FB Jouluapua-ryhmän perheet?

Niin ja kuinka monella ei oikeasti ole _ketään_ sukulaisia tai ystäviä jotka voisi auttaa? Siis ei yhtään tätiä, setää, isovanhempaa, kummia tai enoa joka voisi ostaa näille lapsille edes yhden paketin? Vähän epäilyttävää...

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 11:09"]

Ennenku tuomitsette kaikki niin muistakaa että sairauksia, onnettomuuksia, jne. ei pysty kukaan ennustamaan etukäteen. Jos itsellä on todella hyvä taloudellinen tilanne ja tulevaisuus näyttää hyvältä ja haluaisin suuren perheen niin en minä jättäisi lapsia tekemättä vain siksi että joskus saattaa sattua jotain niin sitten ei ehkä rahat riitäkkään.

Mielummin elän tätä päivää onnellisena ja tyytyväisenä enkä murehdi mahdollisia onnettomuuksia.

[/quote]

Siksi siellä varmaan onkin noin paljon perheitä missä monta muksua --> ei olla ajateltu pidemmän päälle. Itse en kuuna päivänä tehtailisi lapsia puolitusinaa ajatuksella "nokun nyt mulla on töitä josta tienaan rahaa, ja MÄ haluan lapsi, kun ne on niin sulkkuja<3<3"...

Tässä pätee hyvin sanonta: "Anna miehelle kala ja ruokit päiväksi, opeta hänet kalastamaan ja ruokit koko elämäksi", eli monella on vain elämänhallinta ja elämän realiteetit hukassa.

Ei ole meilläkään mitkään suuret tulot mutta me pidämme menot minimissä. Koskaan ei ole tarvinnut nälässä olla ja aina on lapsilla ehjät, puhtaat ja sopivat vaatteet, kuin myös meillä. Koirallakin on aina ruokaa (ja kakkapusseja). Ja meillä on auto, 90-luvun mallia. Vaatteet ei ole merkkivaatteita, meillä ei ole kalliita huonekaluja ja tiskikonekin on yli kymmenen vuotta vanha. :D

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 12:55"]

Niin ja kuinka monella ei oikeasti ole _ketään_ sukulaisia tai ystäviä jotka voisi auttaa? Siis ei yhtään tätiä, setää, isovanhempaa, kummia tai enoa joka voisi ostaa näille lapsille edes yhden paketin? Vähän epäilyttävää...

[/quote]

Siis näillä perheillähän ei ole kyse vain yhdestä joululahjasta lapselle vaan jatkuvasta tarpeesta vaatteille ja ruualle. Tiedän ainakin yhden perheen, joka on jo tämän sukulaisuuskorttinsa käyttänyt eli sukulaiset eivät enää auta holtittomasti yli varojensa elävää perhettä. Rahahanat on laitettu kiinni ja isovanhemmilta tulee lapsille yhdet paketit jouluksi, mutta eihän se riitä. Lapsille halutaan yhtä paljon lahjoja kuin lasten kaveritkin saavat.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 12:59"]Tässä pätee hyvin sanonta: "Anna miehelle kala ja ruokit päiväksi, opeta hänet kalastamaan ja ruokit koko elämäksi", eli monella on vain elämänhallinta ja elämän realiteetit hukassa.

Ei ole meilläkään mitkään suuret tulot mutta me pidämme menot minimissä. Koskaan ei ole tarvinnut nälässä olla ja aina on lapsilla ehjät, puhtaat ja sopivat vaatteet, kuin myös meillä. Koirallakin on aina ruokaa (ja kakkapusseja). Ja meillä on auto, 90-luvun mallia. Vaatteet ei ole merkkivaatteita, meillä ei ole kalliita huonekaluja ja tiskikonekin on yli kymmenen vuotta vanha. :D
[/quote]

Mutta me käymme kyllä töissä. Meillä ei omasta mielestämme ole varaa jäädä kotiin.

Voi ei... Kävin katsomassa tuota fb-sivua.

Kyllä Suomessa pitäisi ruveta enemmän opettamaan ja puhumaan elämönhallinta-asioista. Esimerkiksi, että jos perheessä on jo valmiiksi työttömyyttä ja mielenterveysongelmia niin ei kannata tehdä neljän vuoden sisään neljää lasta. Tällainenkin perhe siellä sivuilla oli. Ja kyse ei siis ollut mistään, että yllättäin olisi tullut paha tilanne vaan että lisää lapsia tehdään vaikkei edellistenkään kanssa pärjätä.

