Lue keskustelun säännöt.
Olemme eroamassa, mitä ajattelet toimintasuunnitelmastani?
29.10.2014 |
Sanon nyt heti alkuun, ennen kuin joku lassukka alkaa kirkua siitä kuinka taas joku ämmä aikoo niistää miehensä rahat ja riistää lapset, että mies on se, joka on löytänyt uuden, ja haluaa pikaeron, eikä yrittää enää yhtään mitään.
Mutta itse asiaan: Meillä on 3 lasta, ja olen ajatellut antaa miehelle seuraavanlaiset vaihtoehdot:
1) Hän joustaa taloudellisesti jonkin verran, ja me järjestelemme asiat niin, että voin jäädä lasten kanssa asumaan taloomme, ja alan yksin vastata lainanhoitokuluista saman tien. Ryhdyn yh:ksi, hän saa tavata lapsia haluamansa määrän ja ottaa vastuuta mistä haluaa ( koulu, pk, harrastukset), mutta vastuuta ei tarvitse kantaa, vaan mä voin myös hoitaa sen puolen yksin.
2) Jos hän haluaa välttämättä myydä talon, se onnistuu, mutta mä en suostu tässä tilanteessa persnettoa ottamaan joten jos haluaa myydä alle markkinahinnan, se olkoon pois hänen osuudestaan, jolloin lopputulema taloudellisesti hänen kannaltaan on varmaan aika lailla kohdan 1 kaltainen. Tässä vaihtoehdossa on myös mahdollista, että mies ryhtyy yksinhuoltajaksi ja mä etä-äidiksi, MUTTA:
JOS mies tahtoo yh:ksi, hän saa sitten yh olla. Mä todellakin tapaan lapsiani, maksan elarit ja pidän heistä huolta, mutta en millään tavalla exän avuksi. Esim. yhtä ainoaa työmatkaa ( tällä hetkellä reissaa kuukausittain) en tule hänelle mahdollistamaan, vaan hän saa sitten kantaa vastuun lapsistaan kokonaan ( kuten mäkin olisin valmis tekemään), vaihtamaan työnkuvansa jne. Mä olen jo omalta osaltani kysynyt voinko tehdä töissä tiettyjä järjestelyitä, jos lapset minulle jäävät.
Ja vuoroviikkovanhemmuutta en miehen kanssa edes harkitse, sen verran paskan tempun mulle teki, että välit ovat niin huonot, etten tahdo ainakaan tässä kohtaa lähteä edes kokeilemaan.
Mitä ajatuksia herää?
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:33"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:30"]
Oletteko naimisissa?
Jos olette, onko teillä avioehtoa?
[/quote]
Emme ole naimisissa, yhteiseloa takana 12 vuotta. Kuten sanottu, talo on 95% mun nimissä, miehen nimissä muuta omaisuutta.
[/quote]
Aika hassua olisi, jos ette saisi sovittua tuota 5 %:n lunastamista. Onko sulla lainaa muusta asunnosta vai onko velaton? Luulisin, että pankistakin voisit saada järjesteltyä lainan noin pienelle summalle. En näe mitään syytä, että mies ei tuohon suostuisi. Erityisesti tässä markkinatilanteessahan on päinvastoin hänelle etu, että sinä olet halukas hänen osuutensa ostamaan, ulkopuolista ostajaa on paljon hankalampi löytää.
Mitä tulee noihin huoltokuvioihin, et ole mitenkään velvollinen mahdollistamaan ex-miehen reissutyötä. Jos mies ei vaihda työnkuvaansa, kaikkein luontevinta olisi kuten ehdotit, että sinulla on yh ja mies tapaa lapsia aina kun haluaa ja ehtii, varmaan säännöllisten tapaamisten lisäksi. Myös yhteishuoltajuus on ok, koska huoltajahan tekee lähinnä päätökset lapsen asuinpaikasta, passin hakemisesta, koulusta jne. Yhteishuoltajuus voi myös olla, vaikka lapset asuisivat pääosin sinulla, jos teillä ei ole erimielisyyttä em. asioista. Jos taas ette tule ollenkaan toimeen, se voi olla peruste yksinhhuoltajuudelle, koska huoltajien pitäisi tosiaan em. asioista kyetä sopimaan keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:42"]
Muuten ihan hyvältä kuulostaa, mutta otatko oikeasti riskin että mies todella haluaakin lähivanhemmaksi? Toi olis nimittäin mulle sellainen asia, että en edes rahaa vastaan lapseni lähivanhemmudesta itse luopuisi. Ja koskaan ei kannata ehdottaa mitään, mihin ei todellisuudessa olisi valmis - ellei sitten olisi satavarma että toinen ei sitä hyväksyisi muutenkaan. Meillä mies suostuisi todennäköisesti ihan mukisematta 1-vaihtoehtoon, eli että minä saisin enemmän rahaa, mutta vastaisin myös lapsesta.
