Lapsilla ikäeroa lähes 10v, mitä ajattelet

En mitään. Itselläni on nuorimpaan vanhempaan sisarukseen 10 vuoden ikäero, ja ollaan ihan läheisiä. Veljiini on 13 ja 16 vuotta ikäeroa ja vanhimpaan veljeeni taas en ole juuri missään kontaktissa kuin harvoin. Että omalla kohdallani tuo 10 vuotta ei ole kyllä vielä kovinkaan iso ikäero.

Ei se ikäero mitään kerro. Äidilläni on vanhimman siskonsa kanssa 20 vuotta ikäeroa ja ovat aina olleet erittäin läheisiä, toisin kuin vain pari vuotta vanhemman siskonsa kanssa.

10 vuoden ikäerollahan vanhempi ehtii jo muuttaa kotoa ennen kuin nuoremman teinivaihe alkaa, eli vältetään murkkuikäisten väliset skismatkin hyvin, jos tästä haluaa positiivisia puolia etsiä.

En ajattele mitään. En voi tietää mikä on syy taustalla, niitä voi olla monia. Lapsettomuutta, ero, sairautta yms yms.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 10:30"]Ajattelen, että harmi. Mulla on isompi sisarus 11  v vanhempi. On meillä ihan hyvät välit, mutta oltiinhan me kaksi yksittäistä lasta enemmän kuin sisarukset. Vasta näin aikuisena ollaan oltu enemmän tekemisissä toistemme kanssa, kun molemmilla on lapsia ja satutaan asumaan lähekkäin. Jos asuttais kauempana toisistamme, niin ei varmaan oltais paljoa tekemisissä nytkään.
[/quote]

Sama täällä. Sen takia "tein" omat lapseni pienellä ikäerolla.

Niin tulee olemaan meilläkin toisen ja kolmannen lapsen kanssa. Kaksi ensimmäistä syntyi kahden vuoden ikäerolla ja nyt kolmas sekä viimeinen lapsemme syntyy alkuvuodesta lähes 10v ikäerolla isoveljeen.

Ei se mitään ihmeellisiä ajatuksia herätä, lähinnä sen että pääsen helpommalla varmasti nyt kuin esim. toisen lapsen syntyessä kun vanhempi lapsi oli 2v. Nyt on isommista lapsista hyvää hoitoapuakin meille vanhemmille. :)
Tulee varmasti olemaan lellityin ja eniten huomiota saanut lapsemme näistä kolmesta. 

En mä ajattele erityisesti mitään. Omassa lapsuudenperheessäni on noin ja vanhemmat saivat kuulemma jonkin verran selitellä uudemmille tutuille, ettei kyse ole uusperheestä.

Itsestä se ei tunnu siksikään erikoiselta, sillä naapurustossa sattui olemaan monta (ydin)perhettä samanlaisilla ikäeroilla. Enemmän oli noita n. 10 vuoden ikäerolla olevia perättäisiä lapsia kuin niitä perheitä, joissa näitä ei ollut.  Se oli niin tavallista, ettei siihen tullut eikä tule vieläkään mietittyä syitä.

en ihmettele lainkaan sillä tunnen pari perhettä jossa lapsilla on yli 15 vuoden ikäero. 10 vuotta ei tunnu missään. :)

Ajattelen että lapsilla on eri äiti tai isä.

Niin? Miksi siitä pitäisi jotain erityistä ajatella? Äitini teki siskon 20-vuotiaana ja minut 30-vuotiaana, porukat ovat olleet naimisissa 45 vuotta.

En ajattele mitään, minulla ja veljelläni on ikäeroa 7 vuotta. Lapsena hän piti puoliani, jos joku meinas kiusata ja nyt aikuisena olemme hyviä ystäviä :)

Nykyään paljon harvinaisempaa kuin ennen. Huomaa, että ennakko-oletus on monesti a) että mies on vaihtunut tai b) että eka oli vahinko. Me ollaan vaan haluttu iso ikäero, ihanaa ollut nauttia yksilapsisuudesta! Ollaan matkusteltu ja pääsin opiskelemaan pitkäaikaista haaveammattia (vaikka yksi tutkinto jo olikin). Ei vaan ollut kiire :) ap

Mulla ja veljellä 18 vuotta ikäeroa. Tosin äitimme ovat eri, mutta sillä ei ole eroa, sisarukset kumminkin :)

Itse ajattelen, että on haluttu keskittyä myös uraan. Yleensä naiset joilla lapsilla pieni ikäero on kouluttamattomia ja työttömiä.

Että isä on vaihtunut välissä.

Todella luksusta, toinen jo aikuinen ja toinen  jo siis kouluikäinen.( lapsilla ikäeroa tasan 11.vuotta, olin 22.v kun esikko syntyi ja taas kun tämä iltatähteni syntyi, olin tasan 33.v )  Saapi nähdä aikuisen elämää ja toisaalta  kouluikäisen elämää , lapset eri iseistä, mutta muuta järjestelyä en olisi halunnutkaan, kun kuopus isällään saadaan viettää " tämän " aikuisen kaa laatuaikaa ja taas toisinkin päin. sillä olen sellainen mama että molemmat saa samanmoisen huomion ! molemmat yhtä rakkaita <3 en olisi halunnut lapsia vuoden välein muutenkaan.sillä  ruuhkavuodet vei ja töitäkin oli kiva tehdä siinä välissä kun aloin harkitsemaan toista..

Itse tein ensimmäisen lapseni 22 vuotiaana.Toinen vuosi ja kaksi kuukautta myöhemmin.Sitten seuraava satsi kymmenen vuotta myöhemmin ja lapsilla ikäeroa puolitoista vuotta.Yhteensä siis neljä lasta ja kaikki saman miehen kanssa.

Ystäväni esikoiskaksoset 12v sai just kuopus sisaren että ihan normaalia. On myö sellasia joilla ei oo ssiinä välissä lapsia.

Mulla ja siskollani 9 vuotta ikäeroa. Ollaan väleissä, mutta rehellisesti sanottuna ei ole paljonkaan mitään yhteistä. Kummallakin omat juttunsa ja eri puolilla Suomea asutaan.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 15:20"]Mulla ja siskollani 9 vuotta ikäeroa. Ollaan väleissä, mutta rehellisesti sanottuna ei ole paljonkaan mitään yhteistä. Kummallakin omat juttunsa ja eri puolilla Suomea asutaan.
[/quote]
Mun miehellä ja tämän veljellä on 4v ikäaroa. Asutaan 3.5km päästä heistä ja mitään yhteistä ei ole (vaikka samanikäiset serkuksetkin). Nähdään 1-2krt vuodessa lasten synttäreillä ;) ei se se ikäer oo

Niin on meilläkin. Olin esikoisen syntyessä 25v. ja kuopuksen syntyessä 35v. Eipä ne hyvät suunnitelmat aina mene ihan niin kuin haluaisi. Erosin ensimmäisestä miehestäni, kun lapsi oli vasta 1-vuotias. En ikinä olisi uskonut, että 10 vuotta menee ennenkuin saan seuraavan lapsen, mutta todella äkkiä ne vuodet vierähtivät. Ja parempi näin, kun taas niin päin, että samantien olisin lähtenyt uuteen suhteeseen. Nyt valitsin uuden miehen huolella ja koska hyviä miehiä ei todellakaan kasva puissa, niin 6 vuotta meni, ennenkuin löysin sellaisen, jonka kanssa halusin perustaa perheen.

Eikä tämä nyt niin harvinaista tunnu olevan. Esikoisellani on useampikin luokkakaveri, jolla on 8-12 vuotta nuorempi sisarus.