HS: Liian iso treffeille
Linkki juttuun, valitettavasti taisi olla vaan tilaajille: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008223964.html
Jutun pointtina on valittaa siitä, että lihavat kokevat "painosyrjintää" deittailussa. Näkökulma on ilmeisesti se, että globaali kauneusihanne on keksitty tyhjästä. Erikseen vielä jossain kohtaa mainittiin, että jos on pluskokoinen, niin oikea tapa olla sitä olisi muistuttaa plus-malleja ja olla siis "kurvikas oikeista paikoista".
En ymmärrä, eikö oikeasti haastateltava tai toimittaja ole kumpikaan koskaan lukeneet niitä tutkimuksia, joiden mukaan vyötärö-lantiosuhde ja kasvojen naiselliset estrogeenin tuottamat piirteet ovat universaalisti viehättäviä?
Samoin mainitaan, että hintelät miehet saavat kuulla olevansa liian pieniä. Ihan yhtä lailla naisia viehättää testosteronin muokkaama keho.
Alkoi oikein ärsyttää, kun ilmeisesti se on SYRJINTÄÄ jos ihminen ei viehäty keskivartalolihavasta, hintelästä tai vaikka naamastaan väärältä sukupuolelta näyttävästä. Ihan yhtä vähän tähän on mahdollista itse vaikuttaa kuin seksuaaliseen suuntautumiseen!
P.s. AP on nainen, jolle hintelä mies ei ole ongelma, mutta iso kaljamaha on yksi suurimpia turn-offeja miehessä.
Kommentit (1374)
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä, eikö oikeasti haastateltava tai toimittaja ole kumpikaan koskaan lukeneet niitä tutkimuksia, joiden mukaan vyötärö-lantiosuhde ja kasvojen naiselliset estrogeenin tuottamat piirteet ovat universaalisti viehättäviä?"
Kauneusihanteet eivät kyllä ole oikeasti kovin universaaleja tai aikaa kestäviä. Niissä on melkoisia variaatioita niin maantieteellisesti kuin historian saatossa.
Niin, paradoxaalistahan on se, että nykyajan kauneusihanteissa korostuu yleensä ne normaalijakaumassa hieman korkeimman kohdan ulkopuolelle jäävät ominaisuudet, joka tarkoittaisi siis sitä, että entistä useamman olisi vaikea pariutua mikäli kauneusihanne olisi prosessissa todella määräävässä asemassa.
Miksi näin sitten ihanteen suhteen on? Sitäpä voi vaikka naistenlehden mainoksia selatessa kukin miettiä, jotta miksi.
Vierailija kirjoitti:
"On hyvä huomata, että esimerkiksi naisten hoikkuudesta ja miesten lihaksikkuudesra on tekemällä tehty ominaisuuksia, joista viehätymme."
Miten niin? Tai ehkä onkin, mutta jo niin monta tuhatta vuotta, että on vaikea uskoa sen olevan jotain muuta kuin ihmiselle tyypillinen ominaisuus. Antiikin ajan patsaat näyttävät nykyisen ulkonäköihanteen mukaisilta.
Ja renesanssinajan patsaat taas näyttää miltä? Mikä sun pointti oli?
Mikä hintelässä miehessä on vikana? Jos siis puhutaan urheilullisesta miehestä eikä mistään laihasta nörtistä
Kyllä lihavia syrjitään "deittailumaailmassa" jos sitä katsotaan kokonaisuutena. Ei syrjintä ole ilmiö joka tapahtuu ensisijaisesti yksilötasolla eikä tässäkään siksi syytetä ketään siitä että viehättyy mistä viehättyy vaan etsitään kriittistä näkökulmaa yhteisötasolla näkyvään kauneusihanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhde nyt luodaan myös ulkonäön perusteella
Nimenomaan ulkonäkö vaikuttaa alussa paljon. Vaimoni on mahtava luonne ja hirmu kaunis mielestäni. Tavatessamme oli myös todella timmissä kunnossa. Kolmen lapsen ja 15v jälkeen on keskikohdastaan hiukan paisunut ja se sallittakoon. En edelleenkään vaihtaisi. Mutta jos olisi ollut tuolloin 15v sitten sen näköinen kuin nyt, niin ei välttämättä olisi päädytty yhteen.
Ja sinunhan ulkonäkö EI TIETENKÄÄN ole muutunut näiden 15 vuoden aikana....
Miisallekin tekisi hyvää viettää vaikkapa viikonloppua sellaisen miehen kanssa, joka hakee aktiivista ja urheilullista seuraa. Voisi yhtäkkiä kirkastua se syy, miksi nämä miehet eivät ota yhteyttä merkittävän lihavaan naiseen.
