Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joululahjatoiveina rahaa ja lahjakortteja
02.11.2014 |
Olenko ainoa, jota ärsyttää tämä, kun nykyajan lapset ja nuoret pyytävät joululahjana rahaa ja lahjakortteja. Miehen sisaruksella on kolme tyttöä ja nuorimmainen (9-vuotias) sanoin, että hän haluaa tänä vuonna lahjansa joko rahana tai lahjakorttina. Mies ei kehtaa antaa pienempää summaa, kuin 100 euroa per nenä, mikä on minusta liikaa. Ennen tälle nuorimmaisella on pystynyt sentään ostamaan jonkin parin kympin tavaran, mutta nyt kun hän haluaa myös rahana/lahjakorttina, meillä menee siis 300 euroa taivaan tuuliin. Summa on mielestäni todella iso ja ärsyttää jo etukäteen, että miehen mielestä 50 euroa on liian vähän. Silloin kun minä olin nuori eli vielä markka-ajan loppupuolella 600 markkaa per nenä olisi ollut naurettava, silloin 100 markkaa oli iso summa.
Kommentit (59)
kyllä satanen on ihan mahdottoman suuri raha yhdeksänvuotiaalle. Mä en ole edes teinille kummitytölle antanut sellaisia summia. Meillä 12 v poika on todella mielissään, kun on saanut kummilta viidenkympin lahjakortin. Sinuna antaisin jokaiselle vaikkapa kolmenkympin lahjakortin. Meillä ei muisteta sisarusten lapsista kuin kummilapsia tai korkeintaan jokin pieni joululahja. Viime vuonna ostin lasteni serkuille kahdenkympin akvarellivärit, kun ovat taitavia piirtäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satanen on sellainen summa, jonka hövelit isovanhemmat saattavat antaa ainoalle lapsenlapselleen. Satanen on häälahjan ja ylioppilaslahjan arvo, jos ei ole kyse omasta lapsesta tai sisaruksesta.
Omille sisarustenlapsille olen ostanut 40€ arvoiset lahjat jo varmaan kymmenen vuoden ajan. Inflaatio on näihin hyvin purrut. Missään nimessä en antaisi sataa euroa, vaikka itkisivät polvillaan.
Meillä on myös tuota epäsuhtaa lahjojen suhteen sikäli että sisaruksilla on enemmän lapsia kuin meillä. Tänä jouluna ostetaan viisi lahjaa sisarusten lapsille ja saadaan omalle lapselle takaisin kaksi. Mutta ei meidän lapselta mitään puutu ja hänen ei tarvitse jakaa perintöä sisarusten kanssa, joten en viitsi tästä murehtia. Mutta en mielellään vietä jouluja noiden perheiden kanssa, joissa lapset kahlaavat lahjakasoissa ja joulunvietto on sellaista materiaalista hysteriaa.
Olen iloinen siitä, että oma lapsi on tarkka rahankäyttäjä eikä ole myöskään ahne. Hän käyttää isovanhemmilta saamansa rahalahjat hyvin harkitusti ja myös hänen lahjatoiveensa ovat harkittuja. Koskaan hän ei ole pyytänyt mitään sellaista, mitä emme hyvillä mielin hänelle voisi ostaa. Lahjapyynnöt ovat kirjoja tai harrastustarvikkeita ja nekin kohtuuden puitteissa.
Minäkään en mielelläni rahalahjoja anna. Poikkeuksena 15+ ikäiset sukulaislapset, joille en oikein osaa edes lahjoja ostaa. Silti useimmin olen ostanut elokuvalippuja, jotka nekin on otettu mieluisina vastaan. Finnkinon joululiput paketoituna suklaalevyn kanssa on hyvä setti eikä maksa kohtuuttomasti (30€ paikkeilla muistaakseni).
Minua ärsyttää, kun lahjojen antaminen on velvollisuus. Pahimmillaan niin, että lahjan saaja käytännössä tilaa jotain lahjaksi. Ok, jossain häissä tai vastaavissa isoissa juhlissa ymmärrän rahatoiveet tai lahjalistat, mutta muuten mm. jouluna toivoisin paluuta lahjan antamisen perimmäiseen tarkoitukseen, sekä saajan että antajan ilahduttamiseen.