Vaikea ymmärtää tällaista käyttäytymistä. Tuntuisi olevan olemassa ihan sellainen ihmistyyppi (usein se on nainen), joka vaan haalimalla haalii itselleen lapsia vaikkei olisi kunnollisia edellytyksiä tarjota näille yhtään järkevää elinympäristöä ja elämäntasoa (huom, kirjoitin tarkoituksella elämäntasoa, en elintasoa). Vaikea ymmärtää, että joku ajattelee, että on jonkin muun asia elättää hänet ja hänen lapsilaumansa. Jotenkin jopa ärsyttää tällainen!

Ja siis korostan vielä, että on ihan eri asia, jos perhellä on mennyt ihan hyvin ja ne 2-4 lasta on hankittu, kun elämä on ollut hallinassa ja sitten jos tulee joku ongelma (sairaus, työttömyys jne) ja joudutaan turvautumaan muiden apuun. Tässä kirjoituksessa ihmettelin sitä, että ollaan jo vaikeuksissa ja *silti* tehdään lisää lapsia.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 10:35"]

Siellä on vaikka kuinka paljon 6 tai 9 lapsisia YH-perheitä, tai tyyliin 10 lasta, toinen vanhempi työttömänä ja toinen tk-eläkkeellä. Miten tuollaiseen tilanteeseen ajautuu? Miten mukamas elättäisit vaikka 5 lasta vaikka olisitkin töissä, niistähän menisi ihan sairaat päivähoitomaksutkin! En tajua!

[/quote]

Vähän osviittaa siihen miten tuollaiseen ajautuu: 

Itse olin täysin terve ollut aina. Aktiivinen, tykännyt olla töissä ja kunnianhimoinen. Yhtäkkiä sitä sitten sairastuu, kroonisesti ja niin että työkyky menee. - Minkäs teet? Itsellä tämä tapahtui 26-vuotiaana. Halusin silti vielä lapsia, sillä vaikka oletkin sairaana, joka päivä kipujen kanssa, et sinä halua lopettaa elämistä, päinvastoin. Minä en ainakaan halunnut jäädä vain sängynpohjalle makaamaan ja valittamaan, vaan pidän itseni kiireisenä jonka seurauksena kivutkin unohtuu monesti hyväksikin aikaa. 

Mieheni on pienipalkkaisessa työssä, tosin sielläkin irtisanomisia on jatkuvasti. Jos mieheni jää työttömäksi, en suoraa sanottuna edes tiedä mitä sitten tapahtuisi, mutta en minä sellaisesta murehdi. Sen näkee sitten. 

Ni mutta teetkö #25 tilanteessasi 8 lasta?

Hyvin kuvattu tuo, että niitä lapsia on tehty jo valmiiksi ihan mahdottomaan tilanteeseen. Elämänhallinta hukassa.

Oli siellä perhe missä kuulemma on tiukkaa, koska yritys meni konkurssiin. Mutta yrityksen päätuote olikin atk-kurssi sokeille, kannattavaa? Samaan aikaan perheessä porskuttaa 4 koiraa, kissa ja kilpikonna.. Naisella on blogi ja kävin huvikseni lukemassa, niin siellähän oli maininta 10-vuotiaan tytön Ipadista, joka reistaili -.-

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:09"][quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 10:35"]

Siellä on vaikka kuinka paljon 6 tai 9 lapsisia YH-perheitä, tai tyyliin 10 lasta, toinen vanhempi työttömänä ja toinen tk-eläkkeellä. Miten tuollaiseen tilanteeseen ajautuu? Miten mukamas elättäisit vaikka 5 lasta vaikka olisitkin töissä, niistähän menisi ihan sairaat päivähoitomaksutkin! En tajua!

[/quote]

Vähän osviittaa siihen miten tuollaiseen ajautuu: 

Itse olin täysin terve ollut aina. Aktiivinen, tykännyt olla töissä ja kunnianhimoinen. Yhtäkkiä sitä sitten sairastuu, kroonisesti ja niin että työkyky menee. - Minkäs teet? Itsellä tämä tapahtui 26-vuotiaana. Halusin silti vielä lapsia, sillä vaikka oletkin sairaana, joka päivä kipujen kanssa, et sinä halua lopettaa elämistä, päinvastoin. Minä en ainakaan halunnut jäädä vain sängynpohjalle makaamaan ja valittamaan, vaan pidän itseni kiireisenä jonka seurauksena kivutkin unohtuu monesti hyväksikin aikaa. 

