Lue keskustelun säännöt.
Miten kasvatan lapsen, ettei hänestä tule TÄLLAISTA?
30.10.2014 |
Eilen Ikeassa. Äiti tuli vessaan kahden lapsen kanssa ja sanoi tuskastuneena pojalle, ettei ota tätä enää ikinä kauppaan mukaan, ottaa vaan tytön. Poika piti jatkuvaa älämölöä. Kun äiti pesi tytön käsiä, poika tunki naamansa tytön kasvoihin kiinni ja hölisi "mööömööömöööö". Ei lopettanut, vaikka kiellettiin. Tyttö oli todella kärsivän ja stressaantuneen oloinen veljen seurasta.
Menin ravintolaan. Siellä oli vanhemmat ja isovanhemmat yhden 6-vuotiaan tytön kanssa syömässä. Tyttö kilkatti koko ajan aikuisten puheen päälle ja vaati koko ajan huomiota. Hän sai sitä myös, mutta mikään ei riittänyt, vaan kaikkien huomion olisi koko ajan pitänyt olla tytössä. Ravintolassa on tosi kiva, iso leikkitila. Tyttö ei viihtynyt siellä yhtään yksin, koko ajan olisi pitänyt jonkun aikuisen seistä vieressä. Vuorotellen aikuiset kävivätkin siellä, mutta tässäkään mikään ei riittänyt tytölle. Lopulta hän alkoi äidilleen nurista, kun lonkkasairas mummo ei suostunut enää toista kertaa lenkkaamaan sinne leikkitilaan vaan olisi halunnut istua juomassa kahvia ja nauttimassa seurasta.
Miten kasvatan lapsen, ettei hänestä tule tuollaista itserakasta pikktyrannia?
Kommentit (83)
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:23"]Olen itse hyvin avoin ja puhelias ihminen. En ole tarvinnut mitään terapiaa, hyvin pärjännyt elämässä, paljon ystäviä, jne. Lapsena ei olisi tullut mieleenkään kilkattaa omia asioita aikuisten puheen päälle. Kuuntelin kyllä, kun aikuiset jutteli ja keskusteluun sai osallistua, mutta ei kukaan, lapsikaan, saanut keskeyttää täysin toisen puheenvuoroa, piti odottaa omaa vuoroa. Kyllä sen aina sai, lapsikin.
Mulle ei olisi jossain ravintolassa tullut mieleenkään, että jonkun äidin tai mummin olisi pitänyt tulla viereen toljottamaan, kun leikin leikkipaikassa. Oli ihanaa, jos jossain oli leikkipaikka ja siellä sai touhuta ihan mielensä mukaan! Aikuinen olisi vaan ollut häiriöksi.
Eikö adhdt muka voi ohjata toisenlaiseen käytökseen? Se, että vaan tuskastuneena ilmoittaa, että mä en ota sua enää ikinä mukaan, tuskinpa auttaa asiaa.
Ap
[/quote]
Jos näin on asia niin sitten tiedät, miten pitää kasvattaa: Samoin kuin itseäsi on kasvatettu.
Tuossa on varmasti jonkin verran kysymys lapsen luonteesta ja helppoudesta. Itsekin ärsyynnyn tuollaisista lapsista. Ymmärrän kyllä teoriassa, että AINA ei jaksa kieltää miljoonaa kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:34"]
Meillä on ollut alusta asti selvää, että esim toisen puheen päälle ei puhuta eikä huomiota saa kesken keskustelun. Tämä koskee kaikkia ikään katsomatta, eli me aikuisetkaan emme puhu lapsen päälle tai keskeytä kuuntelua jutellaksemme toisen aikuisen kanssa. En kestä yhtään niitä päälle puhuvia kakaroita jos suoraan sanotaan. Vielä vähemmän kestän aikuisia, jotka puhumisen/kuuntemisen keskeyttävät lapsen kälätyksen takia.
Meillä 6-vuotias poika saattaa väsyneenä kotona mölöttää joitain tuollaista älytöntä, ja mielestäni kotona saakin olla juuri sellainen kun itse haluaa (kunhan nyt joku raja on, ettei muut kärsi) mutta kylässä/kaupassa en hyväksy sitä ollenkaan, sekin on ollut alusta asti selvää miten kodin ulkopuolella käyttäydytään. Jos meinaa mennä temppuiluksi eikä poika usko kietoani kerrasta, sanon että odota sitten että kauppias tulee ojentamaan sinua jos et minua usko. Tietää, ettei toisia ihmisiä häiritä kaupoissa tai muuallakaan. Fiksu poika. Koskaan ei tarvitse hävetä hänen kanssaan. Jos nähdään joku tuollainen mölisijä, saatan jopa sanoa pojalle, että sua ei onneksi koskaan tarvitse komentaa eikä hävetä, kun olet niin fiksu ja hyväkäytöksinen. Kehun siis tarvittaessa, en koskaan hauku. Toki olen kertonut erityislapisita hänelle, jos on joskus ihmetellyt jonkun käytöstä.
