Lue keskustelun säännöt.
40-50 vuotiaat, miksi ette käy tapaamassa vanhempianne?
16.09.2021 |
Mikä on pääasiallisin syy jos et käy tapaamassa suht lähellä asuvia iäkkäitä vanhempia? Kiinnostaa tietää, olen itse 40+ ja käyn vahemmillani, mutta monet ei kai käy. Mikä on syynä, jos vielä asuvatkin melko lähellä ja esim autolla on mahdollisuus mennä? Mikä on sinun oma kokemuksesi?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
On taas palstalla porukkaa, joilla on ollut heikot lähtökohdat elämäänsä.
Ilmankos teistä itsestännekin on tullut pelkkiä luusereita.
Ap sinäkö siellä?
Kerro nyt lisää itsestäsi?
Onko nainen?
Onko auto?
Onks röökii???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn aika harvoin, he asuvat parin tunnin ajomatkan päässä. Heillä on sairauksia, joten nyt korona-aikana olen ollut aika varovainen, koska lapset saavat päiväkodista ja koulusta tosi usein jotain pöpöjä. Lisäksi on vaan niin kiire, että tuntuu, ettei ehdi käydä. Olen kokopäivätyössä, sen ohessa opiskelen jatkotutkintoa yliopistossa ja meillä on 3 lasta. Vapaa-aikaa ei oikeastaan ole. Soittelen kyllä viikoittain äidin ja isän kanssa, mutta käymme siellä ehkä vain 3kk välein.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Vanhempien haudalla käyn pari kertaa vuodessa. Pitäisikö käydä useammin? Hautausmaalla on rauhallinen tunnelma, keväällä ja syksyllä käyn.
Ei huvita.
Käytän aikani
shoppailuun
kauneudenhoitoon
matkusteluun
ei voisi vähempää kiinnostaa...:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi pientä lasta ja työt. Eipä siinä huvita ajella tuntia suuntaansa kattomaan faijan paskasta murjua. Hän itse käy välillä meillä kylässä, ihan hyvä niin.
Ap kysyy niiltä, jotka asuvat suhteellisen lähellä vanhempiaan. Vastaajilla vanhemmat kuolleet, tai asuvat kaukana.
Taattua palstaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella harvassa on kyllä ne jotka ei käy ja yleensä heillä on siihen hyvä syy. Tuttavapiirissä on pari joille ennemminkin toivoisi rohkeutta todeta että pakko vanhempiinsa ei ole pitää yhteyttä.
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Miksi alapeukut?
On ihan ookoo myöntää ettei huvita istua kuolevan vieressä
Mutta AVIOERO ! se on paha
Perheen saa hylätä kun tekee mieli nuorta p.peroo...aaaahh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat jo kuolleet, ei jaksa hautausmaalla ravata kuin 1-2 kertaa vuodessa. Eivät ole viime aikoina valittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Ap kysyy niiltä, jotka asuvat suhteellisen lähellä vanhempiaan. Vastaajilla vanhemmat kuolleet, tai asuvat kaukana.
Taattua palstaa.
Mikähän on ollut syy muuttaa KAUAS VANHEMMISTAAN?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen jälkeen kun erotettiin helluntaiseurakunnasta ******** takia, niin lakkasin käymästä.
”Kaupungin sairain perhe”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kysyy niiltä, jotka asuvat suhteellisen lähellä vanhempiaan. Vastaajilla vanhemmat kuolleet, tai asuvat kaukana.
Taattua palstaa.Mikähän on ollut syy muuttaa KAUAS VANHEMMISTAAN?
Kaksi pientä lasta ja työt. Eipä siinä huvita ajella tuntia suuntaansa kattomaan faijan paskasta murjua. Hän itse käy välillä meillä kylässä, ihan hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Ei ole alzheimeria, ja en oo sinkkukaan vaan perheenäiti, kaks teiniä murjottaa nurkissa. Mutta toi voi olla totta, että sisarukset luottavat mun hoitavan homman. Silti, silti en näe syytä siihen, ettei voi koskaan edes puhelimitse moikata. Joo, oon ehkä vähän katkerakin, mutta kun äiti niitä ikävöi, niin pahaltahan se tuntuu äidin puolesta.