Mieheni on pienipalkkaisessa työssä, tosin sielläkin irtisanomisia on jatkuvasti. Jos mieheni jää työttömäksi, en suoraa sanottuna edes tiedä mitä sitten tapahtuisi, mutta en minä sellaisesta murehdi. Sen näkee sitten. 




[/quote]

Just tossaon se ongelmien ydin "en minä sellaisesta murehdi, sen näkee sitten". Aaarg! Oikeasti, vähän pitää miettiä ja murehtiakin tulevaisuutta! Sinä et murehdi, koska luotat että kyllä yhteiskunnalta joku tuuki teille irtoaa. Entä jos kohta ei enää irtoakaan?

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:09"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 10:35"]

Siellä on vaikka kuinka paljon 6 tai 9 lapsisia YH-perheitä, tai tyyliin 10 lasta, toinen vanhempi työttömänä ja toinen tk-eläkkeellä. Miten tuollaiseen tilanteeseen ajautuu? Miten mukamas elättäisit vaikka 5 lasta vaikka olisitkin töissä, niistähän menisi ihan sairaat päivähoitomaksutkin! En tajua!

[/quote]

Vähän osviittaa siihen miten tuollaiseen ajautuu: 

Itse olin täysin terve ollut aina. Aktiivinen, tykännyt olla töissä ja kunnianhimoinen. Yhtäkkiä sitä sitten sairastuu, kroonisesti ja niin että työkyky menee. - Minkäs teet? Itsellä tämä tapahtui 26-vuotiaana. Halusin silti vielä lapsia, sillä vaikka oletkin sairaana, joka päivä kipujen kanssa, et sinä halua lopettaa elämistä, päinvastoin. Minä en ainakaan halunnut jäädä vain sängynpohjalle makaamaan ja valittamaan, vaan pidän itseni kiireisenä jonka seurauksena kivutkin unohtuu monesti hyväksikin aikaa. 

Mieheni on pienipalkkaisessa työssä, tosin sielläkin irtisanomisia on jatkuvasti. Jos mieheni jää työttömäksi, en suoraa sanottuna edes tiedä mitä sitten tapahtuisi, mutta en minä sellaisesta murehdi. Sen näkee sitten. 

[/quote]

Mä ymmärrän hyvin, että ihminen haluaa lapsia. Se on ihan normaalia. Myös sellaiselle, joka ei kenties ole koskaan työkykyinen. Mutta mielestäni silloin pitää riittää 1-3 lasta. Ei voi ajatella, että pukkaanpa tässä maailmaan 8 lasta, jotka jonkun muun pitää elättää.  

En tiedä näkyykö jo kirjoittamani viesti itsellä ei näy mutta siis #25 teetkö tilanteessasi 8 lasta vai esim yhden?

Hyvä pointti että noilla on elämänhallinta ihan hukassa ja että niitä lapsia on tehty / tehdään jo valmiiksi ihan mahdottomaan tilanteeseen.

2

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:22"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:09"][quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 10:35"] Siellä on vaikka kuinka paljon 6 tai 9 lapsisia YH-perheitä, tai tyyliin 10 lasta, toinen vanhempi työttömänä ja toinen tk-eläkkeellä. Miten tuollaiseen tilanteeseen ajautuu? Miten mukamas elättäisit vaikka 5 lasta vaikka olisitkin töissä, niistähän menisi ihan sairaat päivähoitomaksutkin! En tajua! [/quote]

Vähän osviittaa siihen miten tuollaiseen ajautuu: 

Itse olin täysin terve ollut aina. Aktiivinen, tykännyt olla töissä ja kunnianhimoinen. Yhtäkkiä sitä sitten sairastuu, kroonisesti ja niin että työkyky menee. - Minkäs teet? Itsellä tämä tapahtui 26-vuotiaana. Halusin silti vielä lapsia, sillä vaikka oletkin sairaana, joka päivä kipujen kanssa, et sinä halua lopettaa elämistä, päinvastoin. Minä en ainakaan halunnut jäädä vain sängynpohjalle makaamaan ja valittamaan, vaan pidän itseni kiireisenä jonka seurauksena kivutkin unohtuu monesti hyväksikin aikaa. 

Mieheni on pienipalkkaisessa työssä, tosin sielläkin irtisanomisia on jatkuvasti. Jos mieheni jää työttömäksi, en suoraa sanottuna edes tiedä mitä sitten tapahtuisi, mutta en minä sellaisesta murehdi. Sen näkee sitten. 