No minä etsin naista, jonka kanssa voisin yhdessä urheilla ja esim. pyöräillä. Aika hyvin karsii kaikki läskit pois
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisi hauskaa lähteä sunnuntaina brunssille jonkun ihanan tyypin kanssa" jo tuo karkottaisi ainakin minut, joku hienosteleva kermaperse.
Ja yllätyksellisesti ykköshaave tekemiselle "jonkun ihanan tyypin kanssa" - syöminen.
Tämä on ehkä vähän ylitulkintaa. On täysin tavallista, että treffeillä mennään joko syömään, kahvilaan tai drinkille. Brunssi on noista vähiten epäterveellinen vaihtoehto, sitten kuitenkin.
Ja millähän ihmeen perusteella brunssi on vähiten epäterveellinen? Eiköhän se riipu aika lailla siitä mitä siellä syö ja juo, ihan niinkuin muillakin aterioilla.
Mietin juuri samaa. Brunssillahan tulee monesti syötyä ”koko rahan edestä”, eli paljon enemmän kuin normaalilla ravintolaillallisella.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sama asia kuin yhteiskunnassamme muuallakin. Pitäisi saada kaikki tekemättä mitään. ONNEKSI elämä ei toimi niin, koska minkään saavuttamisesta ei kokisi iloa. Kyllä, hyvä ja itseä miellyttävä kumppani on saavutus, koska se vaatii niin paljon myös itseltä. Hyvä parisuhde vaatii parisuhdetaitoja ja niitäkin voi harjoitella. Ja jokainen on vastuussa omasta suhteestaan ja sen hyvinvoinnista. Jos esim tietää sen kumppanin pitävän normaalipainoisista, niin ei kai sitä silloin lihota itseään sen kumppanin kiusaksi.
Ihan käsi sydämellä näin normaalipainoisena -aika harvassa ovat en normaalipainoiset, jotka voivat normaalipainoisuuden jotenkin lukea iloittavaksensa saavutukseksi. Hyvin hoikista arvioisin näppituntumalla, että jakauma on n 30-70%; ne jotka ponnistelevat hoikkuuden eteen ja ne, jotka eivät.
Ihminen joka leijuu saavutuksillaan, jotka on saanut ilman omaa ansiotaan, jäisi mulla kyllä ekojen treffien jälkeen etsimään naivimpaa ehdokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisi hauskaa lähteä sunnuntaina brunssille jonkun ihanan tyypin kanssa" jo tuo karkottaisi ainakin minut, joku hienosteleva kermaperse.
Ja yllätyksellisesti ykköshaave tekemiselle "jonkun ihanan tyypin kanssa" - syöminen.
Tämä on ehkä vähän ylitulkintaa. On täysin tavallista, että treffeillä mennään joko syömään, kahvilaan tai drinkille. Brunssi on noista vähiten epäterveellinen vaihtoehto, sitten kuitenkin.
Ja millähän ihmeen perusteella brunssi on vähiten epäterveellinen? Eiköhän se riipu aika lailla siitä mitä siellä syö ja juo, ihan niinkuin muillakin aterioilla.
No totta, tietysti. Lähinnä ajattelin, että brunssi korvaisi lounaan, joka syötäisiin kuitenkin, kun taas kahvilaherkut ja drinksut ovat ylimääräistä ravintoa - ja toisaalta brunssista voi koota terveellisen. Toki voi koota epäterveellisenkin, että ei sillä... Mutta noin yleisesti ottaen on täysin tavallista sopia ekat treffit jonnekin, missä syödään tai juodaan jotain, joten ei tuo brunssi nyt mistään holtittomasta syömisestä sinällään kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisi hauskaa lähteä sunnuntaina brunssille jonkun ihanan tyypin kanssa" jo tuo karkottaisi ainakin minut, joku hienosteleva kermaperse.
Ja yllätyksellisesti ykköshaave tekemiselle "jonkun ihanan tyypin kanssa" - syöminen.
Tämä on ehkä vähän ylitulkintaa. On täysin tavallista, että treffeillä mennään joko syömään, kahvilaan tai drinkille. Brunssi on noista vähiten epäterveellinen vaihtoehto, sitten kuitenkin.
Ja millähän ihmeen perusteella brunssi on vähiten epäterveellinen? Eiköhän se riipu aika lailla siitä mitä siellä syö ja juo, ihan niinkuin muillakin aterioilla.