Vierailija kirjoitti:
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Ei ole alzheimeria, ja en oo sinkkukaan vaan perheenäiti, kaks teiniä murjottaa nurkissa. Mutta toi voi olla totta, että sisarukset luottavat mun hoitavan homman. Silti, silti en näe syytä siihen, ettei voi koskaan edes puhelimitse moikata. Joo, oon ehkä vähän katkerakin, mutta kun äiti niitä ikävöi, niin pahaltahan se tuntuu äidin puolesta.
Ai niin ja mä en oo ap.
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun erotettiin helluntaiseurakunnasta ******** takia, niin lakkasin käymästä.
”Kaupungin sairain perhe”
Vanhempasi haluavat taivaaseen.
Onhan tuo syy hylätä lapsensa
Ehkä jopa parempi kuin että ei huvita enää seksi aviopuolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Ei ole alzheimeria, ja en oo sinkkukaan vaan perheenäiti, kaks teiniä murjottaa nurkissa. Mutta toi voi olla totta, että sisarukset luottavat mun hoitavan homman. Silti, silti en näe syytä siihen, ettei voi koskaan edes puhelimitse moikata. Joo, oon ehkä vähän katkerakin, mutta kun äiti niitä ikävöi, niin pahaltahan se tuntuu äidin puolesta.
Miksi ne murkut ei käy katsomassa mummoa?
MUMMOLAAN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Ei ole alzheimeria, ja en oo sinkkukaan vaan perheenäiti, kaks teiniä murjottaa nurkissa. Mutta toi voi olla totta, että sisarukset luottavat mun hoitavan homman. Silti, silti en näe syytä siihen, ettei voi koskaan edes puhelimitse moikata. Joo, oon ehkä vähän katkerakin, mutta kun äiti niitä ikävöi, niin pahaltahan se tuntuu äidin puolesta.
Miksi ne murkut ei käy katsomassa mummoa?
Mummoa ei murkut kiinnosta??????
ja päinvastoin?
Vai mitensenytoli?
MUMMOLAAN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kärsiniin kirkkaammankruunun kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita, joiden vanhemmilla nurja suhtautuminen. En menisi minäkään sellaisille lytättäväksi.
Mutta mun äiti on ihana, ei valita koskaan, kohteli meitä aina tasapuolisesti, hyvä ja vakaa koti, ei ongelmia. On edelleen asenteeltaan positiivinen eikä koskaan arvostele meitä lapsia. Silti mua lukuun ottamatta kukaan muu meistä neljästä sisaruksesta ei käy katsomassa äitiä koskaan, eivät edes soita, äitienpäivänä saattaa tulla joltakulta lyhyt tekstari - harvoin edes sitä. Näyttävät käytännössä jättäneen äidin yksikseen kuolemaan hivuttavaan pitkäaikaiseen sairauteensa. En sisaruksilleni sano asiasta mitään, koska kukin tekee omat päätöksensä, mutta ihmettelen. Käyn 3-4 kertaa viikossa pitämässä seuraa ja viemässä ruokia ym. kodinhoitoa, vaikka toki sillä kotihoitokin käy eikä mun sinänsä tarttis.
Toistan, en arvostele. Ei mulla arvosteluun oo varaa. Mutten myöskään voi ymmärtää.
Kiitos ap vastauksesta.
Sisaruksesi tietävät että sinä hoidat homman.
Onko äidilläsi esim alzhaimer?
Kuulostat vähän katkeralta...
Oletko ns vanhapiika anteeksi sinkku?
Jumala kyllä ottaa sinut ja äidin taivaaseen kun aika koittaa.
Ei ole alzheimeria, ja en oo sinkkukaan vaan perheenäiti, kaks teiniä murjottaa nurkissa. Mutta toi voi olla totta, että sisarukset luottavat mun hoitavan homman. Silti, silti en näe syytä siihen, ettei voi koskaan edes puhelimitse moikata. Joo, oon ehkä vähän katkerakin, mutta kun äiti niitä ikävöi, niin pahaltahan se tuntuu äidin puolesta.
Miksi ne murkut ei käy katsomassa mummoa?
kysyttiinkö tässä ketjussa murkkujen vierailusta isovanhempien luona? -ohari
Ap oletko onnellisesti naimisissa?
Ovatko lapsesi terveitä valkoisia heteroita?
Ovatko vanhempasi ev lut kirkon jäseniä?
Oletteko sukurakkakkaita?
Ihan noin muuten vaan kiinnostaisi:)