Lue keskustelun säännöt.
40-50 vuotiaat, miksi ette käy tapaamassa vanhempianne?
16.09.2021 |
Mikä on pääasiallisin syy jos et käy tapaamassa suht lähellä asuvia iäkkäitä vanhempia? Kiinnostaa tietää, olen itse 40+ ja käyn vahemmillani, mutta monet ei kai käy. Mikä on syynä, jos vielä asuvatkin melko lähellä ja esim autolla on mahdollisuus mennä? Mikä on sinun oma kokemuksesi?
Kommentit (51)
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Sivusta totean, että toivottavasti sinut, viimeksi kirjoittanut, saatana hakee jo tänään ikuiseen tuleen kärventymään. Joku kivulias kuolema, onnettomuus, jossa ehdit kokea suunnatonta pelkoa ja kipua pari tuntia.
Toivotaan!
👍🏻🥳
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun kaukana enkä omista autoa. Lisäksi toinen on vielä työelämässä vuorotöissä. Toinen eläkkeellä mutta alko kiinnostaa liikaa. Nähdään muutamia kertoja vuoteen.
Koska äitini varoitti psykopaattimiehestäni jo vuonna 2000. En uskonut. Tai jos olen rehellinen: hälytyskellot soivat ensimmäisen päällekäynnin jälkeen. Mutta mestarimanipuloija sai jäämään.
Harmi että saan nuoruudentyhmyydestä kärsiä edelleen. Vaikea lähteä.
Siksi välit meni.
Lisäksi en kestä häpeää, joutuisin myöntämään kaiken...
Ei teini ikäisten tarvitse käydä katsomassa kuolevaa ihmistä.
Mutta aikuisten lasten tarvitsee, se on heidän velvollisuutensa.
Teinit eivät kuitenkaan malta laskea puhelimesta katsettaan kuolevaan, joten
parempi kun murjottavat kotona.
Teineille tarjoillaan myös välipalaa ja kuumaa kaakaota .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Sivusta totean, että toivottavasti sinut, viimeksi kirjoittanut, saatana hakee jo tänään ikuiseen tuleen kärventymään. Joku kivulias kuolema, onnettomuus, jossa ehdit kokea suunnatonta pelkoa ja kipua pari tuntia.
Toivotaan!
👍🏻🥳
Isäni on jo h.elvetissä, joten eipä tuo minua suuresti haittaa.
Onko päivän eka kalja jo korkattu?
Monta sisarusta, ja vanhis sisaruksista suoraan sanoen teki selväksi ettei tarvitse käydä. Halusi hoidella viimeiset vuodet niin omia tavoitteitaan ajaen.
Nyt kun on käyty haudalla, niin siellä sitten on saanut kyläläisiltä kuulla, että mitäs tännekään kun ei eläessäänkään... No, kun kiellettiin... ei väkisin. Ja veetäkö se kyläläisille kuuluu! Joo, mä arvaan ja sitten jos ei käytäs haudalla, niin sitten olis juttu niin ettei käyny eläissään eikä haudallakaan... Semmosta...
Voisko antaa olla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes joka päivä käyn. Vanhemmallani sairaus, jonka vuoksi ei koronan takia voi ihmisten joukossa käydä tai olla. Viihdyn vanhempani kanssa.
Äiti kunnon marttyyri, pitää mykkäkoulua kuukausitolkulla. Viimeisimmän marttyyrikohtauksen jälkeen päätin että nyt riitti. Pelleilköön muiden kanssa, mun kanssa ei enää pelleile. Ei olla missään tekemisissä pariin vuoteen. Geneerinen äitienpäivä-onnitteluviesti ja syntymäpäiväonnittelu, siinä kaikki.
Somessa on niin saaaatanan perhekeskeinen ja oikein lapsenlapsiaan rakastavan mummon perikuva. Tosiasiassa ei ole pitänyt nyt viimeisimmän marttyyrikohtauksensa jälkeen mitään yhteyttä lapsenlapsiinsa. Aikaisemminkin oli vähän niin ja näin. Lasten syntymäpäiville pääsi, jos ei ollut sopinut jotain muuta omaa menoa. Prkl, kyllä isovanhempi tietää milloin lastenlapset on syntyneet eli ihan oma valinta.
Ihmistyyppi joka on aina oikeassa. Kaikessa. Raskas henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyvät ne välillä mun kanssa.