[/quote]
Ainahan sitä voi sanoa, että muuttikin mielensä, ennen kuin allekirjoittaa papereita.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:42"]
Muuten ihan hyvältä kuulostaa, mutta otatko oikeasti riskin että mies todella haluaakin lähivanhemmaksi? Toi olis nimittäin mulle sellainen asia, että en edes rahaa vastaan lapseni lähivanhemmudesta itse luopuisi. Ja koskaan ei kannata ehdottaa mitään, mihin ei todellisuudessa olisi valmis - ellei sitten olisi satavarma että toinen ei sitä hyväksyisi muutenkaan. Meillä mies suostuisi todennäköisesti ihan mukisematta 1-vaihtoehtoon, eli että minä saisin enemmän rahaa, mutta vastaisin myös lapsesta.
[/quote]
Kyllä mä luulen myös, että mieheni haluaisi mieluiten vaihtoehdon 1, koska toinen vaihtoehto muuttaisi hänen elämänsä täysin. Mutta kyllä mä olisin siihen henkisesti valmis, ja koska lapsemme ovat läheisiä meidän molempien kanssa, tiedän että he pärjäisivät isänsä luona oikein hyvin. Mä vaan en silloin alkaisi ottamaan vastuuta mistään, koska muuten tilanne jatkuisi niin, että mä hoitaisin kaikki käytännön asiat lasten kanssa, lääkärit, yhden terapiat, vanhempainillat jne. ja toinen vaan lotkuaisi menemään. Tämä sama skenaario on yhteishuoltajuudessa, mikä on yksi syy siihen, etten sitä halua.
Toisaalta jos lapset olisivat isällään, niin mä tiedän, että mä pystyisin pitämään heihin jatkuvaa päivittäistä yhteyttä, mihin en taas usko isänsä pystyvän jos tilanne on toisin päin.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:42"]Muuten ihan hyvältä kuulostaa, mutta otatko oikeasti riskin että mies todella haluaakin lähivanhemmaksi? Toi olis nimittäin mulle sellainen asia, että en edes rahaa vastaan lapseni lähivanhemmudesta itse luopuisi. Ja koskaan ei kannata ehdottaa mitään, mihin ei todellisuudessa olisi valmis - ellei sitten olisi satavarma että toinen ei sitä hyväksyisi muutenkaan. Meillä mies suostuisi todennäköisesti ihan mukisematta 1-vaihtoehtoon, eli että minä saisin enemmän rahaa, mutta vastaisin myös lapsesta. [/quote]Kyllä se tästä ketjusta käy selväksi ettei ap välitä lapsistaan niin paljon kuin rahasta.
[/quote]
Mielenkiinnosta kysyn että mistä kohtaa sellaista tulkitsit?
-ap
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:42"]
Muuten ihan hyvältä kuulostaa, mutta otatko oikeasti riskin että mies todella haluaakin lähivanhemmaksi? Toi olis nimittäin mulle sellainen asia, että en edes rahaa vastaan lapseni lähivanhemmudesta itse luopuisi. Ja koskaan ei kannata ehdottaa mitään, mihin ei todellisuudessa olisi valmis - ellei sitten olisi satavarma että toinen ei sitä hyväksyisi muutenkaan. Meillä mies suostuisi todennäköisesti ihan mukisematta 1-vaihtoehtoon, eli että minä saisin enemmän rahaa, mutta vastaisin myös lapsesta.