[/quote] Just tossaon se ongelmien ydin "en minä sellaisesta murehdi, sen näkee sitten". Aaarg! Oikeasti, vähän pitää miettiä ja murehtiakin tulevaisuutta! Sinä et murehdi, koska luotat että kyllä yhteiskunnalta joku tuuki teille irtoaa. Entä jos kohta ei enää irtoakaan?

[/quote]

Niin, sitä kun ei terve ihminen pysty näkemään napansa yli ja tajuta että sellainen asia kuin kuolema, sairaus ja työttömyys voi tulla ihan kenen kohdalle hyvänsä. Tuon periaatteen mukaan ei kukaan voisi tehdä lapsia. Vain onko lasten hankinnan velvoittava lähtökohta siinä että molemmat ovat työelämässä? 

"Sinä et murehdi, koska luotat että kyllä yhteiskunnalta joku tuuki teille irtoaa. Entä jos kohta ei enää irtoakaan" -Jos kohta ei enää irtoakaan? Luenko minä rivien välistä että sinä todella kajehdit meidän lapsilisiä ja kotihoidotukea? 

Ihan jokaisella teistä ylimielisistä ja kateista ihmisistä jotka kajehtivat maamme köyhimpiä, sairaita ja vähäosaisimpia on annettu äänioikeus joten ei muutakuin mars äänestämään oman arvomaailmanne pohjalta. - Kannattaa miettiä tosin asioita vähän pidemmälle aikavälille ja myös oman napansa yli yleisellä tasolla.

R

T

Niin, sitä kun ei terve ihminen pysty näkemään napansa yli ja tajuta että sellainen asia kuin kuolema, sairaus ja työttömyys voi tulla ihan kenen kohdalle hyvänsä. Tuon periaatteen mukaan ei kukaan voisi tehdä lapsia. Vain onko lasten hankinnan velvoittava lähtökohta siinä että molemmat ovat työelämässä? 

"Sinä et murehdi, koska luotat että kyllä yhteiskunnalta joku tuuki teille irtoaa. Entä jos kohta ei enää irtoakaan" -Jos kohta ei enää irtoakaan? Luenko minä rivien välistä että sinä todella kajehdit meidän lapsilisiä ja kotihoidotukea? 

Ihan jokaisella teistä ylimielisistä ja kateista ihmisistä jotka kajehtivat maamme köyhimpiä, sairaita ja vähäosaisimpia on annettu äänioikeus joten ei muutakuin mars äänestämään oman arvomaailmanne pohjalta. - Kannattaa miettiä tosin asioita vähän pidemmälle aikavälille ja myös oman napansa yli yleisellä tasolla.

[/quote]

Vittu mitä tuubaa! Minä tiedän, että työttömyys, sairaus tai kuolema voi tulla kenelle vain. Itse päätin, että meidän lapsiluku on toisen kohdalla täynnä. Pidän lapsista todella paljon mutta en näe syytä alkaa vauvatehtailemaan niitä. Miten 6-lapsisessa perheessä pystyt antamaan kaikille tasapuolisesti aikaa? Etkö halua tarjota lapsellesi parasta? No et tietenkään, koska minä minä minä HALUAN lapsia vaikka taloudellinen tilanne on kuralla..

No, meillä lapset pystyvät harrastamaan mitä haluavat, heillä on yllään siistit vaatteet sekä nälässä ei tarvitse olla. Mikäli jokin noista kolmesta kohtaisi meidän perheen ja joutuisimme elämään tuilla niin eipähän tarvitse miettiä, etät mistä ruokaa neljälle muulle. 

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:22"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:09"][quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 10:35"] Siellä on vaikka kuinka paljon 6 tai 9 lapsisia YH-perheitä, tai tyyliin 10 lasta, toinen vanhempi työttömänä ja toinen tk-eläkkeellä. Miten tuollaiseen tilanteeseen ajautuu? Miten mukamas elättäisit vaikka 5 lasta vaikka olisitkin töissä, niistähän menisi ihan sairaat päivähoitomaksutkin! En tajua! [/quote]

Vähän osviittaa siihen miten tuollaiseen ajautuu: 

Itse olin täysin terve ollut aina. Aktiivinen, tykännyt olla töissä ja kunnianhimoinen. Yhtäkkiä sitä sitten sairastuu, kroonisesti ja niin että työkyky menee. - Minkäs teet? Itsellä tämä tapahtui 26-vuotiaana. Halusin silti vielä lapsia, sillä vaikka oletkin sairaana, joka päivä kipujen kanssa, et sinä halua lopettaa elämistä, päinvastoin. Minä en ainakaan halunnut jäädä vain sängynpohjalle makaamaan ja valittamaan, vaan pidän itseni kiireisenä jonka seurauksena kivutkin unohtuu monesti hyväksikin aikaa. 

