Lastensuojelulla syytä katsoa peiliin-apua ei uskalleta hakea!

Olet ap asian ytimessä! Itse olen ollut todella, todella väsynyt kahden vaikeasti pitkäaikaissairaan lapsen kanssa. Yritimme saada konkreettista apua lastenhoitoon mutta sellaista ei saanut mistään, ei edes rahalla. Kaikenlaista keskusteluapua tarjottiin. Sellaiselle ei meillä ollut tarvetta, kun kysymys oli vain fyysisestä väsymyksestä. Valvoimme miehen kanssa vuoroissa. Molempien koko vuorokauden yhteenlaskettu uniaika oli alle 4 tuntia kolmen vuoden ajan.

Kun perheemme tilanne helpottui aloimme ajaa kotiavun saamista kunnassamme. Nykyisin vastaaviin tilanteisiin saa meidän kunnassa kotiapua, onneksi. En kyllä tiedä kuinka suuri kynnys ihmisillä on ko. avun hakemiseen.

Jos tarvitsee kotiapua, niin sitähän saa puhelinsoitolla! Ei siihen lastensuojelua tarvita vaan kotiapua tarjoava firma, josta tulee siivooja noin 40e/h tuntitaksalla tekemään niitä kotitöitä.

Kunnallista kotiapua ei ole tarkoitettu miksikään "isänkorvikkeeksi" eli tahoksi, joka tulee tekemään ne työt, joita isä ei viitsi eikä äiti jaksa tehdä. Kyllä kunnalliseen kotiapuun täytyy asettaa kriteeriksi joku muukin kuin "mä haluun vapaata".

Ja kakkoselle tiedoksi: rahalla saa lastenhoitoapua erittäin helposti! Firmoja riittää.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 23:02"]

Olet ap asian ytimessä! Itse olen ollut todella, todella väsynyt kahden vaikeasti pitkäaikaissairaan lapsen kanssa. Yritimme saada konkreettista apua lastenhoitoon mutta sellaista ei saanut mistään, ei edes rahalla. Kaikenlaista keskusteluapua tarjottiin. Sellaiselle ei meillä ollut tarvetta, kun kysymys oli vain fyysisestä väsymyksestä. Valvoimme miehen kanssa vuoroissa. Molempien koko vuorokauden yhteenlaskettu uniaika oli alle 4 tuntia kolmen vuoden ajan. Kun perheemme tilanne helpottui aloimme ajaa kotiavun saamista kunnassamme. Nykyisin vastaaviin tilanteisiin saa meidän kunnassa kotiapua, onneksi. En kyllä tiedä kuinka suuri kynnys ihmisillä on ko. avun hakemiseen.

[/quote]

Kaksi vaikeasti pitkäaikaissairasta lasta saa myös osastohoitoon. Miksi ette käyttäneet sitä?

Tuttu juttu: perheessä on vauva ja sitten halutaan, että jostain tulee ilmainen kotiapulainen pesemään pyykit, tiskaamaan ja siivoamaan. Kun on niin vaikeaa vauvan kanssa eikä ole omaa aikaa.

Miksi ei kotiapua saisi myös lapseton sinkku, vaikeaa se elämä on hänelläkin. Eiköhän jokainen ottaisi ilmaisen siivoojan, jos se kerran on perusoikeus.

Ap on oikeassa. Itse olen selvästi masentunut ja minulla alkaa olla jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tiedän että tarvitsisin ammattiapua, mutta en uskalla hakeutua hoitoon koska pelkään että lastensuojelu sotketaan mukaan, jos kerron vaikka noista itsemurha-ajatuksistani. Lapset ovat kaikkein tärkeintä ja ajatukset ovat vain pääni sisällä, yritän pärjätä.

3 kerropa mistä sellaisia firmoja löytyy? Kaikki eivät asu kehä 3 sisäpuolella. Meillä on alle 3000 asukkaan kunta. Ei täällä ole mitään lastenhoito yrityksiä mihin voisi soitella. Mll:n lastenhoitopalvelua löytyy noin 80 kilometrin päästä. Näitä nuoria ei kuitenkaan voinut palkata hoitamaan vaikeasti sairaita lapsiamme, koska heidän kokemuksensa ja ammattitaitonsa ei riittänyt siihen. Myös vastuu kysymykset olivat hankalia. Siivota meillä kyllä osattiin ja osataan edelleen. Apua olisi tarvittu nimenomaan lastenhoitoon, että olisi saanut nukkua.