Aionkin sanoutua kokonaan irti kaikesta pakkolahjomisesta. Tulevana jouluna annan läheisille vain jotain pientä ja mahdollisuuksien mukaan itse tehtyä, jotain sellaista että voin itsekin tuntea antamisen iloa ilman stressiä. Jos joku tästä suuttuu, niin suuttukoon.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 14:39"]
Joo, siskolla 4 lasta, joista 3 haluaa rahaa... Ennen pysty antamaan 50mk, nyt minimi melkein se 50€, kalliiks tulee.
[/quote] No kai kaikki saavat kuitenkin samanarvoisen lahjan, vaikka yksi ei rahana haluakaan?
Kyllä rahana tai lahjakorttina on oikeastaan vieraammille paras tapa, jos ei oikeasti tiedetä mitä ja millaista toivotaan, tai esim. mitä kirjoja jo on. Itseäni myös ärsyttää että jokaiselta sukulaiselta tulee jotain halpiskrääsää tai esim. halpisnukkeja jos on toivottu tiettyä merkkiä nukkea, eivätkä voi kimppalahjaa laittaa, joka sitten voisi olla jotain kunnollista.
Ja sen lahjakortin arvoksi kyllä 20e on jo varmaan aivan ok. 100 euroa per sukulaislapsen joululahja on kyllä järkkyä. Meillä hyvä jos saavat meiltä vanhemmilta yhteensä sen arvoiset lahjat.
Saisivatkin tosiaan kaikilta sukulaisilta yhteensä satasen rahana, niin ei tarvitsisi miettiä raskitaanko ostaa teineille satasen älypuhelimet, eikä tulisi turhaa tavaraa silläkin summalla.
Johan on... Meillä kans annetaan rahaa 16 v. ylöspäin, mutta se raha on n. 20-30 e ja hyvin kelpaa. Näille alle 16 v. ostetaan lahjat (arvo max. 20 e), ainakin vielä tänä vuonna. Ei meillä kenelläkään ole varaa antaa yli 30e vaikka töissä käydäänkin, ihan hullua. Omille lapsille sitten kukin antaa enemmän rahaa tai lahjoja niin paljon kuin sielu sietää. Mulla siis kaksi siskoa ja heillä toisella on 2 alle 16 ja toisella 2 yli 16 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 14:57"]
AP jatkaa. Erityisesti ärsyttää, että meillä menee näihin miehen sukulaislapsiin tänä vuonna 300 euroa ja meillä puolestaan on pieni lapsi, jolle miehen sisaruksen perhe ostaa aina 10-20 euron krääsälelun. Itse en ole näitä krääsäleluja vastaan, sillä lapsi pitää niistä, mutta ajatuksena ottaa vain päähän, että annamme 300 euroa ja saamme 20 euron arvoisen tavaran takaisin. Minusta olisi reilumpaa, että saisimme ostaa ihan normaalit ja saman arvoiset lahjat myös sinne. Ei joulun ajatus ole mielestäni rahan kinuminen. Jos silloin vaihdetaan paketteja, niin ne ovat paketteja, ei seteleitä tai lahjakortteja.
[/quote]
Miten mies perustelee sitä, että on antamassa itse noin kalliin lahjan (100 euroa)? Haluaako hän jotenkin näyttää, että hänellä menee erityisen hyvin sisarukseensa nähden? Minkä hintaisen lahjan mies ostaa omalle lapselleen?
Tietysti jokainen saa antaa sen hintaisen lahjan kuin haluaa, mutta kyllä lahjan antaja sen arvon määrittää, eikä lahjan saaja. Mahdollisesti miehesi sisarus saattaa myös kokea, että kalliit lahjat olisivat merkki siitä, että hänenkin pitäisi antaa teidän lapsellenne huomattavasti kalliimpi lahja.