Mietin juuri samaa. Brunssillahan tulee monesti syötyä ”koko rahan edestä”, eli paljon enemmän kuin normaalilla ravintolaillallisella.
Valtava turn-off ihmisessä tuo "nyt syödään/juodaan koko rahan edestä kun ollaan kerran maksettu tästä". Riippumatta onko lihava vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa mainittu Always-mainoksen nainen on lihava, ei normaalipainoinen, kuten haastateltava väittää.
Hmm. riippuu miten määritellään normaalipaino. Yhä harvempi länsimainen mahtuu BMI mitattavan normaalipainon rajoihin, yleisin naisen vaatekoko on meillä 42-44. Tummaihoisista osalle BMI mukainen normaalipaino on todella vaikea saavutettava, johtuen ymmärtääkseni heidän erilaisesta hormonitoiminnastaan ja sitä myötä sokeriaineenvaihdunnasta (länsimaisen ruokavalion sisältämä sokeri aiheuttaa heille muita useammin mm diabetesta tai metabolisen oireyhtymän). Mielestäni mainoksen nainen on aika lailla tämän päivän normaalivartaloinen.
Ja hoikat, älkää riehaantuko! En väittänyt, että hän on jollain lailla vartalonmallinsa puolesta viehättävämpi kuin te, rauhoittukaa!
Se että yhä suurempi osa ihmsistä on nykyään lihavia, ei tee heistä normaalivartaloisia. Hyvänen aika sentään. He ovat edelleen lihavia. Lihavuus on yleistynyt, mutta ei se tarkoita että normaalipainon raja nousee samalla. Samalla tavalla, jos jokin sairaus yleistyy, ei se tarkoita että jatkossa kyseisen sairauden saaneita pidettäisiin terveinä.
No, itse lihavuutta tutkivat lääkäritkin (mm Rissanen) kertovat BMI luvun istuvan huonosti nykyaikana normaalipainon määrityksessä, jotta...
Kyllä se ylipaino näkyy tietyn rajan jälkeen ihan silmillä. Ei tässä nyt mistään BMI:n osoittamasta viiden kilon ylipainosta ole kyse. Ja harvempi laittaa BMI:n deitti-ilmoitukseen.
Hassua, vauva-palstan kirjoitusten perusteella kuvittelisin, että moni nimenomaan laittaisi sen ilmoitukseen. Esittelisi suurimpana saavutuksenaan aivan kuin tohtorin hattua tai piirinmestaruutta konsanaan!
Minua ärsyttää tuo Asikaisen kommentti siitä, että on muka "näkymätön".
Todennäköisesti kyse on siitä, että hän on "näkymätön" niille kasvoistaan komeille, treenattuvartaloisille nuorille miehille, jotka ovat sosiaalisesti aktiivisia, kaikin tavoin mielenkiintoisia ja tavoiteltuja.
Totta kai ne kalsarimallien näköiset komistukset etsivät naisia, jotka ovat kauniita ja hoikkia.
Entä jos Asikainen matchaisi vaikkapa miehiä, jotka ovat myös hänen tavallaan esimerkiksi huomattavasti ylipainoisia?? No, tätähän on turha ajatella, koska jos hän olisi tehnyt niin, hän ei olisi nähnyt aihetta avautua asiasta HS:n sivuilla.
Aikaisemmin viestiketjussa joku toki toi ilmi sen asian, että usein samoissa painolukemissa olevat miehet ovat esimerkiksi moniongelmaisia tai alkoholisoituneita, ja jotka eivät välttämättä edes uskalla etsiä seuraa. Voi olla näinkin.
Sen sijaan lähinnä uskon vahvasti, että Asikainen ei yksinkertaisesti vain kiinnostu miehistä, jotka kiinnostuisivat hänestä.
Eli ei itse ymmärrä sitä, mistä hän syyttää muita - eli ei halua nähdä "pintaa syvemmältä".
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää tuo Asikaisen kommentti siitä, että on muka "näkymätön".
Todennäköisesti kyse on siitä, että hän on "näkymätön" niille kasvoistaan komeille, treenattuvartaloisille nuorille miehille, jotka ovat sosiaalisesti aktiivisia, kaikin tavoin mielenkiintoisia ja tavoiteltuja.
Totta kai ne kalsarimallien näköiset komistukset etsivät naisia, jotka ovat kauniita ja hoikkia.
Entä jos Asikainen matchaisi vaikkapa miehiä, jotka ovat myös hänen tavallaan esimerkiksi huomattavasti ylipainoisia?? No, tätähän on turha ajatella, koska jos hän olisi tehnyt niin, hän ei olisi nähnyt aihetta avautua asiasta HS:n sivuilla.
