ÄLYKKYYS EI LASKE KOSKA ON PERIYTYVÄ !!!!
Millaisia tötteröitä siellä taas tutkijoina?
Tyhmä kun tutkii niin ei mitään hajua miten tutkitaan.
TESTIT ja vaatimukset ovat kyllä muuttuneet.
Älykkyys ei voi laskea alemmaksi se ON MITÄ ON !
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Tuota minäkin olen ihmetellyt. Ei älykkyys voi rajusti laskea parissa sukupolvessa. Jokin muu on muuttunut - kyky keskittyä tehtäviin, kiinnostus älyllisten pähkinöiden ratkomiseen.
Älykkyys voi sekä nousta että laskea parissa sukupolvessa, kyse on niin sanotusta Flynnin ilmiöstä. Väestötasolla älykkyyttä nostaa ainakin pienempi perhekoko, tehokkaampi koulutus, ravinnon kehittyminen ja elinympäristön monimutkaistuminen. Tästä johtuen ÄO nousi länsimaissa voimakkaasti koko 1900-luvun vain kääntyäkseen laskuun 90-luvulta lähtien.
Jotenkin tuntuu, että on tapahtunut aikamoinen kahtiajako. Osa porukasta on todella fiksua, analyyttisiä ja aikaansa seuraavia. Toiset taas ei tiedä mistään mitään. Esimerkiksi se muutaman vuoden takainen missi, joka luuli, että ensimmäinen maailmansota oli 60-luvulla. Ei tuo nyt suoraan älykkyydestä kerro mutta havainnollista sitä miten osa jengistä on pudonnut rattailta ihan täysin.
Älykkyys ei laske, mutta älykkäät laskevat ennenkuin joutuvat perintään!
Vierailija kirjoitti:
Esim. Töölössä asuu älykkäämpiä ja koulutetumpia ihmisiä kuin Kontulassa. Mitä tästä voidaan päätellä?
Töölössä ei tarpeeksi rikkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota minäkin olen ihmetellyt. Ei älykkyys voi rajusti laskea parissa sukupolvessa. Jokin muu on muuttunut - kyky keskittyä tehtäviin, kiinnostus älyllisten pähkinöiden ratkomiseen.
Älykkäät ihmiset eivät uskalla lisääntyä kuten ennen vanhaan, varmojen työpaikkojen aikoina.
Tyhmä väestö ei ahdistu ilmastouutisista koska katsoo satelllitti-tv:stä al-jazeeraa.
Älykkyys ei periydy suoraan. Keskimäärin älykkäät vanhemmat saavat itseään tyhmempiä lapsia ja päin vastoin.
Lähes imbesilleillä vanhemmillekin voi välillä syntyä suhteellisen älykäs lapsi.
Tätä periytyvien ominaisuuksien pyrkimystä kohti keskiarvoa on kutsuttu geneettiseksi regressioksi.
Onneksi suomalainen koulustusjärjestelmä löytää lahjakkuuksia ja antaa kaikille tausta riippumatta mahdollisuuden. On yhteiskunnankin edun mukaista hyödyntää kaikki älyllinen kapasiteetti tehokkaasti taustaan katsomatta. Tämä aiheuttaa sosiaalista kiertoa.
Keskimäärin kaikkien ihmisten älykkyys on lisääntynyt.
Älykkäät ihmiset eivät uskalla lisääntyä kuten ennen vanhaan, varmojen työpaikkojen aikoina.