Lue keskustelun säännöt.
Mies nalkuttaa mulle ajokortin hankkimisesta
03.11.2014 |
Toivottavasti se ei lue tätä palstaa, mutta pakko vähän avautua kun ärsyttää ihan sikana.
Eli, mulla ei ole ajokorttia siksi että pelkään ajamista. Panikoin ratissa ihan hulluna ja olen todellinen vaara liikenteelle. Tiedostan ongelmani ja sen ratkaisemiseksi tarvitsisin varmasti vuosien terapiaa.
No, mieheni painostaa minua sen hankkimiseen sillä haluaa ostaa omakotitalon. Sanoo että se on pakollinen, jos asuu omassa talossa. Mutta asumme pienessä kaupungissa jossa kulkee bussit omakotitaloalueillakin ja jos ei, voisin kulkea kaikki matkat fillarilla. Silti hänelle ei kelpaa tämä vaan pitäisi silti ajaa se kortti ennen omakotitaloon muuttamista, koska "se on vaan niin". Onhan se totta että olisin paljon itsenäisempi, mutta pärjäisin hyvin ilmankin. Monissa paikoissa on kotiinkuljetus ja taksejakin on.
Minua rupesi niin ärsyttämään että huusin sille eilen, että muuttaa yksinään omakotitaloon ja jättää minut tänne niin saan olla edes rauhassa. En todellakaan rupea riskaamaan henkeäni jonkun omakotitalon takia.
Huh, että ärsyttää.
Kommentit (118)
Minuakin pelotti ajaa, vaikka kortti olikin hankittu 18-vuotiaana. Se oli pölyttynyt hyllyssä siitä lähtien. 30-vuotiaana muutin maalle ja aloin ajaa. Ensin helppoja risteyksiä, esimerkiksi lähikaupassa käynti, sitten vain vaikeampia ja haastavampia reittejä. Nyt ajan jo mökille 300 km päähän ilman ongelmia ja tuntuu hassulta, että joskus pelotti tuollainen simppeli maantieajo. Ei sinun tarvitse ajaa Helsingin tai minkään muunkaan suuremman kaupungin keskustassa koskaan, lähin juna-asema ja sen parkkipaikka riittää. :) Ajamaan oppii vain ajamalla, tylsä totuus, mutta pakko myöntää, että näinhän se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä ymmärrän että miestä harmittaa, ajokortiton puoliso on jossain tapauksissa kiviriippa. Miksi se sitten meni yksiin sun kanssa? Itse en ehkä olisi kortittomasta miehestä edes kiinnostunut tai sitten olisi pitänyt olla melkoisia avuja tuota puutetta kompensoimassa. Esim. jo mökkeily pelkästään olisi aika kurjaa jos minun pitäisi aina olla kuskina.
Minä en ainakaan voisi elää niin, että pitäisi kytätä julkisten aikatauluja tai polkea pahimmassa tapauksessa pyörällä paskasäässä kauppakassit mukana. Mutta riittäähän noita masokisteja Suomenmaassa.
Sitä vaan ihmettelen, että jos ap pelkää niin kovasti liikennettä niin miten se pyöräilykään onnistuu?
Joo, voisin saada pelkoni hallintaan varmaan jos haluaisin mutta kun en vaan tarvi sitä korttia NIIN paljon että se olisi pakko hankkia. Kaupungissa kun asutaan niin kaikki hoituu kyllä ilmankin. Asuuhan varmaan suurin osa vanhuksistakin kaupungissa, jos mieheni ei pystyisi enää ajamaan niin silloinhan on hyvä että se talo on sellaisella paikalla että julkisetkin kulkee.
En tiedä, mistä pelkoni johtuu. Meillä menee suhteessa muuten hyvin lukuunottamatta tuota painostusta ajokortin hommaamiseen. Ollaan muutenkin erakkoja eikä koko ajan olla menossa sukulaisiin, siksi en vaan ymmärrä miksi se olisi PAKKO hommata.
