Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jotka käytte tai olette käyneet terapiassa
30.10.2014 |
Millaista terapianne on, tai tarkoitan lähinnä mistä yksi tunti koostuu, erityisesti kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa? Millaisista asioista keskustelette terapeutin kanssa? Itse olen 26-vuotias nainen ja käynyt jo yli vuoden ajan kognitiivisessa terapiassa, ja tuntuu että nuo tunnit menevät aivan hukkaan... terapeuttia eivät tunnu asiani kiinnostavan. Hänen neuvonsakin ovat aivan itsestäänselviä, esim "muista käyttää pipoa, kun on jo ollut pakkasta" tai "syö paljon omenoita, ne ovat terveellisiä" oikeasti huoh! Ihan älytöntä, ihan kuin olisin pikkulapsi, joka ei tajua mistään mitään. Eikä hän ehkä ota minua tosissaan, ei kommentoi mitään mihinkään asioihini melkeinpä koskaan, aivan kuin tyhjille seinille puhuisin. Onko teillä muilla samanlaista? Ja sorry ei oo kappalejakoja, puhelimella kirjoitan.
Kommentit (44)
Mulla oli aikanaan ihan ok kognitiiviseen terapiaan kouluttautunut terapeutti. Oma elämä oli siinä vaiheessa niin levällään ja olin niin nuori ja aivopesty, etten pystynyt puhumaan oikeista asioista. Seuraavat terapeutit on olleet psykoanalyyttisellä menetelmällä toimivia. Ensimmäinen toiminpelkkänä kuuntelijana, eikä kommentoinut ikinä mitään. Kerran puhuessani huomasin hänen nukkuvan, joten motivaationi hävisi siihen terapiaan täysin. Nyt käyn kokeneen psykologin luona, joka antaa myös itsestään jotain ja on jatkuvasti vuorivaikutuksessa minun kanssani. Olen käynyt hänen luonaan vuoden ja olen päässyt todella paljon eteenpäin elämässäni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mä satuin kerran vilkaseen terapeuttiani kesken puheen, se istui silmät kiinni.
Yritti nukkua.
Alue: Aihe vapaa
Mulle on sopinut analyyttinen terapia, ja olen saanut siitä paljon apua. En siis osaa tuohon kognitiiviseen niin ottaa kantaa, mutta kai siinäkin merkitsee henkilökohtaiset kemiat aika paljon sen terapeutin kanssa?
Oma terapiani oli siis aikoinaan sellaista, että minä valitsin puheenaiheet, ja terapeutti esitti niistä kysymyksiä, mietittiin minun tunteina paljon, ja sitä mistä ajattelin tunteideni johtuvan. Välillä terapeutti otti kantaa aktiivisemmin, mutta alkuun aika paljon oli sitä että kuunteli enimmäkseen ja koitti kai kartoittaa ne asiat missä puheeni alkavat kiertää kehää. Siis sellaiset asiat johon jatkuvasti palasin puheissani -esim tietty tapahtuma lapsuudessa tms. Minun mielestä tuo analyyttinen oli siinä mielessä hyvä, että siinä kaikki ei ollut sen varassa tajusiko terapeutti ottaa jotain aihetta puheeksi -vaan hankalat asiat elämässäni tulivat automaattisesti ennen pitkää esille kun itse aina jouduin miettimään mistä puhutaan, ja ennen kaikkea sain kysymysten muodossa haastetta miettiä eri asioita omien tunteideni kannalta.