Lue keskustelun säännöt.
Televisiotähti kirjoitti kirjan 1980-luvun Suomesta, jolloin väkivalta ja tyttöjen saalistajat olivat normaalia arkea
16.09.2021 |
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008230514.html
Tästä aiheesta jos kirjoittaa tällä palstalla niin haukutaan maanrakoon. Suomi oli oikeasti paljon vaarallisempi paikka 1980-luvulla kuin nykyään. Tekijöinä ihan kantasuomalaiset ihmiset, lapsia r*iskattiin ja t*pettiin paljon enemmän kuin nykyään. Tappeluita oli koko ajan jne.
Kommentit (94)
Onks tää juttu myös päivän printtilehdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten oli 80-luvulla mutta 2000-luvun alussa ei ainakaan ollut mukavaa olla lapsi siellä missä minä asuin. Olen muutamia kertoja käyny siellä lapsuudenseudullani pyörähtämässä, yhtään valkoista en siellä nykyään nähnyt, minun aikanani siellä oli meitä kuitenkin vielä enemmistö. Näköjään kaikki muuttaneet sieltä pois tämän nimeltä mainitsemattoman syyn takia.
Ja siis tässähän ei tarvitse luottaa minun sanaani, jokainen voi googlailla "valkoisten pako". Ruotsissahan tämä on mennyt joissain paikoissa jo todella äärimmilleen. Joillain alueilla on enää 10% ruotsalaisia kun ennen olivat täysin ruotsalaisia. Väkivalta on varmaan tämmöisillä alueilla paljon suurempaa kun näillä alueilla on ties mitkä omat oikeusjärjestelmät. Onneksi tosiaan me muutimme pois niin ei tarvitse itse kokea sitä väkivaltaa niin paljoa, ja näin ovat varmaan muutkin suomalaiset ajatelleet kun ovat päättäneet muuttaa. Sinänänsä surullista, että tämä muuttaminen ei kuitenkaan poista ongelmia ja ne kyllä seuraavat ja levittyvät jossain määrin. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta muuttaa.
Lähisukulaiseni on eläköitynyt "sossuntäti" ja äänestänyt ikänsä Ruotsidemokraatteja. Silti hän on vahvasti sitä mieltä, että Ruotsin m-muuttopolitiikka on täysin epäonnistunut, ammatissaan ehti jo reilun puolen kymmentä vuotta sitten nähdä miten kansankoti luhistuu kun liitännäislimiöitä ei pystytä enää hallitsemaan ja rikollisuuden kasvua ennaltaehkäisemään. Fakta.
Ei kai tuo tappeleminen nyt mitään uutta oo. Olin maalaisteini 90-luvulla, naapuripitäjän pojat kävin välillä kylän keskustassa tappelemassa ja välillä kotikunnan pojat ajeli sitten nahisemaan naapuriin. Yksi puukotuskin tapahtui. Puoliso on pikkukaupungista ja hänen nuoruudessaan kaupunginosien välillä oli kahakoita, eikä esim. hänen ollut fiksua mennä tiettyihin kaupungin osiin, kun siellä sai herkästi turpaansa, varsinkin kun oli pitkä tukka (joo, puhutaan nyt Joensuusta). Että en tiiä, omat lapset on teinejä, eivätkä ole kertoneet että heitä tuolla kaupungilla pelottaisi jonnekin mennä.
Varmaan alueellisia eroja on ollut tosi paljon. Olen syntynyt -84, joten lapsuusmuisteluni koskevat lähinnä varhaista ysäriä. Asuin pienessä länsisuomalaisessa teollisuuskaupungissa, perheeni oli niukin naukin keskiluokkaa. Kaveripiiri täysin työväenluokkaa.
Ei meillä päin ollut erityisen väkivaltaista vaan tuntui kyllä varsin turvallliselta koko ajan. Työttömyyttä oli paljon 90-luvun laman aikana kyllä, mutta en muista sen tuntuneen varsinaisesti väkivaltaisena ilmapiirinä koskaan. Enemmänkin kotona aikaa viettävät työttömät vanhemmat olivat monien kavereiden perheissä surullisen ja apaattisen oloisia. Lapsen havaintoja tietysti.