Eihän tämä ole ihan ilmatteeksi tullut, vaan pienestä asti ollaan oltu johdonmukaisia ja jouduttu kyllä niihin kasvatustilanteisiin kaupoissa, mutta ei enää vuosiin. Sanoisin, että jos 6-vuotias käyttäytyy miten sattuu, niin alkaa olla pikkuhiljaa myöhäistä saada enää käyttäytymään ihmisen tavoin.
[/quote]
Niin, kunhan osataan pitää kulisseja niin ok -ja siinä missä sinä haukut muitten lapsia, aikuisia, ketä vaan niin sinä opetat lapsellesi ihan omasta suusta VERTAAMAAN miten muut on huonoja! Ihan käsittämätön moukka.
[/quote]
Miten niin kulisseja??? En minäkään kaupassa tai kylässä käyttäydy samalla tavalla kuin kotona. Julkisilla paikoilla ei häiritä muita ihmisiä, ei raivota, riehuta, huudeta, mölytä, mutta kotona saa olla sitten ihan miten tykkää (tiettyyn rajaan asti, omassa huoneessa sitten senkin yli).
Ja poika todella joskus kiinnittänyt huomiota riehuviin lapsiin ja sanonut minulle siitä, olen kyllä kehunut, että onneksi sä käyttäydyt fiksusti. Yhden kerran kun oli pomppulinnassa, jossa oli tällaisia kakaroita, jotka siis tahallaan hyppivät toisten lasten päälle ja kiusasivat pienempiään rajustikin, poikani loukkasi aika pahasti ja kuten arvata saattaa, ei näiden kullan nuppujen vanhempia näkynyt. Sanoin pojalle, että sä oletkin fiksumpi, et tekis ikinä mitään tuollaista kamalaa. Kyllä kehun siis muutenkin, mutta tuo tilanne jäi mieleen, kun sai oikein hyvän esimerkin mikä on huonoa käytöstä ja mikä hyvää.
[/quote]
Niin, onhan tämä maailma kun et näe tekstistäsi luonteesi rumuutta.
Solvaat muita ja ihan varmasti vaan käsket lapsesi huoneeseensa riehumaan. Kyllä hänkin käyttäytyy väärin. Et sinä opeta lapsellesi kuin kulisseja. Minä en noin lapsilleni tee.
Se mikä on erityisen ällöttävää on että siinä kun muilla on vaaratilanne, et puutu. Siinäkin vaan sanot "ei näy vanhempiam ei kuulu sinulle" ja kehut omaa lasta ettei hypi siellä.. Etkä puutu vaaralliseen tilanteeseen! Jos siellä olisi vanhemmillla vaikka joku juttu miksi poistuu juuri silloin, vaikka sisaruksen kakkavaippaa vaihtamaan.
Kyllä sinunkin lapsi hyppisi, saattoi vaikka töniä muita siellä juuri tilanteen aluksi! Sitten sinä menet tekemään noin mauttomasti. Entä jos tulisit tilanteeseen että joku on hyppimässä lapsesi päällä ja siellä joku mamma vaan katselee vieressä. Ainiin mutta kun sun lapsi osaa siellä "julkisesti" olla, nauratte muille ja pidätte itseänne jotenkin parempina, on se hyvä että on näitä ihmisiä jotka sallii kotona sitten tyhmyydet. Kyllähän tuo on kulissia.
Erityislasten kanssa tilanteet on varmaan ihan erilaisia, mutta ns normaalin kanssa kyllä kasvatus vaikuttaa vaikka mikä olisi. Usein näiden päällerääkyvien ipanoiden vanhemmat tosiaan keskeyttävät keskustelun toisen aikuisen kanssa satoja kertoja. Sitten lässytetään ja jatketaan keskustelua ja taas lässytetään lapselle välissä, joka tulee ihan tarkoituksella rääkymään päälle kun saa sillä terrorisoitua keskustelua. En jaksa yhtään jutella kylässä näiden vanhempien kanssa, mieluummin katselen seiniä ja kattoa.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:34"]
Meillä on ollut alusta asti selvää, että esim toisen puheen päälle ei puhuta eikä huomiota saa kesken keskustelun. Tämä koskee kaikkia ikään katsomatta, eli me aikuisetkaan emme puhu lapsen päälle tai keskeytä kuuntelua jutellaksemme toisen aikuisen kanssa. En kestä yhtään niitä päälle puhuvia kakaroita jos suoraan sanotaan. Vielä vähemmän kestän aikuisia, jotka puhumisen/kuuntemisen keskeyttävät lapsen kälätyksen takia.
Meillä 6-vuotias poika saattaa väsyneenä kotona mölöttää joitain tuollaista älytöntä, ja mielestäni kotona saakin olla juuri sellainen kun itse haluaa (kunhan nyt joku raja on, ettei muut kärsi) mutta kylässä/kaupassa en hyväksy sitä ollenkaan, sekin on ollut alusta asti selvää miten kodin ulkopuolella käyttäydytään. Jos meinaa mennä temppuiluksi eikä poika usko kietoani kerrasta, sanon että odota sitten että kauppias tulee ojentamaan sinua jos et minua usko. Tietää, ettei toisia ihmisiä häiritä kaupoissa tai muuallakaan. Fiksu poika. Koskaan ei tarvitse hävetä hänen kanssaan. Jos nähdään joku tuollainen mölisijä, saatan jopa sanoa pojalle, että sua ei onneksi koskaan tarvitse komentaa eikä hävetä, kun olet niin fiksu ja hyväkäytöksinen. Kehun siis tarvittaessa, en koskaan hauku. Toki olen kertonut erityislapisita hänelle, jos on joskus ihmetellyt jonkun käytöstä.
