En keksi ihmisten kanssa puhuttavaa!

Mikä helvetin kohteliaisuuspakko on puhua. Ihan yhtä suuri oikeus minulla on istua tuppisuuna kuin mukasosiaalisilla ihmisillä puhua toisten päälle ja olla kuuntelematta mitä toinen oikeasti sanoo.

Suurimmaksi osaksi ihmisten keskustelu on vain oman tarinan löpöttämistä ilman todellista vuoropuhelua muiden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 21:11"]

Minäkään en keksi. Yleensä olen hiljaa tuntemattomampien seurassa, kun he keskustelevat sävyisästi  tylsistä aiheistaan teeskennellysti tasapainoisina ja pian selviääkin että trendi-, ihmissuhde-  ja velkavankeina. Minä en osaisi olla korottamatta ääntäni innostuksesta, huitomatta käsilläni, kertomatta erikoisia tositarinoita ja elehtimättä niin voimakkasti, että suomalaiset pitäisivät sitä pelottavana ja agressiivisena! Viisainta ollakin hiljaa tällä temperamentilla?

[/quote]

Voi, ihan kuin minun suustani! :)

Tuntuuko sinustakin, että joudut hirveästi "pidätellä" itseäsi, etenkin vähän vieraammassa seurassa? Olemaan joku muu, kuin oma itsesi...

Kirjoittele minulle, jos haluat ja olet nainen... :) t. aityli-@luukku.com Ps. Plussaa, jos vielä äiti-ihmisiä... :)

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 10:09"]

Olin juuri juhlissa jossa oli pappikin käymässä. Pappi oli jätetty yksin kahvipöytään istumaan kun suurin osa juhlavieraista oli juurikin näitä "omiaan miettiviä". Menin kuppini kanssa papin viereen ja aloin jutella. Matkustelusta hänen työnsä aloittamiseen jne. Kai muut pitivät pappia liian "hienona" eivätkä tohtineen liittyä seuraan. Monesti olen nähnyt vastaavaa. Kai mäkin olisin tykännyt hiljaa mussuttaa pullaa nurkassa mutta noloa joku vieras jättää yksin istumaan.

[/quote]

Mitä moukkia siellä juhlissa oli? Meidän suvun tilaisuuksissa pidetty aina huolta, että ketkä istuu papin tai muun vastaavan vieraan kanssa samaan pöytään. Ketään ei jätetä yksin. Noloa.

Olin aikaisemmin myös kovin tuppusuuna. Nykyään juttelen vaikkapa paikallisuutisista t.m.s ei liian vaikeasta, yritän pysyä ajan hermoilla. Itse olen työssä jossa esim. säästä jutteleminen on aina ajankohtaista. Ja sopivassa seurassa on hyvä kertoa jotain myös itsestään. Valmistaudu!

Kuulostat tylsämieliseltä ihmiseltä.

Tunnen erään puheliaan ihmisen, mutta hän on nimenomaan sellainen kiusaajatyyppi, jonka mieliaiheet on juoruilu ja toisten mollaaminen. Sellainen on kaikkein pahinta. On pakko olla tekemisissä hänen kanssaan ja hän on varmaan huonannut, että kanssani ei kannata jutella siitä, miten naapurin Laila äiti ei osaa kasvattaa lastaan tai muuta vastaavaa. Varmaan puhuu minustakin selän takana, muttei haittaa. Olen hänestä varmaan tylsä tuppisuu, joka ei osaa olla rennostu. Kun seura on hyvää, ei meinaa suunvuoroa saada ja juttu sujuu, mutta kun seura huonoa ei suju. Kaksi juoruilijaa, paskanpuhujaa sopii yhteen.

Koulukiusaajat ovat jo ala-asteella niitä, joilla ei ole mitään tilannetajua ja haukkuvat muita kun ei ole muuta sanottavaa. Leimaavat kaikki toisinajattelijat ja erilaiset ihmiset idiooteiksi, joiden seuraan ei kannata mennä. En ihmettele, jos kaikki eivöt halua sanoa mielipidettään.