Teinikulttuuri sitten ysärin loppupuolella oli meillä päin todella alkoholinhuuruinen, paljon enemmän kuin nykynuorten kohdalla on. Tämä alkoholin käyttö meni välillä niin överiksi, että olen joskus ihmetellyt, miten meidän kylällä teineille ei silloin tapahtunut mitään sen pahempaa - oli kaikenlaisia ajoteille sammumisia ym. Itseäni tuo onnettomuusalttius pelästytti sen verran, että pysyttelin alkoholista kokonaan erossa 16-vuotiaaksi asti - meillä päin tosi vanhaksi siis.
Meillä ei siltikään tunnettu tätä teinitytöt ja aikuiset miehet -kuviota, nuo muistelut kuulostavat oudolta. En sano, etteikö tuota olisi paikkakunnalla aiemmin ollut, onhan se mahdollista, mutta meidän ikäluokastamme tuo puuttui. Siitä olisi takuuvarmasti kuullut nimittäin siinä juoruympäristössä.
Siis aikana ennen internettiä, sosiaalista mediaa, ostarilla notkumista ja ulkomaan setämiehiä, joiden mukaan 12-vuotias tyttölapsi on parhaassa naimaiässä? Siis silloin kun vielä poliitikotkin uskalsivat pitää puheita siitä kuinka hyvä ja turvallinen maa Suomi on naissukupuolen edustajille elää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan alueellisia eroja on ollut tosi paljon. Olen syntynyt -84, joten lapsuusmuisteluni koskevat lähinnä varhaista ysäriä. Asuin pienessä länsisuomalaisessa teollisuuskaupungissa, perheeni oli niukin naukin keskiluokkaa. Kaveripiiri täysin työväenluokkaa.
Ei meillä päin ollut erityisen väkivaltaista vaan tuntui kyllä varsin turvallliselta koko ajan. Työttömyyttä oli paljon 90-luvun laman aikana kyllä, mutta en muista sen tuntuneen varsinaisesti väkivaltaisena ilmapiirinä koskaan. Enemmänkin kotona aikaa viettävät työttömät vanhemmat olivat monien kavereiden perheissä surullisen ja apaattisen oloisia. Lapsen havaintoja tietysti.
Teinikulttuuri sitten ysärin loppupuolella oli meillä päin todella alkoholinhuuruinen, paljon enemmän kuin nykynuorten kohdalla on. Tämä alkoholin käyttö meni välillä niin överiksi, että olen joskus ihmetellyt, miten meidän kylällä teineille ei silloin tapahtunut mitään sen pahempaa - oli kaikenlaisia ajoteille sammumisia ym. Itseäni tuo onnettomuusalttius pelästytti sen verran, että pysyttelin alkoholista kokonaan erossa 16-vuotiaaksi asti - meillä päin tosi vanhaksi siis.
Meillä ei siltikään tunnettu tätä teinitytöt ja aikuiset miehet -kuviota, nuo muistelut kuulostavat oudolta. En sano, etteikö tuota olisi paikkakunnalla aiemmin ollut, onhan se mahdollista, mutta meidän ikäluokastamme tuo puuttui. Siitä olisi takuuvarmasti kuullut nimittäin siinä juoruympäristössä.
Allekirjoitan tämän kirjoittajan kokemukset myös 90-luvun alun nuorena. Olen myös pienehköstä kaupungista keski-suomesta
”Alaikäisten raaka väkivalta on lisääntynyt Suomessa.
Rikoskomisario Marko Forssin mukaan jo muutaman vuoden on näkynyt esimerkiksi ilmiö, jossa nuoret ryöstävät toisilta nuorilta vaatteita päältä.”
Maukka Perusjätkä kasarilla lauloi, miten vaatteet on mun aatteet, mutta nyt sanoitus on saanut täysin uuden merkityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten oli 80-luvulla mutta 2000-luvun alussa ei ainakaan ollut mukavaa olla lapsi siellä missä minä asuin. Olen muutamia kertoja käyny siellä lapsuudenseudullani pyörähtämässä, yhtään valkoista en siellä nykyään nähnyt, minun aikanani siellä oli meitä kuitenkin vielä enemmistö. Näköjään kaikki muuttaneet sieltä pois tämän nimeltä mainitsemattoman syyn takia.
