Miksi pitäisi laittaa 3v lapsi päiväkotiin vaikka itse kotona?

Vierailija kirjoitti:

Melko karseaa lapsella mennä vasta esikouluun ja / tai ekaluokalle, jos ei ole mitään aikasempaa kokemusta ryhmässä toimimisesta ja muista aikuista, kuin aina vaan äidistä, isäsästä ja niistä tutuista ja läheisistä aikuisista.

Joissakin taidoissakin lapsi on taatusti jonkin verran jäljessä muita lapsia.

Monet luulee, että päiväkoti on pelkkä säilytyspaikka, mutta niin se ei mene.

Siellä on toimintaa josta vanhemmat eivät edes tiedä mitään.  Lapset käyvät paljon erilaisissa paikossa ja tutustuvat moniin asioihin, aivan eri tavalla, kuin mitä kotihoidossa koskaan.

Toki voi lapsensa hoitaa kotonaan, mutta kannattaa valmistautua siihen, että esikoulun aloittaminen saattaa olla lapselle tosi korkea kynnys, sopeutumisen ja sääntöjen yms. suhteen.

Joissakin taidoissakin lapsi voi jäljessä muita ikäisiään esikoululaisia.

Tämä on itse asiassa päinvastoin. Kotona kasvatetut lapset ovat parempikäytöksisiä ja huomattavasti empaattisempia ja heillä on paljon paremmat sosiaaliset taidot. Tarhassa lapset oppivat vain "selviytymään" liian isoissa ryhmissä sellaisten aikuisten kanssa, jotka eivät oikeasti ole näihin lapsiin sitoutuneet. Osa tarhalapsista selviää tarha-ajasta paremmin, osasta tulee suorastaan rasittavia.

Kotona kasvatetut lapset ovat luovempia, sairastavat vähemmän ja saavat parempaa kotona tehtyä ruokaa. Kotona kasvatettu lapsi on vapaampi ja saa mm. nukkua tarpeeksi. Ainoa ongelma voi olla kavereiden puute. Jos ei ole  sisaruksia tai muita leikkikavereita, täytyy tietenkin lapsi laittaa tarhaan. Mutta vasta neljä-viisivuotiaana tarvitsee sellaista miettiä.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Neuvola tuohon käskee ja painostaa. Kaikkien kolmen lapsen kohdalla tehneet samoin. Hyvin ovat pärjänneet, vaikka ovat olleet päiväkodissa vain sen pakollisen eskarin verran ja koulussa pärjänneet hyvin.

Ikävää painostusta. Ennen oli vielä niitä vanhoja terveydenhoitajia, jotka oli nähneet kaikenlaista. Sellainen ei olisi tuollaista tuputtanut. Nykyisin nämä nuoremmat toitottaa pelkästään "laadukkaan varhaiskasvatuksen" autuutta. Älä usko. Hymyilet vain herttaisesti ja sanot joo, joo. Ja teet niinkuin itse haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

. Päivän naurut. Ja niitä muita lapsia ei nää ku päiväkodissa? 😳😄

Ap

Siinäpä naurat. Miten voi nähdä muita samanikäisiä ku ne kaikki on siellä päiväkodissa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

Tuskinpa tuollaista nykyään on!

Meillä on.

Vierailija kirjoitti:

Kotihoidettu lapsi täällä!

Aika oli 80 -luvulla (menin kouluun 90 -luvun alussa). Kävin 2x viikossa 4 tunnin ajan kerrallaan kerhossa. Äiti oli meidän lasten kanssa kotona. Päivittäin kuulin huutamista ja raivoamista ja suuttumista mitättömän pienistä asioista. Minusta tuli arka, kiltti, tottelevainen. Oikein hyviä ominaisuuksia aikuiselle. Vietävissä kuin litran mitta. Serkkujen ja sisarusten kanssa leikin. Äidin kasvatustyyli oli "ei saa tapella, anna periksi, olet jo sen verran iso". Eli väittelyä ja riitelyä ja huutamista ei sietänyt yhtään  (itse kyllä huusi ja raivosi). Sen takia meillä ei kavereita käynyt...