[/quote]
Kyllä mä luulen myös, että mieheni haluaisi mieluiten vaihtoehdon 1, koska toinen vaihtoehto muuttaisi hänen elämänsä täysin. Mutta kyllä mä olisin siihen henkisesti valmis, ja koska lapsemme ovat läheisiä meidän molempien kanssa, tiedän että he pärjäisivät isänsä luona oikein hyvin. Mä vaan en silloin alkaisi ottamaan vastuuta mistään, koska muuten tilanne jatkuisi niin, että mä hoitaisin kaikki käytännön asiat lasten kanssa, lääkärit, yhden terapiat, vanhempainillat jne. ja toinen vaan lotkuaisi menemään. Tämä sama skenaario on yhteishuoltajuudessa, mikä on yksi syy siihen, etten sitä halua.
Toisaalta jos lapset olisivat isällään, niin mä tiedän, että mä pystyisin pitämään heihin jatkuvaa päivittäistä yhteyttä, mihin en taas usko isänsä pystyvän jos tilanne on toisin päin.
[/quote]
Ja siis anteeksi termien sotkeminen, tarkoitin vuoroviikkovanhemmuutta kun puhuin yhteishuoltajuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:32"][quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:28"] [quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:25"][quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:19"] No sinähän et päätä noita raha-asioita yksin, joten et voi sanella mitään vaihtoehtoja. [/quote] Kyllä mä voin sanoa, että taloa, josta on mun nimissä 95% ei myydä alihintaan. En toki voi pakottaa miestä joustamaan niin, että me voisimme tähän jäädä, mutta ei mun myöskään ole pakko suostua myymään tätä ensimmäiselle tarjoajalle. Ja elarit meistä tulee jompi kumpi maksamaan, se kai nyt on aivan selvää. [/quote]Jos sinä hankaloitat talon myyntiä, mies voi hakea yhteisomistuksen purkua, ja silloin sinulla ei ole sananvaltaa myyntiasiassa. Eli ei, sinä et sanele ehtoja yksin. [/quote] No sitten hakee. Sitten riidellään pitkään ja hartaasti kaikesta, jos hän sille tielle haluaa lähteä. Taloudellisesti hän ei tule siitä mitään hyötymään. Ja enköhän mä tuossa ajassa ole jo onnistunut hankkimaan hänelle sen 5% osuuden talon arvosta. [/quote]Aivan. Eli sun toimintasuunnitelmasi on yhtä tyhjän kanssa. Kuvittelet että voit vain sanella ehtoja ja tehdä mitä tahdot mutta ei se niin toimi.
[/quote]
Kerrohan nyt oikein tarkasti vielä, mikä noissa mun suunnitelmissani ei tule toimimaan? Joku taho pakottaa meidät yhteishuoltajuuteen pyssyn kanssa? Tai sama tyyppi tulee pyssyn kanssa pakottamaan mut hoitamaan lapsia miehen reissujen ajan, jos miehestä tulee yh? Koska mulle itselleni on selvää, että jos ryhdy yh:ksi, olen valmis kantamaan kaiken vastuun, jos mies vaikka haluaa muuttaa ulkomaille tms.
Jos sua nyt noin kovin ahdistaa nuo taloomme liittyvät kysymykset, niin ei, en voi estää miestäni hakemasta yhteisomistamisen purkua, jos hän niin haluaisi tehdä. Tosin siinäkin on sellaiset seikat, että sitä ei tehdä niin, että se vahingoittaa toisen omistajan etua, eli edelleenkään taloa ei myytäisi ensimmäiselle vastaantulijalle, vaan kyllä siitä pitäisi saada ihan käypä hinta. Tarkistettu on lakimieheltä.
-ap
[/quote]Sinä kysyit aloituksessa, mitä ajatuksia herää, ja minulle heräsi ajatuksia siitä, että kuvittelet voivasi sanella ehdot, ja jos mies ei niihin suostu, hankaloitat kaikkea mahdollisimman paljon, jopa niin, että et suostu omia lapsiasi hoitamaan tarvittaessa, jos miehesi on lähivanhempi. Tärkeintä sinulle tuntuu olevan se, että miehesi joustaa joka asiassa, taloudellisesti ym. ja jos näin ei ole, sinä kostat niin paljon kuin voit.