Ja kyllä sait kolmonen verenpaineeni kiehahtamaan!

T. 2

Tai kannattaisiko perheissä herätä siihen, että lapsia hankitaan vain sen verran kuin yksin jaksaa elättää ja hoitaa? Koska ne isät nyt näyttävät olevan sellainen perheistä pois hipsivä luonnonvara, niin miksi tehdä lapsia sellaista määrää, ettei niiden kanssa yksin pärjää?

Apua ei uskalleta hakea, koska väitteitä turhista huostaanotoista on niin paljon. Tosin suurin osa niistä on turhia vain vanhempien vuoksi, jotka ei näe lastensa hätää.

Av ei yhtään kannusta hakemaan apua, kun heti varoitellaan huostaanotoilla. Olisiko palstalaisten aika katsoa peiliin, kun mietitään osasyyllisiä perhesurmiin?

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 23:14"]

3 kerropa mistä sellaisia firmoja löytyy? Kaikki eivät asu kehä 3 sisäpuolella. Meillä on alle 3000 asukkaan kunta. Ei täällä ole mitään lastenhoito yrityksiä mihin voisi soitella. Mll:n lastenhoitopalvelua löytyy noin 80 kilometrin päästä. Näitä nuoria ei kuitenkaan voinut palkata hoitamaan vaikeasti sairaita lapsiamme, koska heidän kokemuksensa ja ammattitaitonsa ei riittänyt siihen. Myös vastuu kysymykset olivat hankalia. Siivota meillä kyllä osattiin ja osataan edelleen. Apua olisi tarvittu nimenomaan lastenhoitoon, että olisi saanut nukkua. Ja kyllä sait kolmonen verenpaineeni kiehahtamaan! T. 2

[/quote]

Googlaamalla löytyy, muualtakin kuin Helsingistä. Nimilistaa ei voi laittaa, koska ylläpito poistaa mainospostaukset. Ongelmana on juuri nämä luettelemasi tekosyyt, joiden vuoksi mikään tai kukaan muu ei kelpaa kuin ilmainen kunnalline apu.

En ollut valmis jättämään kipua itkeviä lapsia satojen kilometrien päähän osastolle, jossa kenelläkään ei olisi ollut aikaa kantaa sylissä ja lohduttaa. Siksi lapsemme eivät ole olleet koskaan osastohoidossa ilman vanhempaansa.

T. 2

Ps. Kyllä minäkin tiedän niitä äitejä joilla on tosi rankkaa, kun ei ole yhtään omaa sikaa eikä pääse edes kampaajalle ja jumppaan. Tässä keskustelussa oli kuitenkin mielestäni kyse perheistä, jotka todella tarvitsisivat apua.

Ei niissä huostaanotettuje lasten perheissä ongelmana ole se, että tiskit on tiskaamatta vaan se, että vanhemmista ei ole vanhemmiksi. Silloin avuksi ei riitä se, että joku pesee pyykit, koska ongelma on ihan muualla. Sitä vain ei haluta tunnustaa, koska toivotaan jonkun tekevän kaikki kurjat jutut, jolloin saa keskittyä rakastamaan lapsiaan, kun joku muu tekee ruuat ja kantaa vastuun.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 23:19"]

En ollut valmis jättämään kipua itkeviä lapsia satojen kilometrien päähän osastolle, jossa kenelläkään ei olisi ollut aikaa kantaa sylissä ja lohduttaa. Siksi lapsemme eivät ole olleet koskaan osastohoidossa ilman vanhempaansa. T. 2 Ps. Kyllä minäkin tiedän niitä äitejä joilla on tosi rankkaa, kun ei ole yhtään omaa sikaa eikä pääse edes kampaajalle ja jumppaan. Tässä keskustelussa oli kuitenkin mielestäni kyse perheistä, jotka todella tarvitsisivat apua.