Yhteenveto: vaikka kuinka kuvittelisit olevasi hyvä äiti ja tekeväsi lapselle parhaaksi pitämällä sen kotona, niin et näe sitä kokonaiskuvaa siitä arjesta. Varhaiskasvatus näkee ja osaa tukea eri tavalla (ammattilaiset huomaavat toiminnan ongelmat, kehityksen kulun jne). Jos arjenhallinnassa on vähänkin häikkää, niin lapsi on ensimmäinen joka siitä kärsii. Ja lapsi kärsii vaieten.

Huom. Toki esimerkkini on 80- luvun nousukaudelta. Tuolloin kuka vain saattoi ryhtyä perhepäivähoitajaksi. Ei niitäkään kukaan valvonut. Nyt on hieman eri asia, kun on valvotut ammattilaiset joilla on koulutus.

Tässä nyt tuskin suurin ongelma on päivähoidon puute ollut. No, olisit saanut toki taukoa äidistäsi, mutta yhtä vahingollista käytöksensä olisi sinuun ollut vaikka olisit ollut päivähoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

Aika harvinaista on, ettei olisi nähnyt muita lapsia tai leikkinyt heidän kanssaan. Vaikka ei olisi ollut päivääkään päiväkodissa. Runsaasti mahdollisuuksia löytyy.

Puhuin samanikäisistä.

Ja mitähän nämä runsaat mahdollisuudet on?

Vierailija kirjoitti:

Omat lapset kävivät leikkitoiminnan kerhossa 2 kertaa viikossa. Muina päivinä tavattiin kavereita puistossa ja kyläiltiin.

Ei ollut mitään ongelmaa, kun menivät eskariin ! Lapset saivat pelkästään positiivista palautetta kaikesta ja kavereita löytyi nopeasti.

En koskaan ajatellut, että lasteni pitäisi mennä päiväkotiin. Päinvastoin !

Sama täällä. Jos saisin alkaa alusta, niin kyllä edelleen hoitaisin lapset kotona. Sen verran hyviä tuloksia olen jo tässä iässä nähnyt kotihoidosta.

Vierailija kirjoitti:

Jokin ryhmätoiminta on hyväksi kehitykselle 3-vuotiaasta alkaen. Sen ei ole pakko olla päiväkoti, voi olla seurakunnan kerho tai muu leikkikoulu muutaman tunnin kerrallaan kerran tai muutaman viikossa.

Samaa mieltä. Mutta ei kolmevuotias vielä osaa niin arvostaa tai tarvitse sellaista, mutta neljä-viisivuotiaat todella tykkäävät käydä jossain kerhossa yms. pari kertaa viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

. Päivän naurut. Ja niitä muita lapsia ei nää ku päiväkodissa? 😳😄

Ap

Siinäpä naurat. Miten voi nähdä muita samanikäisiä ku ne kaikki on siellä päiväkodissa??

Eikö ole mitään kerhotoimintaa missä nähdä?

Ap

Itselläni ainakin päiväkoti kehoitti pitämään isompaa lasta edes osa-aikaisesti, vaikka olin vauvan kanssa kotona. En nähnyt, että kukaan olisi siitä kärsinyt. Isompi meni aina mielellään, eikä ollu ikinä mitään raivareita asian suhtee. Toki päiväkodista oli jo puolet kiinni ja ehkä oli ihan vain siitä yhdestä lapsesta kiinni, ettei olisi taas suljettu yhtä ryhmää ja joku olisi lomautettu tai jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

. Päivän naurut. Ja niitä muita lapsia ei nää ku päiväkodissa? 😳😄

Ap

Siinäpä naurat. Miten voi nähdä muita samanikäisiä ku ne kaikki on siellä päiväkodissa??

Eikö ole mitään kerhotoimintaa missä nähdä?

Ap

Ei ole. Pikkukylä niin samanikäisiä on vaan 7.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

. Päivän naurut. Ja niitä muita lapsia ei nää ku päiväkodissa? 😳😄

Ap

Siinäpä naurat. Miten voi nähdä muita samanikäisiä ku ne kaikki on siellä päiväkodissa??

Eikö ole mitään kerhotoimintaa missä nähdä?

Ap

Ei ole. Pikkukylä niin samanikäisiä on vaan 7.

No toki sitten ymmärrän Jos kerhoihin ym matkaa kymmeniä kilometrejä, että laittaa muksun päiväkotiin jotta näkee muita saman ikäisiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ainakin päiväkoti kehoitti pitämään isompaa lasta edes osa-aikaisesti, vaikka olin vauvan kanssa kotona. En nähnyt, että kukaan olisi siitä kärsinyt. Isompi meni aina mielellään, eikä ollu ikinä mitään raivareita asian suhtee. Toki päiväkodista oli jo puolet kiinni ja ehkä oli ihan vain siitä yhdestä lapsesta kiinni, ettei olisi taas suljettu yhtä ryhmää ja joku olisi lomautettu tai jotain.