Se näissä ylisuurissa lahjapyynnöissä on ristiriitana, että kaiken aikaa firmat ja työpaikat säästävät ja ihmisiä on joutunut työttömiksi, mutta lahjapyynnöissä vaan summat suurenee.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 14:50"]
Nykyään kaikilla on niin paljon kaikkea, että on usein ihan järkevää antaa rahaa tai lahjakortteja ennemmin kuin turhaa roinaa. On sitten oma ongelma, jos ei voi/halua antaa pientä summaa. Esim. 20 euroa olisi varsin käypänen lahja.
[/quote]
Ihmettelen myös noita sadan euron summia. Meillä nuoret ovat pyytäneet rahana lahjat jo pitkään ja sukulaiset ovat vain tyytyväisiä, kun pääsevät niin helpolla. 20 euroa laittavat rahana.
Onkohan jotenkin oma luulonne, että pitää satoja euroja laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 15:10"]
Minua ärsyttää, kun lahjojen antaminen on velvollisuus. Pahimmillaan niin, että lahjan saaja käytännössä tilaa jotain lahjaksi. Ok, jossain häissä tai vastaavissa isoissa juhlissa ymmärrän rahatoiveet tai lahjalistat, mutta muuten mm. jouluna toivoisin paluuta lahjan antamisen perimmäiseen tarkoitukseen, sekä saajan että antajan ilahduttamiseen.
Aionkin sanoutua kokonaan irti kaikesta pakkolahjomisesta. Tulevana jouluna annan läheisille vain jotain pientä ja mahdollisuuksien mukaan itse tehtyä, jotain sellaista että voin itsekin tuntea antamisen iloa ilman stressiä. Jos joku tästä suuttuu, niin suuttukoon.
[/quote]
Erinomaisen hyvä päätös. Teen itse samoin.
Mustakui tuntuu että se on ihan teidän omaa kuvitelmaa että "kuuluisi" antaa 100e. Varmasti 20-30e riittää joululahjaksi, se kun ei ole mikään henkilökohtainen merkkipäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole Suomessa mitään lamaa, mikäli joululahjabudjetit on tuollaisia!
Hmm..se on kyllä kasvattajan tehtävä opettaa lapselle, että raha ei kasva puussa. Eihän lapsen voi itse antaa päättää kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 15:10"]
Minua ärsyttää, kun lahjojen antaminen on velvollisuus. Pahimmillaan niin, että lahjan saaja käytännössä tilaa jotain lahjaksi. Ok, jossain häissä tai vastaavissa isoissa juhlissa ymmärrän rahatoiveet tai lahjalistat, mutta muuten mm. jouluna toivoisin paluuta lahjan antamisen perimmäiseen tarkoitukseen, sekä saajan että antajan ilahduttamiseen.
Aionkin sanoutua kokonaan irti kaikesta pakkolahjomisesta. Tulevana jouluna annan läheisille vain jotain pientä ja mahdollisuuksien mukaan itse tehtyä, jotain sellaista että voin itsekin tuntea antamisen iloa ilman stressiä. Jos joku tästä suuttuu, niin suuttukoon.
[/quote]
Erinomaisen hyvä päätös. Teen itse samoin.
[/quote]Onneksi ajat muuttuu. Lapsena sitä inhosi kaikkea muuta paitsi lelukrääsää, teininä olin kyllä erittäin tyytyväinen rahalahjoihin ja lahjakortteihin vaikka ne olisi olleet vain 10 e. Nyt nuorena aikuisena en voisi keksiä mitään kivempaa saatavaa kun villasukat tai purkin itsetehtyä hilloa tms!