Eihän tämä ole ihan ilmatteeksi tullut, vaan pienestä asti ollaan oltu johdonmukaisia ja jouduttu kyllä niihin kasvatustilanteisiin kaupoissa, mutta ei enää vuosiin. Sanoisin, että jos 6-vuotias käyttäytyy miten sattuu, niin alkaa olla pikkuhiljaa myöhäistä saada enää käyttäytymään ihmisen tavoin.
[/quote]
Niin, kunhan osataan pitää kulisseja niin ok -ja siinä missä sinä haukut muitten lapsia, aikuisia, ketä vaan niin sinä opetat lapsellesi ihan omasta suusta VERTAAMAAN miten muut on huonoja! Ihan käsittämätön moukka.
[/quote]
Miten niin kulisseja??? En minäkään kaupassa tai kylässä käyttäydy samalla tavalla kuin kotona. Julkisilla paikoilla ei häiritä muita ihmisiä, ei raivota, riehuta, huudeta, mölytä, mutta kotona saa olla sitten ihan miten tykkää (tiettyyn rajaan asti, omassa huoneessa sitten senkin yli).
Ja poika todella joskus kiinnittänyt huomiota riehuviin lapsiin ja sanonut minulle siitä, olen kyllä kehunut, että onneksi sä käyttäydyt fiksusti. Yhden kerran kun oli pomppulinnassa, jossa oli tällaisia kakaroita, jotka siis tahallaan hyppivät toisten lasten päälle ja kiusasivat pienempiään rajustikin, poikani loukkasi aika pahasti ja kuten arvata saattaa, ei näiden kullan nuppujen vanhempia näkynyt. Sanoin pojalle, että sä oletkin fiksumpi, et tekis ikinä mitään tuollaista kamalaa. Kyllä kehun siis muutenkin, mutta tuo tilanne jäi mieleen, kun sai oikein hyvän esimerkin mikä on huonoa käytöstä ja mikä hyvää.
[/quote]
Kehuminen on hyvä asia, mutta vertaaminen muihin ala-arvoista. Minä kehun lapsiani niin että vertaan siihen mitä lapsi on ennen osannut ja huomioin kehittymisensä. Se on tervettä. Lapsi oppii näkemään miten tekee jotain tarkemmin, nopeammin, yrittää sitkeämmin, onnistuu jossain.
Mutta tuo että menee sanomaan että on iloinen ettei lapsi käyttäydy noin huonosti kuin "tuo pentu tuolla" tai "eikös Vertti ollutkin kamala ----" Minä miellän sen haukkumiseksi, sillä nostaa itsensä muiden yläpuolelle ja laskee toisten toiminnan ala-arvoiseksi. Tuo käytös saattaa jopa vaikuttaa koulumaailmassa siihen ettei tuollaisien kanssa sitten olla. Ymmärrätkö jo toimintasi vääryyden?
Virheitä ja tyhmyyksiä SAA tehdä ja niitä on hyvä tehdä. Jos me aikuiset ei puututa vaaratilanteisiin vaan arvostellaan tilannetta ja ihmisiä siinä tyhmiksi niin minusta liikutaan jo hyvin kammoittavalla alueella. Katsot poispäin kun näet että joku kiusaa toista. Olethan muita "parempi".
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:34"]
Meillä on ollut alusta asti selvää, että esim toisen puheen päälle ei puhuta eikä huomiota saa kesken keskustelun. Tämä koskee kaikkia ikään katsomatta, eli me aikuisetkaan emme puhu lapsen päälle tai keskeytä kuuntelua jutellaksemme toisen aikuisen kanssa. En kestä yhtään niitä päälle puhuvia kakaroita jos suoraan sanotaan. Vielä vähemmän kestän aikuisia, jotka puhumisen/kuuntemisen keskeyttävät lapsen kälätyksen takia.
Meillä 6-vuotias poika saattaa väsyneenä kotona mölöttää joitain tuollaista älytöntä, ja mielestäni kotona saakin olla juuri sellainen kun itse haluaa (kunhan nyt joku raja on, ettei muut kärsi) mutta kylässä/kaupassa en hyväksy sitä ollenkaan, sekin on ollut alusta asti selvää miten kodin ulkopuolella käyttäydytään. Jos meinaa mennä temppuiluksi eikä poika usko kietoani kerrasta, sanon että odota sitten että kauppias tulee ojentamaan sinua jos et minua usko. Tietää, ettei toisia ihmisiä häiritä kaupoissa tai muuallakaan. Fiksu poika. Koskaan ei tarvitse hävetä hänen kanssaan. Jos nähdään joku tuollainen mölisijä, saatan jopa sanoa pojalle, että sua ei onneksi koskaan tarvitse komentaa eikä hävetä, kun olet niin fiksu ja hyväkäytöksinen. Kehun siis tarvittaessa, en koskaan hauku. Toki olen kertonut erityislapisita hänelle, jos on joskus ihmetellyt jonkun käytöstä.