ap
Koska se on vähän noloa jos puolisolla ei ole ajokorttia... Vähän sama kuin puuttuisi peruskoulun päättötodistus tms. nykypäivänä suht itsestäänselvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on nyt kaksi eri asiaa. Ajopelko on yksi juttu, se helpottuu ajamalla. Miehen painostus on toinen juttu, jos et halua korttia, et aja sitä ja kuljet miten tykkäät. Minä seurustelin valitettavasti miehen kanssa, joka oli itse kortiton, mutta vaati hankkimaan auton, jotta hänen ei tarvitsisi liikkua julkisilla, vaan minä kuskaisin. Asuttiin Helsingissä. Se suhde päättyi siihen. Hullu.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 12:14"]
Tässä on nyt kaksi eri asiaa. Ajopelko on yksi juttu, se helpottuu ajamalla. Miehen painostus on toinen juttu, jos et halua korttia, et aja sitä ja kuljet miten tykkäät. Minä seurustelin valitettavasti miehen kanssa, joka oli itse kortiton, mutta vaati hankkimaan auton, jotta hänen ei tarvitsisi liikkua julkisilla, vaan minä kuskaisin. Asuttiin Helsingissä. Se suhde päättyi siihen. Hullu.
[/quote]
Hyvä että pääsit eroon. Kortiton kyydinruinaaja on loinen pahimmasta päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole ajokorttia, enkä tule koskaan ajokorttia hankkimaankaan. Täydellistä rahanhukkaa.
Mun miehellä ei ole korttia ja et edes tiedä kuinka vitun ärsyttävää se on olla jatkuvasti kuskaamassa toista ympäri kyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kävin kaikessa rauhassa teoriatunnit, ja yhdellä ajotunnilla, ja sitten en olekaan pystynyt enempään. Ihan järkyttävää millaisen paniikin sain itselleni aikaan. Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni, haluaisin ajokortin, mutta vihaan sitä miten monta asiaa ajaessa pitää huomioida ja tehdä yhtäaikaa. Pelkään tosiaan kolaroivani/tappavani jonkun. Ensimmäisen tunnin ajo-opettaja ei tietenkään auttanut asiaa, vaan tiuski minulle todella epämiellyttävästi. Puuh. Jos ei olisi ketään muuta liikenteessä, niin eihän siinä mitään ongelmaa olisikaan. Tosin minulla nyt on muutenkin ongelmia tilanteissa, joita en koe "hallitsevani". Puhelinsoitot, uudet työpaikat, ulkomaanmatkat... Pitäisi varmaan tutkituttaa pääkoppa :D
Tsemppiä ap:lle..
Autoilu on luonnotonta. Vauhti on luonnottoman nopea. Ap syystäkn pelkää. Autoilu on ase, jossa joku aina menettää henkensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 12:18"]
Mun miehellä ei ole korttia ja et edes tiedä kuinka vitun ärsyttävää se on olla jatkuvasti kuskaamassa toista ympäri kyliä.
[/quote]
Tiedän! Mun miehellä ei ollut korttia kun alettiin seurustella, aluksi se ei niin rakkaudenhuumassa härinnyt mutta parin vuoden jälkeen alkoi olla kynnyskysymys. Tuntui typerältä olla päivästä toiseen kuskina aikuiselle normaalijärkiselle ihmiselle. Kaiken hölmöimmältä tuntui kuskata miestä hänen omiin menoihinsa ja hakea taas takaisin, johan siinä meni bensaakin tuplasti! Onneksi mies meni sitten autokouluun ja hankki kortin.
No me asumme omakotitalossa, eikä minulla ole korttia. Hyvin onnistuu, mutta asutaankin aika lähellä keskustaa, mistä on hyvät liikenneyhteydet, eikä missään korvessa pellon laidalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen osalta tosi idioottimaista painostaa ajamaan ajokortti, jos ap kerta on sitä mieltä että on pelkäämisen takia vaaraksi liikenteessä. Mikä hiivatin pakko kaikkien on ajaa autoa, sehän on ihan kauheaa tuhlausta? Parempi olisi, jos laiskat autoilla liikkujat vaihtaisivat edes joskus pyöräilyyn. Jos omakoti sijaitsee noin 10 kilsan päässä kaupungista, niin matka on vielä täysin kohtuullista kulkea pyörällä tai bussilla. Lisäksi pyöräilemällä ylläpitää loistavasti peruskuntoaan. Suurin osa autoilusta on täysin turhaa mukavuusautoilua.
Ennen lapsia mä suorastaan rakastin autolla ajoa. Mutta nyt pelkään joka kerta rattiin mennessä, että joko mulle sattuu jotain kun olen yksin liikenteessä tai lapsille käy jotain jos ovat kyydissä. Ahdistavaa :( Ymmärrän siis AP:ta, kuulostat juuri siltä, ettei sinun tosiaan kannata korttia hankkia varsinkin jos pystyt muutenkin liikkumaan.