Ilmeisesti olette todella hyvätuloisia kun edes mietitte tuollaista summaa. Antakaa vaikka tonni jos kerran rahaa on liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 14:57"]
AP jatkaa. Erityisesti ärsyttää, että meillä menee näihin miehen sukulaislapsiin tänä vuonna 300 euroa ja meillä puolestaan on pieni lapsi, jolle miehen sisaruksen perhe ostaa aina 10-20 euron krääsälelun. Itse en ole näitä krääsäleluja vastaan, sillä lapsi pitää niistä, mutta ajatuksena ottaa vain päähän, että annamme 300 euroa ja saamme 20 euron arvoisen tavaran takaisin. Minusta olisi reilumpaa, että saisimme ostaa ihan normaalit ja saman arvoiset lahjat myös sinne. Ei joulun ajatus ole mielestäni rahan kinuminen. Jos silloin vaihdetaan paketteja, niin ne ovat paketteja, ei seteleitä tai lahjakortteja.
[/quote]
Miten mies perustelee sitä, että on antamassa itse noin kalliin lahjan (100 euroa)? Haluaako hän jotenkin näyttää, että hänellä menee erityisen hyvin sisarukseensa nähden? Minkä hintaisen lahjan mies ostaa omalle lapselleen?
Tietysti jokainen saa antaa sen hintaisen lahjan kuin haluaa, mutta kyllä lahjan antaja sen arvon määrittää, eikä lahjan saaja. Mahdollisesti miehesi sisarus saattaa myös kokea, että kalliit lahjat olisivat merkki siitä, että hänenkin pitäisi antaa teidän lapsellenne huomattavasti kalliimpi lahja.
Se näissä ylisuurissa lahjapyynnöissä on ristiriitana, että kaiken aikaa firmat ja työpaikat säästävät ja ihmisiä on joutunut työttömiksi, mutta lahjapyynnöissä vaan summat suurenee.
[/quote]
Ennen, kuin miehelläni oli perhettä, lahjatoiveet olivat lapsilta uudet kännykät, iPad, kannettava, taulu tv ja muuta todella arvokasta. Mies ikään kuin koki velvollisuudeksi hankkia näitä kalliimpia lahjoja, kun hänellä ei ollut omia lapsia. Nyt tämä 100 euroa on hänen mielestä minimi, etteivät lapset pety, koska ovat saaneet ennen kalliimpia lahjoja. Meidän tulot eivät tosiaan ole mitkään ihmeelliset ja sisaruksen perheessä tienataan reippaasti enemmän, mitä meillä eli pystyisivät kyllä itse ostamaan.
Kirjoitus viehe tuli eli ennen kuin miehellä EI ollut perhettä.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 15:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 14:57"]
AP jatkaa. Erityisesti ärsyttää, että meillä menee näihin miehen sukulaislapsiin tänä vuonna 300 euroa ja meillä puolestaan on pieni lapsi, jolle miehen sisaruksen perhe ostaa aina 10-20 euron krääsälelun. Itse en ole näitä krääsäleluja vastaan, sillä lapsi pitää niistä, mutta ajatuksena ottaa vain päähän, että annamme 300 euroa ja saamme 20 euron arvoisen tavaran takaisin. Minusta olisi reilumpaa, että saisimme ostaa ihan normaalit ja saman arvoiset lahjat myös sinne. Ei joulun ajatus ole mielestäni rahan kinuminen. Jos silloin vaihdetaan paketteja, niin ne ovat paketteja, ei seteleitä tai lahjakortteja.
[/quote]
Miten mies perustelee sitä, että on antamassa itse noin kalliin lahjan (100 euroa)? Haluaako hän jotenkin näyttää, että hänellä menee erityisen hyvin sisarukseensa nähden? Minkä hintaisen lahjan mies ostaa omalle lapselleen?
Tietysti jokainen saa antaa sen hintaisen lahjan kuin haluaa, mutta kyllä lahjan antaja sen arvon määrittää, eikä lahjan saaja. Mahdollisesti miehesi sisarus saattaa myös kokea, että kalliit lahjat olisivat merkki siitä, että hänenkin pitäisi antaa teidän lapsellenne huomattavasti kalliimpi lahja.
Se näissä ylisuurissa lahjapyynnöissä on ristiriitana, että kaiken aikaa firmat ja työpaikat säästävät ja ihmisiä on joutunut työttömiksi, mutta lahjapyynnöissä vaan summat suurenee.