Ja siis tässähän ei tarvitse luottaa minun sanaani, jokainen voi googlailla "valkoisten pako". Ruotsissahan tämä on mennyt joissain paikoissa jo todella äärimmilleen. Joillain alueilla on enää 10% ruotsalaisia kun ennen olivat täysin ruotsalaisia. Väkivalta on varmaan tämmöisillä alueilla paljon suurempaa kun näillä alueilla on ties mitkä omat oikeusjärjestelmät. Onneksi tosiaan me muutimme pois niin ei tarvitse itse kokea sitä väkivaltaa niin paljoa, ja näin ovat varmaan muutkin suomalaiset ajatelleet kun ovat päättäneet muuttaa. Sinänänsä surullista, että tämä muuttaminen ei kuitenkaan poista ongelmia ja ne kyllä seuraavat ja levittyvät jossain määrin. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta muuttaa.
Lähisukulaiseni on eläköitynyt "sossuntäti" ja äänestänyt ikänsä Ruotsidemokraatteja. Silti hän on vahvasti sitä mieltä, että Ruotsin m-muuttopolitiikka on täysin epäonnistunut, ammatissaan ehti jo reilun puolen kymmentä vuotta sitten nähdä miten kansankoti luhistuu kun liitännäislimiöitä ei pystytä enää hallitsemaan ja rikollisuuden kasvua ennaltaehkäisemään. Fakta.
Ruotsidemokraatit on äärioikeistolainen puolue. Mikä ihme siinä on, että sukulaisesi joka kyseistä puoluetta äänestää, kannattaa heidän aatteitaan?
Ainoa erikoisuus on se, jos sukulaisesi on itse maassa m a mu. Silloin n olisi itse tullut maahan sen politiikan siivittämänä, jota arvostelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten oli 80-luvulla mutta 2000-luvun alussa ei ainakaan ollut mukavaa olla lapsi siellä missä minä asuin. Olen muutamia kertoja käyny siellä lapsuudenseudullani pyörähtämässä, yhtään valkoista en siellä nykyään nähnyt, minun aikanani siellä oli meitä kuitenkin vielä enemmistö. Näköjään kaikki muuttaneet sieltä pois tämän nimeltä mainitsemattoman syyn takia.
Ja siis tässähän ei tarvitse luottaa minun sanaani, jokainen voi googlailla "valkoisten pako". Ruotsissahan tämä on mennyt joissain paikoissa jo todella äärimmilleen. Joillain alueilla on enää 10% ruotsalaisia kun ennen olivat täysin ruotsalaisia. Väkivalta on varmaan tämmöisillä alueilla paljon suurempaa kun näillä alueilla on ties mitkä omat oikeusjärjestelmät. Onneksi tosiaan me muutimme pois niin ei tarvitse itse kokea sitä väkivaltaa niin paljoa, ja näin ovat varmaan muutkin suomalaiset ajatelleet kun ovat päättäneet muuttaa. Sinänänsä surullista, että tämä muuttaminen ei kuitenkaan poista ongelmia ja ne kyllä seuraavat ja levittyvät jossain määrin. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta muuttaa.
Lähisukulaiseni on eläköitynyt "sossuntäti" ja äänestänyt ikänsä Ruotsidemokraatteja. Silti hän on vahvasti sitä mieltä, että Ruotsin m-muuttopolitiikka on täysin epäonnistunut, ammatissaan ehti jo reilun puolen kymmentä vuotta sitten nähdä miten kansankoti luhistuu kun liitännäislimiöitä ei pystytä enää hallitsemaan ja rikollisuuden kasvua ennaltaehkäisemään. Fakta.