Ymmärän sinua hyvin. Minä ajoin painosyuksen vuoksi ajokortin noin kymmenen vuotta sitten, ja ajoinkin noin vuoden. Pelkäsin koko ajan, ja aina ajon jälkeen oli vatsa pelosta sekaisin. En oppinut nauttimaan ajamisesta ollenkaan, koska aina oli pelko päällimmäisenä. Pelkään jonkun verran myös auton kyydissä. Asun pk-seudulla ja täällä on hyvä julkinen liikenne. Kun mies on reissussa, niin ihan hyvin onnistuu kauppareisuutkin ilman autoa. Pyöräilen paljon. Joskus olen joutunut pyytämään lähellä asuvaa sukulaistyttöni automme kuskiksi. Hän tekee sen mielellään ( maksan siitä) ja hän saa sit vastaavasti lainata autoamme tarvittaessa, ei tartte maksaa bensojakaan.
Musta törkeää miestäsi kohtaan olla ajamatta korttia. Mies joutuu automaattisesti vastuuseen kaikista lasten kyydityksistä, isommista kaupassakäynneistä, matka-ajoista. Mun mieheltä oli kortti pois 2kk ylinopeuden takia ja se oli oikeasti hirveää ratin takana istumista. En paljoa muuta tehnyt kuin ajoin vaan. Me vielä asutaan hyvien palveluiden äärellä, mutta jos meillä olisi okt n. 8km keskustasta niin en mäkään sinne muuttaisi jos olisin ainoa kortiton.
Ymmärrän hyvin aloittajaa. Kysyn kuitenkin, millaista ajoa sinun pitäisi tehdä siellä maalla? Riittäisikö kaupassa- ja muualla asioilla käyntiminen tutussa rauhallisessa ympäristössä? Kaupunkiajo on aivan erilailla vaativaa kuin maaseutuajo. Jos sinun tarvitsee ajaa vain maaseudulla, niin luulen, että voisit tottua siihen.
Minulla on ollut kortti 18-v. lähtien. Ajoin sen maaseudun pikkukaupungissa, jossa inssiajokin oli tosi helppo, koska olin ajanut samat kadut autokoulussa läpi niin monet kerrat. Olen ajanut paljon, mutta lähinnä vain maaseudulla. Tasan yhden kerran olen sitten ajanut auton Helsingin keskustasta Espoon perille ja hiki oli otsassa.
No hyvä ihminen älä aja ajokorttia jos panikoit! :o kuulostaa tosi kamalalta jos mieskin painostaa! :\ kysypä ihan piruuttasi mieheltäsi mitä tekisit ajokortilla, josset käyttäisi sitä? Niin, et yhtään mitään. Jos miehesi vaan painostaa painostamistaan niin älä huoli, talossanne on vielä neuroottisempi ihminen kuin sinä, ap.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 11:51"]
Kulkeekohan julkiset oikeasti monta kertaa päivässä siellä, mitä aluetta mietitte? Ei täällä päin ainakaan kulje, muuta kuin keskusta-alueella, sivukylillä ja omakotilähiöissä julkiset kulkee vain aamulla ja iltapäivällä, kun menee koulukyydit ja nekin siis vain kouluaikoina, ei viikonloppuisin, ei kesäisin, ei loma-aikoina. Mitään muuta kulkuneuvoa ei ole. Jos pyörällä tulee matkaa kauppoihin 10km tai enemmän suuntaansa, ei oikein pyörällä kulkeminenkaan enää onnistu, ei ainakaan montaa kertaa viikossa. Töihin meno ei aina noudata koulubussien aikatauluja ja lasten päiväkotiin vienti ja haku, lasten harrastukset.... kaikki vaatii kuljettamista eikä todellisuudessa ilman kahta autoa pärjää. Ehkä jossain isojen kaupunkien lähiöissä julkisillakin pärjää mutta täällä vähän kauempana ei enää onnistu.
[/quote]
Meillä menee sillä tavalla että pääsisin hyvin duuniin ja takaisin, lapsia meillä ei ole eikä tule, ja duuniin matkaa niiltä omakotitaloalueilta, joita voitaisiin harkita, tulee maksimissaan viisi kilometriä mikä ei olisi liikaa fillarilla, jos kävisikin niin ettei bussit kulje. Ihan ymmärrettävää että lasten kanssa varsinkin kauempana asuessa ajokortti on pakollinen mutta meillä ei ole.
ap