Eihän tämä ole ihan ilmatteeksi tullut, vaan pienestä asti ollaan oltu johdonmukaisia ja jouduttu kyllä niihin kasvatustilanteisiin kaupoissa, mutta ei enää vuosiin. Sanoisin, että jos 6-vuotias käyttäytyy miten sattuu, niin alkaa olla pikkuhiljaa myöhäistä saada enää käyttäytymään ihmisen tavoin.
[/quote]
Niin, kunhan osataan pitää kulisseja niin ok -ja siinä missä sinä haukut muitten lapsia, aikuisia, ketä vaan niin sinä opetat lapsellesi ihan omasta suusta VERTAAMAAN miten muut on huonoja! Ihan käsittämätön moukka.
[/quote]
Miten niin kulisseja??? En minäkään kaupassa tai kylässä käyttäydy samalla tavalla kuin kotona. Julkisilla paikoilla ei häiritä muita ihmisiä, ei raivota, riehuta, huudeta, mölytä, mutta kotona saa olla sitten ihan miten tykkää (tiettyyn rajaan asti, omassa huoneessa sitten senkin yli).
Ja poika todella joskus kiinnittänyt huomiota riehuviin lapsiin ja sanonut minulle siitä, olen kyllä kehunut, että onneksi sä käyttäydyt fiksusti. Yhden kerran kun oli pomppulinnassa, jossa oli tällaisia kakaroita, jotka siis tahallaan hyppivät toisten lasten päälle ja kiusasivat pienempiään rajustikin, poikani loukkasi aika pahasti ja kuten arvata saattaa, ei näiden kullan nuppujen vanhempia näkynyt. Sanoin pojalle, että sä oletkin fiksumpi, et tekis ikinä mitään tuollaista kamalaa. Kyllä kehun siis muutenkin, mutta tuo tilanne jäi mieleen, kun sai oikein hyvän esimerkin mikä on huonoa käytöstä ja mikä hyvää.
[/quote]
Niin, onhan tämä maailma kun et näe tekstistäsi luonteesi rumuutta.
Solvaat muita ja ihan varmasti vaan käsket lapsesi huoneeseensa riehumaan. Kyllä hänkin käyttäytyy väärin. Et sinä opeta lapsellesi kuin kulisseja. Minä en noin lapsilleni tee.
Se mikä on erityisen ällöttävää on että siinä kun muilla on vaaratilanne, et puutu. Siinäkin vaan sanot "ei näy vanhempiam ei kuulu sinulle" ja kehut omaa lasta ettei hypi siellä.. Etkä puutu vaaralliseen tilanteeseen! Jos siellä olisi vanhemmillla vaikka joku juttu miksi poistuu juuri silloin, vaikka sisaruksen kakkavaippaa vaihtamaan.
Kyllä sinunkin lapsi hyppisi, saattoi vaikka töniä muita siellä juuri tilanteen aluksi! Sitten sinä menet tekemään noin mauttomasti. Entä jos tulisit tilanteeseen että joku on hyppimässä lapsesi päällä ja siellä joku mamma vaan katselee vieressä. Ainiin mutta kun sun lapsi osaa siellä "julkisesti" olla, nauratte muille ja pidätte itseänne jotenkin parempina, on se hyvä että on näitä ihmisiä jotka sallii kotona sitten tyhmyydet. Kyllähän tuo on kulissia.
[/quote]
Siis mitä ihmettä?! En koskaan käske lastani huoneeseen jäähylle tmv. Mistä niin päättelit? Poika viihtyy kavereiden kanssa huoneessaan ja tosiaan menee aika huudoksi välillä, mutta mulle ok kun asumme ok-talossa ja kunhan ei satu mitään. Meillä on vauva, joten riuhumista ei hänen ympärillään saa olla.
ja mitä ihmettä?! Miten niin en puuttunut tilanteeseen?! Heti kun huomasin, hain itkevän lapseni pois ja huomasin kiusaamisen jatkuvan. Yksi piti jotain pienempäänsä paidasta kiinni eikä päästänyt irti. Komensin vanhinta näistä häirköistä. Naurahti vain mutta irrotti. Menin sanomaan valvojalle, joka siis ei ollut tajunnut tilannetta ilmeisesti (nuori poika). Valvoja haki kaksi niistä pois ja vanhempia etsittiin. Ei löytynyt, lähdimme sitten pois, en tiedä mitä jatkossa kävi. Ihan kauheaa touhua oli kyllä, oma lapsi ainakin sai jonkun trauman eikä ole enää halunnut mennä pomppulinnoihin. Kyllä yhdessä poikani kanssa kauhistelimme miten joku voi käyttäytyä niin ja kerroin myös että väkivaltaa ei missään muodossa tarvitse sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:12"]
Onneksi olen huomannut, että meidän päiväkodissa painotetaan rauhallisesti, kun esim. aikuiset puhuu keskenää'n ja pienet huutaa asiaansa päälle, että " nyt minä puhun aikuisen kanssa, ODOTa, sitten on sinun vuoro ". Ei ne opi, jos niille ei opeteta tapoja. Onhan näitä nähty aikuisiakin, jotka ei malta toisia kuunnella.