Älä kysy jos et halua mielipidettä.
Hyviä vaihtoehtoja, pidä toi linja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:42"]Muuten ihan hyvältä kuulostaa, mutta otatko oikeasti riskin että mies todella haluaakin lähivanhemmaksi? Toi olis nimittäin mulle sellainen asia, että en edes rahaa vastaan lapseni lähivanhemmudesta itse luopuisi. Ja koskaan ei kannata ehdottaa mitään, mihin ei todellisuudessa olisi valmis - ellei sitten olisi satavarma että toinen ei sitä hyväksyisi muutenkaan. Meillä mies suostuisi todennäköisesti ihan mukisematta 1-vaihtoehtoon, eli että minä saisin enemmän rahaa, mutta vastaisin myös lapsesta. [/quote]Kyllä se tästä ketjusta käy selväksi ettei ap välitä lapsistaan niin paljon kuin rahasta.
[/quote]
Mielenkiinnosta kysyn että mistä kohtaa sellaista tulkitsit?
-ap
[/quote]Siitä, että aloituksessa et ajattele lasten hyvinvointia lainkaan, vaan ainoastaan rahaa ja käytännön järjestelyitä jos mies tekee sitä tai tätä. Olet valmis luopumaan lähivanhemmuudesta. Olet etävanhempana valmis antamaan ilmeisesti miehesi laittaa lapset vaikka vieraalle hoitoon ennemmin kuin otat luoksesi, ettet vaan vahingossakaan auttaisi miestä mitenkään. Eli unohdat lasten hyvinvoinnin ihan täysin.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:32"][quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:28"] [quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:25"][quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:19"] No sinähän et päätä noita raha-asioita yksin, joten et voi sanella mitään vaihtoehtoja. [/quote] Kyllä mä voin sanoa, että taloa, josta on mun nimissä 95% ei myydä alihintaan. En toki voi pakottaa miestä joustamaan niin, että me voisimme tähän jäädä, mutta ei mun myöskään ole pakko suostua myymään tätä ensimmäiselle tarjoajalle. Ja elarit meistä tulee jompi kumpi maksamaan, se kai nyt on aivan selvää. [/quote]Jos sinä hankaloitat talon myyntiä, mies voi hakea yhteisomistuksen purkua, ja silloin sinulla ei ole sananvaltaa myyntiasiassa. Eli ei, sinä et sanele ehtoja yksin. [/quote] No sitten hakee. Sitten riidellään pitkään ja hartaasti kaikesta, jos hän sille tielle haluaa lähteä. Taloudellisesti hän ei tule siitä mitään hyötymään. Ja enköhän mä tuossa ajassa ole jo onnistunut hankkimaan hänelle sen 5% osuuden talon arvosta. [/quote]Aivan. Eli sun toimintasuunnitelmasi on yhtä tyhjän kanssa. Kuvittelet että voit vain sanella ehtoja ja tehdä mitä tahdot mutta ei se niin toimi.
[/quote]
Kerrohan nyt oikein tarkasti vielä, mikä noissa mun suunnitelmissani ei tule toimimaan? Joku taho pakottaa meidät yhteishuoltajuuteen pyssyn kanssa? Tai sama tyyppi tulee pyssyn kanssa pakottamaan mut hoitamaan lapsia miehen reissujen ajan, jos miehestä tulee yh? Koska mulle itselleni on selvää, että jos ryhdy yh:ksi, olen valmis kantamaan kaiken vastuun, jos mies vaikka haluaa muuttaa ulkomaille tms.
Jos sua nyt noin kovin ahdistaa nuo taloomme liittyvät kysymykset, niin ei, en voi estää miestäni hakemasta yhteisomistamisen purkua, jos hän niin haluaisi tehdä. Tosin siinäkin on sellaiset seikat, että sitä ei tehdä niin, että se vahingoittaa toisen omistajan etua, eli edelleenkään taloa ei myytäisi ensimmäiselle vastaantulijalle, vaan kyllä siitä pitäisi saada ihan käypä hinta. Tarkistettu on lakimieheltä.