Aikaisemmin viestiketjussa joku toki toi ilmi sen asian, että usein samoissa painolukemissa olevat miehet ovat esimerkiksi moniongelmaisia tai alkoholisoituneita, ja jotka eivät välttämättä edes uskalla etsiä seuraa. Voi olla näinkin.
Eihän kaksi ylipainoista voi edes harrastaa seksiä ellei miehellä ole 20cm kulli.
Sen sijaan lähinnä uskon vahvasti, että Asikainen ei yksinkertaisesti vain kiinnostu miehistä, jotka kiinnostuisivat hänestä.
Eli ei itse ymmärrä sitä, mistä hän syyttää muita - eli ei halua nähdä "pintaa syvemmältä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että moni pitää esim. sporttisesta kehosta. Se on ok, tottakai saa olla mieltymyksiä. Mutta se on mielestäni outoa, että lihavia pidetään yleensä aina laiskoina. Itsellä on kaveripiirissä muutama ylipainoinen henkilö ja he ovat kaikkein aktiivisempia: hyötyliikunnassa ja yleisesti harrastuksissa. Saan aina halutessani lenkkiseuraa. Ei tietenkään voi yleistää tämänkään perusteella, mutta laiskuus-oletus on outoa.
Mä olen ylipainoinen ja todella paljon treenaava. Juoksen 5x7 km ja käyn salilla kahdesti viikossa, lisäksi yksi jooga. Joka päivä on siis urheilua.
Keski-ikäisenä ei liikunta vaikuta mitenkään painoon. Syön 1800-2200kcal päivä. Olen kokeillut että alan laihtua vasta kun nettosaanti on 1200-1300 päivässä ja tuolla määrällä ei kukaan jaksa urheilla.
Olen siis mieluummin urheileva ylipainoinen kuin laiha ja urheilematon. Mulle ei ulkonäöllä ole väliä, vain terveydellä/kunnolla/voimalla on.
Lihot, jos syöt päivän aikana enemmän kaloreita kuin kulutat, ja kaloreiden kulutukseen liikunta vaikuttaa aivan satavarmasti.
Vähän yksipuolinen tarina. Onko Miisan pmat kriteerit joku George Clooney vai ”kelpaako” hänelle tuhdimpi velikulta? Pitääkö olla varakas akateeminen vai kelpaako duunari? Onko Miisa mukava ihminen jota kiinnostaa keskustelukumppanin sanomiset vai matroona joka jyrää kaikkien sanomiset ja tekemiset minäminä-kulttuurilla?
Aivan varmasti tukevammallekin on ottajia, mutta jos Miisan oma käsitys on ettei hänen tarvitse joustaa vaatimuksissa niin miksi miehen pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että moni pitää esim. sporttisesta kehosta. Se on ok, tottakai saa olla mieltymyksiä. Mutta se on mielestäni outoa, että lihavia pidetään yleensä aina laiskoina. Itsellä on kaveripiirissä muutama ylipainoinen henkilö ja he ovat kaikkein aktiivisempia: hyötyliikunnassa ja yleisesti harrastuksissa. Saan aina halutessani lenkkiseuraa. Ei tietenkään voi yleistää tämänkään perusteella, mutta laiskuus-oletus on outoa.
Mä olen ylipainoinen ja todella paljon treenaava. Juoksen 5x7 km ja käyn salilla kahdesti viikossa, lisäksi yksi jooga. Joka päivä on siis urheilua.
Keski-ikäisenä ei liikunta vaikuta mitenkään painoon. Syön 1800-2200kcal päivä. Olen kokeillut että alan laihtua vasta kun nettosaanti on 1200-1300 päivässä ja tuolla määrällä ei kukaan jaksa urheilla.