[/quote]
niin, mutta kaikkien kanssa kuuluu silti pystyä toimimaan. Ei se tee lapsesta parempaa että osaa hetkessä säännöt ja niitä pikku Hitlerinä sitten muiltakin vaatii. Lähinnä surullista jos lapsesta kasvaa nopeasti täsmällinen olento joka tietää miten käyttäydytään ja miten lelulla kuuluu leikkiä. Ei ole mielikuvitusta ja sitten alkaa vaikuttaa se että muut ei toimi hänen sääntöjen mukaan.
Minä olen aina kuvitellut että meidän poika ei osaa käyttäytyä, ei tottele, sählää sotkee ym.ym. mutta eilen oltiin synttäreillä missä paljon lapsia niin huomasin että meidän apina olikin sieltä helpoimmasta päästä, söi kakut ja muutt nätisti pöydässä ei sotkenut ym.
Ainut huuto tuli kun olisi pitänyt pois lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:45"]Huomionkipeään lapseen auttaa vain huomioiminen. Ennakoiva, positiivinen huomioiminen, ettei sitä huomiota tarvitse kerjätä ja hakea.
[/quote]
Naulan kantaan.
Itse aloitukseen. Ei kannattaisi olla niin tuomitseva. Mistä tiedät miten nuo lapset enimmäkseen käyttäytyvät.
Ikea on muutenkin ihan varmasti haastava paikka lapselle jaksaa, etenkin jos päivä siellä venyy. Aikuiset juttelee omiaan ja lapsi on jo väsynyt hyvin todennäköisesti. Eikö jotkut osaa nähdä asiaa lapsen kantilta. Toki lapsille pitää opettaa malttia, käytöstapoja. Se nyt on vain normaalia, että joskus lapsikiukuttelee. Ja joskus jopa julkisilla paikoilla! Hui kauhistus :D Eli ap valmistaudu sinäkin siihen, että lapsi saattaa joskus kuulua ja näkyä. Se kilttikin lapsi.
Mitään kamalempaa ei ole, kuin niin kova kuri, että lapsi ei saa näkyä, eikä kuulua missään. Aikuinen on se jonka kuuluisi ohjata ja opettaa lasta, ei vaimentaa kokonaan.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:15"]
Tiukalla kurilla saat hiljennettyä lapsen. Loppuelämäksi. Sitten hänestä voi tulla ns. näkymätön lapsi, joka potee itseään terapioissa.
Onkin mielenkiintoista, miten huomionkipeän lapsen kasvattaa niin, että hän saa olla oma itsensä, ettei häntä nitistetä, mutta ei kuitenkaan tyrannisoi.
Minä itse olen empatiakasvatuksen kannalla. Eli aina puhuu omista tunteita ja toisten tunteista. Että jokainen saa vuorollaan tehdä mitä haluaa.
Ja muuten, tuo poika tuntuu kyllä adhd:lta, ja sille ei voi mitään. Tuo tyttö on se tyranni.
[/quote]
Meinasin sanoa samaa. Mulla on ADHD-poika, jonka käytös on tosi paljon tuollaista. Mutta ei se ole ainoa asia mitä siinä lapsessa on, hän on monin tavoin aivan ihana, vaikka myös hyvin HYVIN rasittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:34"]
Meillä on ollut alusta asti selvää, että esim toisen puheen päälle ei puhuta eikä huomiota saa kesken keskustelun. Tämä koskee kaikkia ikään katsomatta, eli me aikuisetkaan emme puhu lapsen päälle tai keskeytä kuuntelua jutellaksemme toisen aikuisen kanssa. En kestä yhtään niitä päälle puhuvia kakaroita jos suoraan sanotaan. Vielä vähemmän kestän aikuisia, jotka puhumisen/kuuntemisen keskeyttävät lapsen kälätyksen takia.
Meillä 6-vuotias poika saattaa väsyneenä kotona mölöttää joitain tuollaista älytöntä, ja mielestäni kotona saakin olla juuri sellainen kun itse haluaa (kunhan nyt joku raja on, ettei muut kärsi) mutta kylässä/kaupassa en hyväksy sitä ollenkaan, sekin on ollut alusta asti selvää miten kodin ulkopuolella käyttäydytään. Jos meinaa mennä temppuiluksi eikä poika usko kietoani kerrasta, sanon että odota sitten että kauppias tulee ojentamaan sinua jos et minua usko. Tietää, ettei toisia ihmisiä häiritä kaupoissa tai muuallakaan. Fiksu poika. Koskaan ei tarvitse hävetä hänen kanssaan. Jos nähdään joku tuollainen mölisijä, saatan jopa sanoa pojalle, että sua ei onneksi koskaan tarvitse komentaa eikä hävetä, kun olet niin fiksu ja hyväkäytöksinen. Kehun siis tarvittaessa, en koskaan hauku. Toki olen kertonut erityislapisita hänelle, jos on joskus ihmetellyt jonkun käytöstä.