Minunkin täti ensin vaihtoi kaupunkia etelämmässä pois näiden tieltä, päätti lopulta muuttaa suosiolla Pohjois-Ruotsiin pienelle paikkakunnalle. Siellä saa vielä elää rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80.luku oli vielä aika viatonta aikaa, mutta nykysin jälkikasvun on harkittava mitä reittiä ja mihin aikaan liikkuu kaupungilla. Kai se on sitten tämän kansainvälistymisen hinta.
Ja minkähän ikäinen sinä olet? 80-luku oli väkivaltaista aikaa ja ihan aikalaisena voin sen sanoa.
Missähän alamaailman porukoissa nämä tyypit ovat eläneet, jotka kokevat sen olleen väkivaltaista aikaa? Itse en ole koskaan nähnyt enkä kokenut väkivaltaa 70- ja 80-luvulla. Asuttiin tosin Espoossa eikä missään Korsossa. Lapset leikkivät metsissä ja rannoilla, enkä koskaan nähnyt edes namusetää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten oli 80-luvulla mutta 2000-luvun alussa ei ainakaan ollut mukavaa olla lapsi siellä missä minä asuin. Olen muutamia kertoja käyny siellä lapsuudenseudullani pyörähtämässä, yhtään valkoista en siellä nykyään nähnyt, minun aikanani siellä oli meitä kuitenkin vielä enemmistö. Näköjään kaikki muuttaneet sieltä pois tämän nimeltä mainitsemattoman syyn takia.
Ja siis tässähän ei tarvitse luottaa minun sanaani, jokainen voi googlailla "valkoisten pako". Ruotsissahan tämä on mennyt joissain paikoissa jo todella äärimmilleen. Joillain alueilla on enää 10% ruotsalaisia kun ennen olivat täysin ruotsalaisia. Väkivalta on varmaan tämmöisillä alueilla paljon suurempaa kun näillä alueilla on ties mitkä omat oikeusjärjestelmät. Onneksi tosiaan me muutimme pois niin ei tarvitse itse kokea sitä väkivaltaa niin paljoa, ja näin ovat varmaan muutkin suomalaiset ajatelleet kun ovat päättäneet muuttaa. Sinänänsä surullista, että tämä muuttaminen ei kuitenkaan poista ongelmia ja ne kyllä seuraavat ja levittyvät jossain määrin. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta muuttaa.
Lähisukulaiseni on eläköitynyt "sossuntäti" ja äänestänyt ikänsä Ruotsidemokraatteja. Silti hän on vahvasti sitä mieltä, että Ruotsin m-muuttopolitiikka on täysin epäonnistunut, ammatissaan ehti jo reilun puolen kymmentä vuotta sitten nähdä miten kansankoti luhistuu kun liitännäislimiöitä ei pystytä enää hallitsemaan ja rikollisuuden kasvua ennaltaehkäisemään. Fakta.
Ruotsidemokraatit on äärioikeistolainen puolue. Mikä ihme siinä on, että sukulaisesi joka kyseistä puoluetta äänestää, kannattaa heidän aatteitaan?
Ainoa erikoisuus on se, jos sukulaisesi on itse maassa m a mu. Silloin n olisi itse tullut maahan sen politiikan siivittämänä, jota arvostelee.
Kerro vielä Karjalan evakoista…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten oli 80-luvulla mutta 2000-luvun alussa ei ainakaan ollut mukavaa olla lapsi siellä missä minä asuin. Olen muutamia kertoja käyny siellä lapsuudenseudullani pyörähtämässä, yhtään valkoista en siellä nykyään nähnyt, minun aikanani siellä oli meitä kuitenkin vielä enemmistö. Näköjään kaikki muuttaneet sieltä pois tämän nimeltä mainitsemattoman syyn takia.
Ja siis tässähän ei tarvitse luottaa minun sanaani, jokainen voi googlailla "valkoisten pako". Ruotsissahan tämä on mennyt joissain paikoissa jo todella äärimmilleen. Joillain alueilla on enää 10% ruotsalaisia kun ennen olivat täysin ruotsalaisia. Väkivalta on varmaan tämmöisillä alueilla paljon suurempaa kun näillä alueilla on ties mitkä omat oikeusjärjestelmät. Onneksi tosiaan me muutimme pois niin ei tarvitse itse kokea sitä väkivaltaa niin paljoa, ja näin ovat varmaan muutkin suomalaiset ajatelleet kun ovat päättäneet muuttaa. Sinänänsä surullista, että tämä muuttaminen ei kuitenkaan poista ongelmia ja ne kyllä seuraavat ja levittyvät jossain määrin. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta muuttaa.