-ap
[/quote]Sinä kysyit aloituksessa, mitä ajatuksia herää, ja minulle heräsi ajatuksia siitä, että kuvittelet voivasi sanella ehdot, ja jos mies ei niihin suostu, hankaloitat kaikkea mahdollisimman paljon, jopa niin, että et suostu omia lapsiasi hoitamaan tarvittaessa, jos miehesi on lähivanhempi. Tärkeintä sinulle tuntuu olevan se, että miehesi joustaa joka asiassa, taloudellisesti ym. ja jos näin ei ole, sinä kostat niin paljon kuin voit.
Älä kysy jos et halua mielipidettä.
[/quote]
Kun mielipiteesi oli, että välitän vain rahasta enkä lapsista, niin halusin siihen perustelut, mikä on mielestäni jokaisen järkevän ihmisen toimintaa. Aivan kuten erossa myös omasta ( ja sen myötä lasten) taloudellisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Mielestäni on myös oikeudenmukaista se, että jos minä olen valmis kantamaan lapsistani täyden vastuun, mutta antamaan miehelleni niin paljon aikaa lasten kanssa kuin HÄN haluaa, en siis olettamaan, että hän pomppii minun aikataulujeni mukaan, jos olen yh, voin olettaa häneltä samaa, jos hän haluaa valita yksinhuoltajuuden. Mielestäsi tämä on siis epäreilua ehtojen sanelua? Mikä sun mielestäsi olisi sitten reilua?
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:42"]Muuten ihan hyvältä kuulostaa, mutta otatko oikeasti riskin että mies todella haluaakin lähivanhemmaksi? Toi olis nimittäin mulle sellainen asia, että en edes rahaa vastaan lapseni lähivanhemmudesta itse luopuisi. Ja koskaan ei kannata ehdottaa mitään, mihin ei todellisuudessa olisi valmis - ellei sitten olisi satavarma että toinen ei sitä hyväksyisi muutenkaan. Meillä mies suostuisi todennäköisesti ihan mukisematta 1-vaihtoehtoon, eli että minä saisin enemmän rahaa, mutta vastaisin myös lapsesta. [/quote]Kyllä se tästä ketjusta käy selväksi ettei ap välitä lapsistaan niin paljon kuin rahasta.
[/quote]
Mielenkiinnosta kysyn että mistä kohtaa sellaista tulkitsit?
-ap
[/quote]Siitä, että aloituksessa et ajattele lasten hyvinvointia lainkaan, vaan ainoastaan rahaa ja käytännön järjestelyitä jos mies tekee sitä tai tätä. Olet valmis luopumaan lähivanhemmuudesta. Olet etävanhempana valmis antamaan ilmeisesti miehesi laittaa lapset vaikka vieraalle hoitoon ennemmin kuin otat luoksesi, ettet vaan vahingossakaan auttaisi miestä mitenkään. Eli unohdat lasten hyvinvoinnin ihan täysin.
[/quote]
Onpas paksua paskaa. Pitäisikö mun siis alkaa joko tapella miehen kanssa huoltajuudesta ( kaikki me tiedämme, miten kivoja huoltajuusriidat on), ja jos mies haluaa yh:ksi, niin sitten mun pitäisi mahdollistaa hänelle se, että hän saa lapset JA säilyttää elämäntapansa, joka siis tarkoittaa jatkuvaa työn perässä matkustelua?
Ihan oikeasti?
-Ap
Miehenä ottaisin vastaan tarjotuista vaihtoehdoista tuon 1 vaihtoehdon.
Ei olisi talosta taloudellisia huolia ja saisin kuitenkin olla lasteni elämässä läsnä niin paljon kuin haluaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 08:59"]
Miehenä ottaisin vastaan tarjotuista vaihtoehdoista tuon 1 vaihtoehdon.
Ei olisi talosta taloudellisia huolia ja saisin kuitenkin olla lasteni elämässä läsnä niin paljon kuin haluaisin.
[/quote]
Kiitos vastauksesta, ajattelen itsekin, että vaihtoehto 1 olisi kaikkein reiluin ja kivuttomin kaikille.