[/quote]
Ennen, kuin miehelläni oli perhettä, lahjatoiveet olivat lapsilta uudet kännykät, iPad, kannettava, taulu tv ja muuta todella arvokasta. Mies ikään kuin koki velvollisuudeksi hankkia näitä kalliimpia lahjoja, kun hänellä ei ollut omia lapsia. Nyt tämä 100 euroa on hänen mielestä minimi, etteivät lapset pety, koska ovat saaneet ennen kalliimpia lahjoja. Meidän tulot eivät tosiaan ole mitkään ihmeelliset ja sisaruksen perheessä tienataan reippaasti enemmän, mitä meillä eli pystyisivät kyllä itse ostamaan.
[/quote]
Eli antaako mies näitä kalliita lahjoja siksi, ettei uskalla toimia toisin? Lasten on hyvä oppiakin niitä pettymyksiä. Ei aikuinenkaan välttämättä saa pomoltaan viidensadan euron palkankorotusta, vaikka haluaisikin. Jos lapsi pettyy siitä, että saakin vaikka 30 euron lahjakortin, on kyseessä kyllä aika hemmoteltu lapsi.
Kun kuitenkaan sisaruksen vanhemmat eivät lahjo teidän lastanne mitenkään suureellisesti, vaikuttaa tuollainen asetelma muutenkin hieman kummalliselta. Varsinkin, mikäli itsekin olet sitä mieltä, että tuollaiset lahjasummat ovat liikaa.
Toki omilla rahoillaanhan saa tehdä mitä vain, mutta pitävätkö lapset teistä nyt ihmisinä vaiko pelkästään antamienne lahjojen vuoksi?
Minusta on ihan ok antaa rahaa, koska ainakin itse lapsena tykkäsin, kun sain sukulaisilta rahaa lahjaksi. saatoin sillä ostaa vaikka jotain kivaa vaatetta itselleni, jotain, jota todella halusin. Muut kuin ihan läheisimmät perheenjäsenet harvoin tietävät niin hyvin, mitä lapsi haluaisi lahjaksi ja sitten tulee jotain hiukan huonosti istuvia pyjamia, vääränvärisiä kaulaliinoja, joku cd tai muuta kauniisti ajateltua, mutta vähän metsään menevää. Siksi rahalahja on hyvä lapselle, jolla ei ole vielä omia palkkatuloja.
Mutta sata euroa, hui kauhistus. Minusta sinun ei todellakaan tarvitse suostua miehen vaateeseen antaa noin suurta summaa lahjaksi. Eikö pari-kolmekymppiä olisi ihan riittävä lahjasumma. Aivan maksimissaan viisikymppiä. Satku on aivan törkeä summa, vai oletteko todella varakkaita?
Se, että nykyisin kouluikäiset pyytävät rahaa ja lahjakortteja kertoo suhtautumisesta tavaraan. Kaikkea jo on, eikä enempää haluta. Meillä ainakin monet lahjat ovat jääneet käyttämättä ja myyty sitten myöhemmin eteenpäin.
Lahjakortin arvon ei todellakaan tarvitse olla 100 €. 10 - 15€ on ihan yhtä sopiva kuin 50€.
Alue: Aihe vapaa
AP jatkaa. Erityisesti ärsyttää, että meillä menee näihin miehen sukulaislapsiin tänä vuonna 300 euroa ja meillä puolestaan on pieni lapsi, jolle miehen sisaruksen perhe ostaa aina 10-20 euron krääsälelun. Itse en ole näitä krääsäleluja vastaan, sillä lapsi pitää niistä, mutta ajatuksena ottaa vain päähän, että annamme 300 euroa ja saamme 20 euron arvoisen tavaran takaisin. Minusta olisi reilumpaa, että saisimme ostaa ihan normaalit ja saman arvoiset lahjat myös sinne. Ei joulun ajatus ole mielestäni rahan kinuminen. Jos silloin vaihdetaan paketteja, niin ne ovat paketteja, ei seteleitä tai lahjakortteja.