Mieheni on pienipalkkaisessa työssä, tosin sielläkin irtisanomisia on jatkuvasti. Jos mieheni jää työttömäksi, en suoraa sanottuna edes tiedä mitä sitten tapahtuisi, mutta en minä sellaisesta murehdi. Sen näkee sitten. 



[/quote] Just tossaon se ongelmien ydin "en minä sellaisesta murehdi, sen näkee sitten". Aaarg! Oikeasti, vähän pitää miettiä ja murehtiakin tulevaisuutta! Sinä et murehdi, koska luotat että kyllä yhteiskunnalta joku tuuki teille irtoaa. Entä jos kohta ei enää irtoakaan?

[/quote]

Niin, sitä kun ei terve ihminen pysty näkemään napansa yli ja tajuta että sellainen asia kuin kuolema, sairaus ja työttömyys voi tulla ihan kenen kohdalle hyvänsä. Tuon periaatteen mukaan ei kukaan voisi tehdä lapsia. Vain onko lasten hankinnan velvoittava lähtökohta siinä että molemmat ovat työelämässä? 

"Sinä et murehdi, koska luotat että kyllä yhteiskunnalta joku tuuki teille irtoaa. Entä jos kohta ei enää irtoakaan" -Jos kohta ei enää irtoakaan? Luenko minä rivien välistä että sinä todella kajehdit meidän lapsilisiä ja kotihoidotukea? 

Ihan jokaisella teistä ylimielisistä ja kateista ihmisistä jotka kajehtivat maamme köyhimpiä, sairaita ja vähäosaisimpia on annettu äänioikeus joten ei muutakuin mars äänestämään oman arvomaailmanne pohjalta. - Kannattaa miettiä tosin asioita vähän pidemmälle aikavälille ja myös oman napansa yli yleisellä tasolla.

[/quote]

Minä en ole ylimielinen enkä kateellinen (miksi ihmeessä olisin kateellinen jollekin, joka joutuu tuntemattomilta kerjäämään ruokaa ja vaatteita?). Olen kuitenkin realisti ja tiennyt, että minulla ei tulisi koskaan olemaan varaa elättää enempää kuin kaksi lasta. Siis tilanteessa, jossa jäisin yksinhuoltajaksi, työttömäksi ja työkyvyttömäksikin. Kahden lapsen kanssa voisin tarvittaessa asua vaikka vuokrayksiössä (mahtuisi minun sänkyni + kerrossänky), viiden lapsen kanssa ei onnistuisi. Kahdelle lapselle saisi varmaan ruuat dyykattuakin, viidelle ei. Sairaana ja huonokuntoisena kahden lapsen hoitamisesta vielä jotenkin selviäisi, viiden lapsen hoitaminen voisi olla ylivoimaista. Mä olen jo lasten lukumäärää miettiessäni ottanut huomioon sen, että jonain päivänä ehkä elätän heitä yksin ja pienillä tuloilla. 

[/quote]

Niin, sitä kun ei terve ihminen pysty näkemään napansa yli ja tajuta että sellainen asia kuin kuolema, sairaus ja työttömyys voi tulla ihan kenen kohdalle hyvänsä. Tuon periaatteen mukaan ei kukaan voisi tehdä lapsia. Vain onko lasten hankinnan velvoittava lähtökohta siinä että molemmat ovat työelämässä? 

"Sinä et murehdi, koska luotat että kyllä yhteiskunnalta joku tuuki teille irtoaa. Entä jos kohta ei enää irtoakaan" -Jos kohta ei enää irtoakaan? Luenko minä rivien välistä että sinä todella kajehdit meidän lapsilisiä ja kotihoidotukea? 

Ihan jokaisella teistä ylimielisistä ja kateista ihmisistä jotka kajehtivat maamme köyhimpiä, sairaita ja vähäosaisimpia on annettu äänioikeus joten ei muutakuin mars äänestämään oman arvomaailmanne pohjalta. - Kannattaa miettiä tosin asioita vähän pidemmälle aikavälille ja myös oman napansa yli yleisellä tasolla.

[/quote]

Mikä sinä olet antamaan tuollaisia neuvoja? :D 

Miksei kakkossivu näy?