Eihän tämä ole ihan ilmatteeksi tullut, vaan pienestä asti ollaan oltu johdonmukaisia ja jouduttu kyllä niihin kasvatustilanteisiin kaupoissa, mutta ei enää vuosiin. Sanoisin, että jos 6-vuotias käyttäytyy miten sattuu, niin alkaa olla pikkuhiljaa myöhäistä saada enää käyttäytymään ihmisen tavoin.
[/quote]
Niin, kunhan osataan pitää kulisseja niin ok -ja siinä missä sinä haukut muitten lapsia, aikuisia, ketä vaan niin sinä opetat lapsellesi ihan omasta suusta VERTAAMAAN miten muut on huonoja! Ihan käsittämätön moukka.
[/quote]
Miten niin kulisseja??? En minäkään kaupassa tai kylässä käyttäydy samalla tavalla kuin kotona. Julkisilla paikoilla ei häiritä muita ihmisiä, ei raivota, riehuta, huudeta, mölytä, mutta kotona saa olla sitten ihan miten tykkää (tiettyyn rajaan asti, omassa huoneessa sitten senkin yli).
Ja poika todella joskus kiinnittänyt huomiota riehuviin lapsiin ja sanonut minulle siitä, olen kyllä kehunut, että onneksi sä käyttäydyt fiksusti. Yhden kerran kun oli pomppulinnassa, jossa oli tällaisia kakaroita, jotka siis tahallaan hyppivät toisten lasten päälle ja kiusasivat pienempiään rajustikin, poikani loukkasi aika pahasti ja kuten arvata saattaa, ei näiden kullan nuppujen vanhempia näkynyt. Sanoin pojalle, että sä oletkin fiksumpi, et tekis ikinä mitään tuollaista kamalaa. Kyllä kehun siis muutenkin, mutta tuo tilanne jäi mieleen, kun sai oikein hyvän esimerkin mikä on huonoa käytöstä ja mikä hyvää.
[/quote]
Niin, onhan tämä maailma kun et näe tekstistäsi luonteesi rumuutta.
Solvaat muita ja ihan varmasti vaan käsket lapsesi huoneeseensa riehumaan. Kyllä hänkin käyttäytyy väärin. Et sinä opeta lapsellesi kuin kulisseja. Minä en noin lapsilleni tee.
Se mikä on erityisen ällöttävää on että siinä kun muilla on vaaratilanne, et puutu. Siinäkin vaan sanot "ei näy vanhempiam ei kuulu sinulle" ja kehut omaa lasta ettei hypi siellä.. Etkä puutu vaaralliseen tilanteeseen! Jos siellä olisi vanhemmillla vaikka joku juttu miksi poistuu juuri silloin, vaikka sisaruksen kakkavaippaa vaihtamaan.
Kyllä sinunkin lapsi hyppisi, saattoi vaikka töniä muita siellä juuri tilanteen aluksi! Sitten sinä menet tekemään noin mauttomasti. Entä jos tulisit tilanteeseen että joku on hyppimässä lapsesi päällä ja siellä joku mamma vaan katselee vieressä. Ainiin mutta kun sun lapsi osaa siellä "julkisesti" olla, nauratte muille ja pidätte itseänne jotenkin parempina, on se hyvä että on näitä ihmisiä jotka sallii kotona sitten tyhmyydet. Kyllähän tuo on kulissia.
[/quote]
Siis mitä ihmettä?! En koskaan käske lastani huoneeseen jäähylle tmv. Mistä niin päättelit? Poika viihtyy kavereiden kanssa huoneessaan ja tosiaan menee aika huudoksi välillä, mutta mulle ok kun asumme ok-talossa ja kunhan ei satu mitään. Meillä on vauva, joten riuhumista ei hänen ympärillään saa olla.
ja mitä ihmettä?! Miten niin en puuttunut tilanteeseen?! Heti kun huomasin, hain itkevän lapseni pois ja huomasin kiusaamisen jatkuvan. Yksi piti jotain pienempäänsä paidasta kiinni eikä päästänyt irti. Komensin vanhinta näistä häirköistä. Naurahti vain mutta irrotti. Menin sanomaan valvojalle, joka siis ei ollut tajunnut tilannetta ilmeisesti (nuori poika). Valvoja haki kaksi niistä pois ja vanhempia etsittiin. Ei löytynyt, lähdimme sitten pois, en tiedä mitä jatkossa kävi. Ihan kauheaa touhua oli kyllä, oma lapsi ainakin sai jonkun trauman eikä ole enää halunnut mennä pomppulinnoihin. Kyllä yhdessä poikani kanssa kauhistelimme miten joku voi käyttäytyä niin ja kerroin myös että väkivaltaa ei missään muodossa tarvitse sietää.
[/quote]
Kivasti muuttuu ääni kellossasi! :D
Kyllähän ihmisen käytöstä saa ja pitääkin kritisoida, oli sitten aikuinen tai lapsi. Eri asia kritisoida ihmistä, kuin hänen tekojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:23"]Olen itse hyvin avoin ja puhelias ihminen. En ole tarvinnut mitään terapiaa, hyvin pärjännyt elämässä, paljon ystäviä, jne. Lapsena ei olisi tullut mieleenkään kilkattaa omia asioita aikuisten puheen päälle. Kuuntelin kyllä, kun aikuiset jutteli ja keskusteluun sai osallistua, mutta ei kukaan, lapsikaan, saanut keskeyttää täysin toisen puheenvuoroa, piti odottaa omaa vuoroa. Kyllä sen aina sai, lapsikin.