[/quote]

Tämä on se todella tuttu tekosyy: minä en voi tehdä sitä eikä tätä, mutta varsin hyvin voin jättää lapset vieraalle ihmiselle, kunhan hän tulee meille kotiin ilmaiseksi ja tekee sen, mitä minä määrään.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 23:11"]

Ap on oikeassa. Itse olen selvästi masentunut ja minulla alkaa olla jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tiedän että tarvitsisin ammattiapua, mutta en uskalla hakeutua hoitoon koska pelkään että lastensuojelu sotketaan mukaan, jos kerron vaikka noista itsemurha-ajatuksistani. Lapset ovat kaikkein tärkeintä ja ajatukset ovat vain pääni sisällä, yritän pärjätä.

[/quote]

Ja sä olet oikeasti sitä mieltä että sun lapsille parasta maailmassa on sekopää äiti?

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 23:14"]

3 kerropa mistä sellaisia firmoja löytyy? Kaikki eivät asu kehä 3 sisäpuolella. Meillä on alle 3000 asukkaan kunta. Ei täällä ole mitään lastenhoito yrityksiä mihin voisi soitella. Mll:n lastenhoitopalvelua löytyy noin 80 kilometrin päästä. Näitä nuoria ei kuitenkaan voinut palkata hoitamaan vaikeasti sairaita lapsiamme, koska heidän kokemuksensa ja ammattitaitonsa ei riittänyt siihen. Myös vastuu kysymykset olivat hankalia. Siivota meillä kyllä osattiin ja osataan edelleen. Apua olisi tarvittu nimenomaan lastenhoitoon, että olisi saanut nukkua. Ja kyllä sait kolmonen verenpaineeni kiehahtamaan! T. 2

[/quote]

No niin, ensin päätetään elää jumalan selän takana ja sitten itketään, kun ei ole kaupunkien palveluita.

Totta ap. Ja kuitenkin huostaanotto tai sijoitus on viimesijainen keino, avohuollossa on paljon keinoja auttaa, varsinkin niitä apua haluavia. Ja ainakin oma kokemus on se, että kyllä kunnat niitä avohuollon keinoja käyttääkin, huostaanotto on niin kallista. Mutta surkuhupaisaa, että eräässä kunnassa käytännön kotiapua sai vain päihdepalvelujen asiakkaat! Kyllä on tässä meidän palvelujärjestelmässäkin paljon uusittavaa..

10 olet ilmeisesti sama kirjoittaja kuin viestissä 2?

Meille ei olisi ollut mikään ongelma maksaa lastenhoitoavusta. Mies oli kuukausia palkattomalla vapaalla, kun lasten sairastelu oli pahimmillaan.

Anteeksi vain mutta vaikuttaa siltä, että sinun on aika vaikea nähdä ja ymmärtää näiden asioiden todellista laitaa täällä pienillä maaseutupaikoilla. Osaatko ylipäätään ajatella ketään muuta kuin itseäsi ja omaa erinomaisuuttasi?

T. 2

Ei niitä huostaanottoja noin vaan tehdä. Tajuutteko te kuinka paljon yks huostaanotto kunnalle maksaa?

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 23:15"]

Tai kannattaisiko perheissä herätä siihen, että lapsia hankitaan vain sen verran kuin yksin jaksaa elättää ja hoitaa? Koska ne isät nyt näyttävät olevan sellainen perheistä pois hipsivä luonnonvara, niin miksi tehdä lapsia sellaista määrää, ettei niiden kanssa yksin pärjää?[/quote]

Ja lässyn lää. Sinulla ei varmaankaan ole yhtään lasta, koska et tiedä, ettei lapsi kerro ennen syntymäänsä kuinka haastava tapaus hän on. Sen lisäksi muistutan, että jokainen syntyvä ihminen on vauvaiässä ja taaperoiässä vain hetken aikaa, ja väitän, että jokaisessa normaalissa perheessä on tuolloin haasteellista. Jos nimittäin vauva saa myös syliä.