Teillä oli jo päiväkoti paikka niin asia eri. Mutta miksi minä laittaisin muksun päiväkotiin ja olisin yksin kotona..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

. Päivän naurut. Ja niitä muita lapsia ei nää ku päiväkodissa? 😳😄

Ap

Siinäpä naurat. Miten voi nähdä muita samanikäisiä ku ne kaikki on siellä päiväkodissa??

Eikö ole mitään kerhotoimintaa missä nähdä?

Ap

Ei ole. Pikkukylä niin samanikäisiä on vaan 7.

No toki sitten ymmärrän Jos kerhoihin ym matkaa kymmeniä kilometrejä, että laittaa muksun päiväkotiin jotta näkee muita saman ikäisiä.

Ap

Täällä ei ole olemassakaan kerhoja.

Uppp

Vierailija kirjoitti:

. Päivän naurut. Ja niitä muita lapsia ei nää ku päiväkodissa? 😳😄 

Ap

Samat naurut minultakin! 

 

Vierailija kirjoitti:

Melko karseaa lapsella mennä vasta esikouluun ja / tai ekaluokalle, jos ei ole mitään aikasempaa kokemusta ryhmässä toimimisesta ja muista aikuista, kuin aina vaan äidistä, isäsästä ja niistä tutuista ja läheisistä aikuisista.

Joissakin taidoissakin lapsi on taatusti jonkin verran jäljessä muita lapsia.

Monet luulee, että päiväkoti on pelkkä säilytyspaikka, mutta niin se ei mene.

Siellä on toimintaa josta vanhemmat eivät edes tiedä mitään.  Lapset käyvät paljon erilaisissa paikossa ja tutustuvat moniin asioihin, aivan eri tavalla, kuin mitä kotihoidossa koskaan.

Toki voi lapsensa hoitaa kotonaan, mutta kannattaa valmistautua siihen, että esikoulun aloittaminen saattaa olla lapselle tosi korkea kynnys, sopeutumisen ja sääntöjen yms. suhteen.

Joissakin taidoissakin lapsi voi jäljessä muita ikäisiään esikoululaisia.

Hah-hah. Kaikki kolme lastani hoidettiin kotona, menivät sitten esikouluun. Seurakunnan kerhoissa, kuvataidekoulussa ja muskarissa käytiin. Kotona luettiin, leikittiin ja ulkoiltiin paljon.  Missään taidoissa tuskin olivat jäljessä, koska jokainen heistä hyppäsi yhden luokan yli.

Mielestäni olisi hyvä, jos Suomessa muuta kuin suomea kotona puhuvat lapset joutuisivat menemään päiväkotiin viimeistään nelivuotiaina. Perustelen sillä, että täällä Saksassa omille lapsilleni teki tavattoman hyvää aloittaa Kindergarten 3 vuotta ennen kouluikää, saksan takia. Tosin he olivat siellä vain klo 8:30 - 12:00, mutta se sujuva saksa, lastenlaulut ja -leikit tulivat opituksi. Vuotta ennen koulun alkua siellä oli lisäksi jonkun verran ,,eskaria,, : paikallaan istumista, ohjeiden kuuntelua askarteluun tai piirtämiseen, korostettiin puheenvuoron odotusta, omista tavaroistaan huolehtimista, itsenäistä pukemista jne.  Lasteni vahvimmaksi kieleksi Kindergarten-aikana muodostui saksa, keskenään puhuivat sitten aina saksaa - vaikka tulivat (ja edelleen tulevat) suomella hyvin toimeen. Kieli on tärkeintä, että koulussa pärjää! 

Muut kuin nämä ,, kielipuolet,, ovat asia aivan erikseen ja jokaisen suomalaisen perheen pitää voida päättää itse. Onhan nykyään eskarikin pakko, se varmasti riittää. 

 

Uppp

Ihmisillä on sellainen mielikuva, että kotihoidossa olevat lapset eivät tee mitään muuta, kuin istuvat ruutujen ääressä. Sen vuoksi he painostavat viemään lapset päiväkotiin.