-ap
Edelliselle: Tiedän ettei koston pitäisi olla itseisarvo, mutta tuntu että on ihan oikein, että noin moraaliton mies saa nenilleen. Ei pelkästään pettäjä, vaan myös tekopyhä materialisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 08:45"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:32"][quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:28"] [quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:25"][quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:19"] No sinähän et päätä noita raha-asioita yksin, joten et voi sanella mitään vaihtoehtoja. [/quote] Kyllä mä voin sanoa, että taloa, josta on mun nimissä 95% ei myydä alihintaan. En toki voi pakottaa miestä joustamaan niin, että me voisimme tähän jäädä, mutta ei mun myöskään ole pakko suostua myymään tätä ensimmäiselle tarjoajalle. Ja elarit meistä tulee jompi kumpi maksamaan, se kai nyt on aivan selvää. [/quote]Jos sinä hankaloitat talon myyntiä, mies voi hakea yhteisomistuksen purkua, ja silloin sinulla ei ole sananvaltaa myyntiasiassa. Eli ei, sinä et sanele ehtoja yksin. [/quote] No sitten hakee. Sitten riidellään pitkään ja hartaasti kaikesta, jos hän sille tielle haluaa lähteä. Taloudellisesti hän ei tule siitä mitään hyötymään. Ja enköhän mä tuossa ajassa ole jo onnistunut hankkimaan hänelle sen 5% osuuden talon arvosta. [/quote]Aivan. Eli sun toimintasuunnitelmasi on yhtä tyhjän kanssa. Kuvittelet että voit vain sanella ehtoja ja tehdä mitä tahdot mutta ei se niin toimi.
[/quote]
Kerrohan nyt oikein tarkasti vielä, mikä noissa mun suunnitelmissani ei tule toimimaan? Joku taho pakottaa meidät yhteishuoltajuuteen pyssyn kanssa? Tai sama tyyppi tulee pyssyn kanssa pakottamaan mut hoitamaan lapsia miehen reissujen ajan, jos miehestä tulee yh? Koska mulle itselleni on selvää, että jos ryhdy yh:ksi, olen valmis kantamaan kaiken vastuun, jos mies vaikka haluaa muuttaa ulkomaille tms.
Jos sua nyt noin kovin ahdistaa nuo taloomme liittyvät kysymykset, niin ei, en voi estää miestäni hakemasta yhteisomistamisen purkua, jos hän niin haluaisi tehdä. Tosin siinäkin on sellaiset seikat, että sitä ei tehdä niin, että se vahingoittaa toisen omistajan etua, eli edelleenkään taloa ei myytäisi ensimmäiselle vastaantulijalle, vaan kyllä siitä pitäisi saada ihan käypä hinta. Tarkistettu on lakimieheltä.
-ap
[/quote]Sinä kysyit aloituksessa, mitä ajatuksia herää, ja minulle heräsi ajatuksia siitä, että kuvittelet voivasi sanella ehdot, ja jos mies ei niihin suostu, hankaloitat kaikkea mahdollisimman paljon, jopa niin, että et suostu omia lapsiasi hoitamaan tarvittaessa, jos miehesi on lähivanhempi. Tärkeintä sinulle tuntuu olevan se, että miehesi joustaa joka asiassa, taloudellisesti ym. ja jos näin ei ole, sinä kostat niin paljon kuin voit.
Älä kysy jos et halua mielipidettä.
[/quote]
Kun mielipiteesi oli, että välitän vain rahasta enkä lapsista, niin halusin siihen perustelut, mikä on mielestäni jokaisen järkevän ihmisen toimintaa. Aivan kuten erossa myös omasta ( ja sen myötä lasten) taloudellisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Mielestäni on myös oikeudenmukaista se, että jos minä olen valmis kantamaan lapsistani täyden vastuun, mutta antamaan miehelleni niin paljon aikaa lasten kanssa kuin HÄN haluaa, en siis olettamaan, että hän pomppii minun aikataulujeni mukaan, jos olen yh, voin olettaa häneltä samaa, jos hän haluaa valita yksinhuoltajuuden. Mielestäsi tämä on siis epäreilua ehtojen sanelua? Mikä sun mielestäsi olisi sitten reilua?