Haasteet eivät välttämättä ole suuria, jos lapsi on helppo, mutta voivat olla todella valtavia, jos lapsi on hankala. Koliikkivauva tai huonosti nukkuva, tyytymätön vauva laittaa kenen tahansa elämän sekaisin. Jos ihmiset pelkäisivät hienon teoriasi mukaisesti haasteita ja pärjäämistä, tänne ei syntyisi yhtäkään vauvaa.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 22:53"]

Ja syynä tähän on liian usein julki tulleet tarinat siitä, että käytännössä ainut "apu" on huostaanotto, koska resursseja muuhun ei ole. Pelätään kaikkinensa lastensuojelun ylilyöntejä ja sitä, että siitä ne ongelmat vasta alkavat, jos niitä ei jo valmiiksi ole. Lastensuojelu on saanut vahvan maineen perheen vihollisena, joka ruokkii lasten kustennuksella tehtävää valtavaa bisnestä.

Perheet eivät tarvitse holhousta eikä opasta täydelliseen vanhemmuuteen. Vaatimuslistaa täydelliseen kasvatusmenetelyyn ei auta lyödä nenälle, koska kukaan ei ole täydellinen. Lastensuojelun toimista ajatellaan, että pitäisi olla se ideaaliäiti. Ei perheissä tarvita psykologia-höpötystä eikä mustetahratestejä, vaan ihan konkreettista kotiapua, että saa nukkua, tai mennä vaikka hierojalle. Tai puhua vaan. Ilman leimaa.

Tämä on ihan tavallisten äitien suista kuultua. Osalla olisi ollut tarvekin kotiavulle, mutta sitä ei oikeasti uskalleta hakea. Ei häpeästä, vaan lasten menettämisen pelossa.

Tähän kannattaisi nyt viimeistään herätä!

[/quote]

Vika ei ole lastensuojelussa vaan lastensuojelun asiakkaissa, jotka näitä perättömiä juttuja levittävät. Tästä viestistä jo näkee, että et tiedä lastensuojelun arjesta mitään. Tyypillinen perättömien huhujen levittäjä on esim. vakavasti alkoholisoituneet vanhemmat, jotka toivovat lastensuojelusta ilmaista siivoajaa, mutta sen sijaan tarjotaan vanhemmalle päihdekuntoutusjaksoa. Vanhemman mielestä tietysti 2 viinipullon juominen joka ilta on ihan normaalia ja yhteiskunta puolestaan on täysin mätä kun ei sitä ilmaista siivoajaa tarjottu...

Ap on oikeassa! Tässä yhteiskunnassa ei saa tai ei uskalla pyytää apua, ilman että "iso pyörä" pyörähtää. Perheille pitäis olla tarjolla matalan kynnyksen apua, silloin kun sitä tarvitsee...keskusteluapua, vertaistukea... Aika moni tavallinenkin perhe tarvitsisi joskus apua kasvatuspulmiin, arjen ongelmiin, mutta sellaista ei ole saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Avun tarve on usein monen asian summa. Kaikki apua tarvitsevat eivät suinkaan ole mitään moniongelmaisia perheitä, mutta moniongelmaisten perheiden asiat ovat jo ajautuneet niin pahoiksi, että he "joutuvat" avun piiriin.
Harvoin kenekään perheen ongelmat johtuvat vain jostain yhdestä asiasta, kuten vaikkapa mustasukkaisuudesta. Itse väittäisin kahden pienen lapsen äitinä, että monet ongelmat omalla kohdallani johtuvat siitä, että olen itse saanut aika huonot eväät lapsuuden kodistani vuorovaikutukseen ja ongelmien käsittelyyn. Nämä ongelmat sitten pulpahtavat pintaan omien kriisien tai vaikkapa vain väsymyksen yhteydessä ja tällöin olisi hyvä saada jotakin pientä apua. Apua ei kuitenkaan saa, ennekuin tilanne on todella kärjistynyt pahaksi. En ole apua myöskään hakenut, koska en ole kokenut, että tarvitsisin jonkun lähärin tänne meille istumaan ja juttelemaan lastensuojelun kautta. Olemme aivan tavallinen akateeminen perhe, joka joskus saattaisi tarvita jonkinlaista tukea vanhemmuudessa ja perheenä, mutta Suomessa ei tällaista apua ole saatavilla.