Mulle ei olisi jossain ravintolassa tullut mieleenkään, että jonkun äidin tai mummin olisi pitänyt tulla viereen toljottamaan, kun leikin leikkipaikassa. Oli ihanaa, jos jossain oli leikkipaikka ja siellä sai touhuta ihan mielensä mukaan! Aikuinen olisi vaan ollut häiriöksi.
Eikö adhdt muka voi ohjata toisenlaiseen käytökseen? Se, että vaan tuskastuneena ilmoittaa, että mä en ota sua enää ikinä mukaan, tuskinpa auttaa asiaa.
Ap
[/quote]varmaan parhaiten muistat käytöksesi kun olit jo kouluikäinen
"Kivasti muuttuu ääni kellossasi! :D"
Ai miten niin? Kun kerroin tuon tapahtumankulun? En sitä tuohon aiempaan jaksanut kirjoittaa, koska se ei ollut tarpeen. Mutta kyllä ilman muuta puutun aina kiusaamistilanteisiin, se on itsestäänselvyys, jota en ajatellut että tarvitsee erikseen mainita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka lapset on lapsia, ei he ole tyhmiä. jos tietyllä käytöksellä saa tietynlaisen vasteen, sitä käytetään. lapsi pitää älämölöä -> saa heti huomiota. lapsi vaatii kirkuen -> saa hyssyttelyä ja loppujenlopuksi vaatimansa tuotteen. itse sorrun samoihin elkeisiin kun väsyn kitinöihin :( onneksi mun mies on pitkäpinnaisempi ja jaksaa pitää luentoa käytöksestä että lapset väsyy eikä käytä mua hyväkseen.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:38"]
Kyllähän ihmisen käytöstä saa ja pitääkin kritisoida, oli sitten aikuinen tai lapsi. Eri asia kritisoida ihmistä, kuin hänen tekojaan.
[/quote]
Tätä tarkoitan kritisoidessani esim näiden pomppulinnakiusaaja-lapsien käytöstä. En sano, että olipa kauhea lapsi(vaikka omassa mielessäni näin ajattelisinkin), vaan että olipa kauheaa käytöstä.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:41"]
"Kivasti muuttuu ääni kellossasi! :D"
Ai miten niin? Kun kerroin tuon tapahtumankulun? En sitä tuohon aiempaan jaksanut kirjoittaa, koska se ei ollut tarpeen. Mutta kyllä ilman muuta puutun aina kiusaamistilanteisiin, se on itsestäänselvyys, jota en ajatellut että tarvitsee erikseen mainita.
[/quote]
Niin, taas se KULISSI nousee. Et voi myöntää edes omia virheitäsi. :)
Mutta hei; ensin et puhunut että sinun lapsi olisi ollut pomppulinnassa, tai häneen olisi sattunut, saati että tilanne olisi ollut suoranaista kiusaaamista.
Loppupelissä siis muut vanhemmat jätti lapsensa, valvoja on nuori poika joka ei tee hommaansa ja sinun lapsi fyysisesti rääkätty. Sinä menitkin puuttumaan tilanteeseen ja homma loppui! Mutta yhä teet siitä numeron. Luultavasti se koko juttu ei ole sitä mitä sinä kirjoitat KULISSISTASI vaan se oma ihana, rääkätty lapsesi osaa ärsyttää ja innostaa muut lapset, sinä vedät omasi pois ja saat kaikista syyllisiä.
Mutta hei: ompahan se oma huone, jossa lapsi voi huutaa kun olette OK-talossanne. Kerro, mikä sinusta on kulissia? Koska meillä tuntuu olevan siitä vähän eri näkemys.. :)
eikai meiltä ole ns maalaisjärki kadonnut? ihan perusjutut eli syy ja seuraus. tunteita saa näyttää ja pitää ääntä mutta rajansa kaikella. täällä syyslomalla lapsiryhmissä oli ihania mukuloita mutta joillain oli omat vanhempansa ihan tossun alla. kirkunaa ja kitinää kun ei saanut jotain tai piti tehdä jotain jne jne. seuraus esim yhdessä kirkunakohtauksessa: äiti ei mennyt pois vaan jäi lapsiryhmän kanssa ettei Nicopetterillä 7v tullut ikävä. ps Nicopetteri unohti äitinsä välittömästi kun peli alkoi. Toinen lahjottiin karkkipussilla, pehmolelulla JA jollain lasersotalupauksella. tämmöisiä oli paljon... :(
"jos kirkumalla saa karkkipussin, mitä saankaan superkirkumisella? "
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:15"]
Tiukalla kurilla saat hiljennettyä lapsen. Loppuelämäksi. Sitten hänestä voi tulla ns. näkymätön lapsi, joka potee itseään terapioissa.
Onkin mielenkiintoista, miten huomionkipeän lapsen kasvattaa niin, että hän saa olla oma itsensä, ettei häntä nitistetä, mutta ei kuitenkaan tyrannisoi.