-Ap
[/quote]En ole sanonut, että välität vain rahasta etkä lapsista, se oli jonkun toisen kommentti. Mielestäni reilua olisi keskustella miehen kanssa, ja pohtia eri vaihtoehtoja. Jos sitten päädytte siihen, että mies on lasten pääasiallinen huoltaja, sovitte tottakai raamit siihen, miten tilanteet hoidetaan hänen työmatkojensa aikana, mutta niin, että et ole jo etukäteen päättänyt tehdä kaikkea mahdollisimman vaikeaksi.
Ja mistään ei käy ilmi, miksi miehen pitäisi joustaa taloudellisesti jokaisessa vaihtoehdossa? Miksette arvioita asuntoa ammattilaisella, sinä haet pankista lainaa ja maksat miehen ulos?
Tai miten ois: arvioitutatte tuon klämpän hinnan uudelleen, se on vrmasti vähemmän kuin 5% alkuperäisestä arvostaan tällä hetkellä. Ukko lähtee tyhjin käsin, talo siirtyy kokonaan sulle. Lapset jää tuohon, ukko maksaa järkevät elarit ja sovitte lastenvalvojalla selkeät pelisäännöt lasten tapaamisiin. Sinä lähi, hän etä. Ja niistä ei sitten jousteta yhtään, eli jos työmatkaa pukkaa, mies ilmoittaa että ei voi sinne lähteä, mutta kun asiat on paperilla sovittu mieskin voi toimittaa sen työnantajalleen, ja matkat voi sijoittaa noiden tapaamisten mukaan. Eli kaikki saa, mitä haluaa: sinä talon, lapset saa kodin, ukko saa tyttiksensä. Toki tietty lapsrt menettää perheen, mutta sitähän toi "isä" olisi voinut miettiä pikkusen aiemmin...
Lasten yhteishuolto on tuomioistuimissa nykypäivänä se normi, joten mitään yksinhuoltoa et ota, ellei miehesi sitä anna. Jos todella heittäydyt hankalaksi tuomarin edessä, voi hän antaa yksinhuollon miehellesikin.
Riippuen lastesi iästä, heitäkin kuullaan siinä kummasta haluavat lähivanhemman.
Jos ette pääse sopuun talon myynnistä, niin oikeus voi nimittää asiamiehen laittamaan sen myyntiin, jolloin se menee markkinahintaan.
Kannattaisi unohtaa nuo toimintasuunnitelmat, et sinä mitään pääse sanelemaan eikä kaikki mene mielesi mukaan. Hoidat eron sopumielellä, niin eron jälkeinenkin elämä menee paremmin.
Mitäs jos se mies suostuukin oikopäätä lähivanhemmaksi ja yksinhuoltajaksi, koska se uusi nainen mielellään hoitaa lapsesi silloin kun mies on työmatkoillaan?
Musta ap taas välittää lapsista koska miehen työmatkat juuri estää sen ettei mies halua lapsia itselleen. Jos ap hoitaisi miehen työmatkojen ajan lapsia niin mies voisikin haluta lapset itselleen. Itse olen sitä mieltä että äidit on monesti vanhenpina parempia. Ovat enemmän hoivaavia ja huolehtivia.
Miehellähän on uusi nainen. Eiköhän hän ole lastenhoitajana miehen työmatkojen ajan, jos lasten biologinen äiti ei halua olla.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 23:42"]Muuten ihan hyvältä kuulostaa, mutta otatko oikeasti riskin että mies todella haluaakin lähivanhemmaksi? Toi olis nimittäin mulle sellainen asia, että en edes rahaa vastaan lapseni lähivanhemmudesta itse luopuisi. Ja koskaan ei kannata ehdottaa mitään, mihin ei todellisuudessa olisi valmis - ellei sitten olisi satavarma että toinen ei sitä hyväksyisi muutenkaan. Meillä mies suostuisi todennäköisesti ihan mukisematta 1-vaihtoehtoon, eli että minä saisin enemmän rahaa, mutta vastaisin myös lapsesta.
[/quote]Kyllä se tästä ketjusta käy selväksi ettei ap välitä lapsistaan niin paljon kuin rahasta.