Olen siis mieluummin urheileva ylipainoinen kuin laiha ja urheilematon. Mulle ei ulkonäöllä ole väliä, vain terveydellä/kunnolla/voimalla on.-Liikunta ei vaikuta painoon suoraan, vaan polttaa kaloreita tietyn määrän, joka on mahdollista laskea netin laskureilla
-2200kcal on miehellekin ihan kunnioitettava määrä kaloreita
-300kcal vaje riittää laihtumiseen, mutta tietenkään et huomaa sitä puntarilla yhtä nopeasti kuin huomaisit näännyttämisdieetillä; laadukas laihtuminen vie aikaa ja vaatii uusien tapojen opettelua
-urheilu nostaa kaloritarvetta yllättävän vähän
-painoa pudottavan tulee oppia erottamaan mielihalut oikeasta nälästä ja myös ruuan koostumuksella on valtava merkitys; pieni määrä energiatiheää ruokaa täyttää vatsaa vähän ja nälkä tulee nopeammin, vaikka on saanut jo paljon kaloreita
-juokseminen ei ole lihavalle paras mahdollinen liikuntamuoto
-monella ylipainoisella ihmisellä tapahtuu syömistä 'varastoon' esim.liikuntaa varten. Tällöin ihminen ei ole oppinut luottamaan oman kehonsa kantokykyyn, vaan syö liikaa, koska on ennenkin tehnyt niin eikä usko pärjäävänsä vähemmällä. Oikeasti tämä ihminen on usein vahvempi kuin kuvittelee ja tottuisi nopeasti vähempään syömiseen ja kaloreihin.
Ihan hyvää asiaa, mutta tätä ihmettelen: "juokseminen ei ole lihavalle paras mahdollinen liikuntamuoto".
Mulle ei mikään muu laihdutuskeino koskaan tepsinyt kuin juokseminen. En edes usko, että teho perustui kulutukseen vaan mielestäni ennemminkin keskivartalon pienten syvien lihasten aktivoimiseen ja sitä kautta ns jälkipolttoon.
Kehoja on erilaisia, laihduttaminen on vaikeaa kun kerran on päässyt lihomaan. Siksi vanhempien pitäisi erityisesti auttaa lapsia ja nuoria pitämään liikapainon poissa!
Istumatyötä tekevällä keski-ikäisellä saattaa jo puolestaan peruskulutus olla niin matala, että ilman vapaa-ajan aktiivisuutta jäisi syömiset todella pieneen määrään, jolla on jo vaikea täyttää eri ravintoaineiden tarvetta.
Olisiko lähteitä siitä, että on vaikea täyttää ravintoaineiden tarvetta? Lisäravinteet on toki myös keksitty ja kun se paino laskee, sitä vähemmän tarvitsee jatkossa syödä. Puolessa kilossa vihanneksia on reilut 300 kaloria ja saat melkoisesti ravintoaineita.
Älä jaksa nyt inttää jotain lähteitä vaan mieti itse kuinka helppoa on koostaa monipuolinen päivän ravinto 1200 kilokalorin sisällä, viikosta toiseen, arjet juhlat, vuodesta toiseen. Joo joo, kanaa, rahkaa ja kasviksia, sillähän se hoituu. Ja lisäravinteita päälle, koska ihmiskehohan on evoluution saatossa rakennettu käymään ja kukkumaan fitnesstukun tuotteilla, kuten fitness-uskovaiset haluaisivat meille uskotella . Monilla on tuossa keksi-iän paikkeilla myös työ ja perhe ja siihen yhtälöön se rahkan punnitseminen sopii huonosti.
Mut joo, profiloin sinut jo siihen ryhmään, joka täyttää keittiön kaappinsa palkkaripöniköillä ja voimme yhdessä todeta, ettei meillä ole ravitsemuksesta eikä terveydestä oikeastaan mitään yhteistä keskusteltavaa, mistä en minä ainakin olisi jo mielipidettäni päässyt monet kerrat muodostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vähän yksipuolinen tarina. Onko Miisan pmat kriteerit joku George Clooney vai ”kelpaako” hänelle tuhdimpi velikulta? Pitääkö olla varakas akateeminen vai kelpaako duunari? Onko Miisa mukava ihminen jota kiinnostaa keskustelukumppanin sanomiset vai matroona joka jyrää kaikkien sanomiset ja tekemiset minäminä-kulttuurilla?
Aivan varmasti tukevammallekin on ottajia, mutta jos Miisan oma käsitys on ettei hänen tarvitse joustaa vaatimuksissa niin miksi miehen pitäisi?
Joo toimittaja olisi edes vähän voinut haastaa, "millainen on miesmakusi" "oletko treffaillut kuinka erilaisia miehiä" "tapaatko harrastuksissasi varteenotettavia miehiä" jne.
Nimenomaan ulkonäkö vaikuttaa alussa paljon. Vaimoni on mahtava luonne ja hirmu kaunis mielestäni. Tavatessamme oli myös todella timmissä kunnossa. Kolmen lapsen ja 15v jälkeen on keskikohdastaan hiukan paisunut ja se sallittakoon. En edelleenkään vaihtaisi. Mutta jos olisi ollut tuolloin 15v sitten sen näköinen kuin nyt, niin ei välttämättä olisi päädytty yhteen.