Lähisukulaiseni on eläköitynyt "sossuntäti" ja äänestänyt ikänsä Ruotsidemokraatteja. Silti hän on vahvasti sitä mieltä, että Ruotsin m-muuttopolitiikka on täysin epäonnistunut, ammatissaan ehti jo reilun puolen kymmentä vuotta sitten nähdä miten kansankoti luhistuu kun liitännäislimiöitä ei pystytä enää hallitsemaan ja rikollisuuden kasvua ennaltaehkäisemään. Fakta.
Ruotsidemokraatit on äärioikeistolainen puolue. Mikä ihme siinä on, että sukulaisesi joka kyseistä puoluetta äänestää, kannattaa heidän aatteitaan?
Ainoa erikoisuus on se, jos sukulaisesi on itse maassa m a mu. Silloin n olisi itse tullut maahan sen politiikan siivittämänä, jota arvostelee.
Kerro vielä Karjalan evakoista…
Mitä tekemistä evakoilla on Ruotsiin muuttaneiden ma mu jen kanssa? Huvittavaa, kun itse toiseen maahan muuttaneet alkaa nyrpistellä eikä tajua, mitä porukkaa itse on
Vierailija kirjoitti:
Varmaan alueellisia eroja on ollut tosi paljon. Olen syntynyt -84, joten lapsuusmuisteluni koskevat lähinnä varhaista ysäriä. Asuin pienessä länsisuomalaisessa teollisuuskaupungissa, perheeni oli niukin naukin keskiluokkaa. Kaveripiiri täysin työväenluokkaa.
Ei meillä päin ollut erityisen väkivaltaista vaan tuntui kyllä varsin turvallliselta koko ajan. Työttömyyttä oli paljon 90-luvun laman aikana kyllä, mutta en muista sen tuntuneen varsinaisesti väkivaltaisena ilmapiirinä koskaan. Enemmänkin kotona aikaa viettävät työttömät vanhemmat olivat monien kavereiden perheissä surullisen ja apaattisen oloisia. Lapsen havaintoja tietysti.
Teinikulttuuri sitten ysärin loppupuolella oli meillä päin todella alkoholinhuuruinen, paljon enemmän kuin nykynuorten kohdalla on. Tämä alkoholin käyttö meni välillä niin överiksi, että olen joskus ihmetellyt, miten meidän kylällä teineille ei silloin tapahtunut mitään sen pahempaa - oli kaikenlaisia ajoteille sammumisia ym. Itseäni tuo onnettomuusalttius pelästytti sen verran, että pysyttelin alkoholista kokonaan erossa 16-vuotiaaksi asti - meillä päin tosi vanhaksi siis.
Meillä ei siltikään tunnettu tätä teinitytöt ja aikuiset miehet -kuviota, nuo muistelut kuulostavat oudolta. En sano, etteikö tuota olisi paikkakunnalla aiemmin ollut, onhan se mahdollista, mutta meidän ikäluokastamme tuo puuttui. Siitä olisi takuuvarmasti kuullut nimittäin siinä juoruympäristössä.
Minullakin on samantapaisia kokemuksia samalta suunnalta, ja olen suurinpiirtein samanikäinenkin kuin sinä. Itse tosin muistan myös teinityttöjä joilla oli aikuiset miesystävät. Joidenkin teinien mielestä siinä oli kai jotain hienoa, aivan kuin se tyttökin sitten olisi ollut jotenkin aikuismaisempi. Minusta se oli omituista ja inhottavaakin, mutta en muista että sitä olisi yleisesti paheksuttu.
Jos tämä meno tähän malliin jatkuu, kuten vuonna 2020, mihin poliisi jutussa viittaa, tilastot kyllä tulevat muuttumaan siltä osin huonompaan suuntaan.