Minä itse olen empatiakasvatuksen kannalla. Eli aina puhuu omista tunteita ja toisten tunteista. Että jokainen saa vuorollaan tehdä mitä haluaa.
Ja muuten, tuo poika tuntuu kyllä adhd:lta, ja sille ei voi mitään. Tuo tyttö on se tyranni.
[/quote]
Millä ilveellä saat pojan häiriköinnistä ADHD:n ja tytöstä on tyrannin? ADHD saattaa olla molemmilla tai ei kummallakaan. Hienosti tosin tulivat sinunkin sukupuolioletuksesi esille lyhyessä foorumikommentissa.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:41"]
"Kivasti muuttuu ääni kellossasi! :D"
Ai miten niin? Kun kerroin tuon tapahtumankulun? En sitä tuohon aiempaan jaksanut kirjoittaa, koska se ei ollut tarpeen. Mutta kyllä ilman muuta puutun aina kiusaamistilanteisiin, se on itsestäänselvyys, jota en ajatellut että tarvitsee erikseen mainita.
[/quote]
Niin, taas se KULISSI nousee. Et voi myöntää edes omia virheitäsi. :)
Mutta hei; ensin et puhunut että sinun lapsi olisi ollut pomppulinnassa, tai häneen olisi sattunut, saati että tilanne olisi ollut suoranaista kiusaaamista.
Loppupelissä siis muut vanhemmat jätti lapsensa, valvoja on nuori poika joka ei tee hommaansa ja sinun lapsi fyysisesti rääkätty. Sinä menitkin puuttumaan tilanteeseen ja homma loppui! Mutta yhä teet siitä numeron. Luultavasti se koko juttu ei ole sitä mitä sinä kirjoitat KULISSISTASI vaan se oma ihana, rääkätty lapsesi osaa ärsyttää ja innostaa muut lapset, sinä vedät omasi pois ja saat kaikista syyllisiä.
Mutta hei: ompahan se oma huone, jossa lapsi voi huutaa kun olette OK-talossanne. Kerro, mikä sinusta on kulissia? Koska meillä tuntuu olevan siitä vähän eri näkemys.. :)
[/quote]
Näin siis kirjoitin ihan ensin: "Yhden kerran kun oli pomppulinnassa, jossa oli tällaisia kakaroita, jotka siis tahallaan hyppivät toisten lasten päälle ja kiusasivat pienempiään rajustikin, poikani loukkasi aika pahasti ja kuten arvata saattaa, ei näiden kullan nuppujen vanhempia näkynyt."
Eikös tuosta ihan selvä, että oma lapseni oli pomppulinnassa ja hän loukkasi kun päälle pompittiin ja siellä oli muutakin kiusaamista? Vasta seuraavassa viestissä avasin tilannetta enemmän, eli komensin pikkutytön paidanrepijää ja pyysin valvojan(joka ei ehkä nähnyt tai tajunnut tilannetta kun lapsia oli paljon pomppimassa ja hoiti samalla maksuja), joka sai tämä loppumaan hakemalla kaksi niistä kiusaajista pois (en minä, minulle vain naurahdettiin ylimielisesti kun komensin).
Ja tosiaan meillä ei voi yltiöpäisesti riehua kun pitää varoa konttaavaa vauvaa, mutta omassa huoneessa saa riekkua kun ei ole pelkoa vauvan loukkaantumisesta.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:59"]
Meidän tytär on aina ollut koti oloissa melko äänekäs, ennen kuitenkin muualla oli aika hiljainen ja rauhallinen. Pääsi monesti viikossa kauppaan ja kirjastoon kanssani, kun päivät olin kotona lasten kanssa. Mutta sitten koitti se päivä, että lähdin töihin ja lapset meni päiväkotiin, siitä se riehuminen ja älämölö alkoi ja jatkuu vielä koululaisenakin. Että kiitos vaan ammattitaidottomien päiväkodintätien reilun neljän vuoden työni lasten kanssa meni ihan hukkaan. Että ei ole aina vanhempien kasvatustaidoista kiinni tuo lasten käyttäytyminenkään.
[/quote]
Kärjistettyä kyllä, mutta ymmärrän pointin. Se mainitsemani esikoispoika oli rauhallinen vielä kouluun mennessään, mutta kyllä on volyymi ja yleinen häsellys siitä lisääntynyt. Nyt kouluympäristö on muuttunut vieläkin levottomammaksi, eikä poika vaan jaksaisi sitä menoa, osin oireilee nyt siksi. En syytä oikopäätä koulua ollenkaan kaikesta, on vieläpä aika hyvin toimiva koulu, mutta ärsyttää, kun lähetetään viestiä, että on aina vanhempien vika, kun lapset ovat koulussa levottomia. Kyllä sillä koulullakin on oma vaikutuksensa. Tai sitten päiväkodilla: kotihoidettu, jo eskarin alussa kuulemma sosiaalisesti taitava kuopukseni kävi oppimassa vuoden aikana mitä tehdään, kun toinen kuristaa hengenvaarallisesti ja puolta ryhmää juoksutetaan jäähyillä vuoronperään. Onneksi kesti, mutta jos ei olisi kestänyt, olisimme kaiketi yhtäkkiä olleet tosi huonoja kasvattajia.