Muita, joilla opintoja hirveä määrä rästissä ja ahdistaa?

voisimmeko pitää keskustelua hengissä? Olisi kiva saada vertaistukea.

Vierailija kirjoitti:

Moikka! Täällä yksi. Ikä mulla 29, aloitin aikuislukion ja törmäsin heti seinään. Kärsin ihan järkyttävästä ahdistuksesta joka johtuu nykyajan rytmistä joka on epävarma, poukkoileva ja aivan liian vauhdikas. Ylipäätän elämä tuntuu keinotekoiselta, tyhjältä ja tylsältä. Millään ei ole merkitystä.

Saan jatkuvia burnouteja.

Hei mäkin olen 29 ja aikuislukiossa! En ole ap, mutta löysin jotenkin tänne keskusteluun. Milloin sä oot siis aloittanut tuolla? Harmi kun täällä ei varmaan viitsi vaihdella mitään sähköposteja tms., kun ei tiedä miten se täyttyy jostain trollien viesteistä tai roskaposteista sen jälkeen. Ois ollut kyllä mielenkiintosta jutella. Itselläkin on monesti vaikeuksia edetä opinnoissa.

Hoitsuopinnot kesken kohta 20 vuotta.

t.DI

Kuinka moni teistä on muuten jutellut opinto-ohjaajan tai muun vastaavan kanssa näistä asioista ja oliko siitä yhtään apua teille?

Itse kertaalleen yritin jutella, mutta ei siitä oikeen ollut mitään apua. Oikeastaan tuli vaan sellainen olo ettei hän ehdi perehtyä mun asioihin tarkemmin tai sitten sitä ei vaan kiinnostanut. Enemmän hyötyisin toiselle opiskelijalle juttelusta, siinä saa edes sitä vertaistukea samalla.

Enkä nyt tarkoittanut, että opinto-ohjaajan ois pitänyt toimia mulle jonain terapeuttina :D vaan siis ihan yleisesti olisin halunnut jutella kaikista opiskelujutuista, keskittymisestä, saada ehkä jotain vinkkejä... En minä vaan tiedä. Jokin ihan kevyt keskustelukin ois tehnyt jo hyvää. Tuo opiskelu on jo niin yksinäistä, että luultavasti ihan siinäkin mielessä olisi ollut kiva voida jutella jonkun kanssa pidempään. Monesti tuntuu kuin olis ainut oppilas koko koulussa kun ei ole sellaista vuorovaikutusta yhtään toisten kanssa, eikä opettajienkaan kanssa välttämättä tule mitään puhuttua ellei kurssista ole kysyttävää. Aluksi se ei haitannut, mutta nyt on jo pitkään tuntunut tosiaan siltä, että jonkinlainen vertaistuki voisi olla hyvä juttu.

Mä oon päässyt ainakin 5 kertaa eri kouluihin lukion jälkeen, ammattikouluun ja ammattikorkeaan. Kaikki ovat jääneet kesken joko väsymyksen, jännityksen tai sairastelun takia.

Viimeisin amk siksi että en vaan yksinkertaisesti jaksanut nelikymppisenä pienten lasten melkein terveenä äitinä.

Taas on alkanut tulla olo että haluaisin opiskella ammatin, sellaisen jolla pääsisin parempiin töihin. Töitä on koko ajan jos haluan muttei oikeaa ammattia.

Oon vaan tainnut käyttää kaikki mahikseni jo kun aina jättänyt kesken kaikki.

En varmaan enää saa mitään opiskelupaikkaa tuon takia.

Olisi pitänyt valmistua keväällä 2018 kandiksi, mutta olen suorittanut vasta 67op.

Näin pääsi käymään, kun mielenterveys romahti oikein rytinällä ja elämäntilanne kriisiytyi pitkäksi aikaa.

Nyt menee paremmin ja opiskelen parhaillaan amiksessa. Teen noita yliopisto-opintoja amistutkinnon ohessa, ja myös avoimen amkin jatkoväyläopintoja koska aion jatkaa tästä vielä. Elämä siis todella muuttui paremmaksi.

28 korjaa että siis keväällä 2019 piti valmistua, ei 2018.

Ei nyt niin paha tilanne kuin joskus mutta opiskelen amkissa ja rästissä oppari ja 1 harkka. Välillä turhauttaa kun osa kavereista jo valmistunu, mutta eteenpäin mennään kuitenkin!

Vierailija kirjoitti:

Mä oon päässyt ainakin 5 kertaa eri kouluihin lukion jälkeen, ammattikouluun ja ammattikorkeaan. Kaikki ovat jääneet kesken joko väsymyksen, jännityksen tai sairastelun takia.

Viimeisin amk siksi että en vaan yksinkertaisesti jaksanut nelikymppisenä pienten lasten melkein terveenä äitinä.

Taas on alkanut tulla olo että haluaisin opiskella ammatin, sellaisen jolla pääsisin parempiin töihin. Töitä on koko ajan jos haluan muttei oikeaa ammattia.

Oon vaan tainnut käyttää kaikki mahikseni jo kun aina jättänyt kesken kaikki.

En varmaan enää saa mitään opiskelupaikkaa tuon takia.

Eivät aiemmat keskeytykset vaikuta kouluun pääsyyn. Itse menin lukion todistuksella yliopistoon 16 vuotta lukiosta pääsyn jälkeen. Myös amk:n voi hakea todistuksella. Ja ammattikouluissahan on myös opintoja, joihin voi hakea jatkuvasti. Ammattikouluun saat opintotuetkin normaalisti, jos opiskelet päätoimisesti. Aikuiskoulutustukeenkin voi olla mahdollisuus, kun olet ollut töissä.

Leuka pystyyn ja hakemaan mieluiseen opinahjoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon päässyt ainakin 5 kertaa eri kouluihin lukion jälkeen, ammattikouluun ja ammattikorkeaan. Kaikki ovat jääneet kesken joko väsymyksen, jännityksen tai sairastelun takia.

Viimeisin amk siksi että en vaan yksinkertaisesti jaksanut nelikymppisenä pienten lasten melkein terveenä äitinä.

Taas on alkanut tulla olo että haluaisin opiskella ammatin, sellaisen jolla pääsisin parempiin töihin. Töitä on koko ajan jos haluan muttei oikeaa ammattia.

Oon vaan tainnut käyttää kaikki mahikseni jo kun aina jättänyt kesken kaikki.

En varmaan enää saa mitään opiskelupaikkaa tuon takia.

Eivät aiemmat keskeytykset vaikuta kouluun pääsyyn. Itse menin lukion todistuksella yliopistoon 16 vuotta lukiosta pääsyn jälkeen. Myös amk:n voi hakea todistuksella. Ja ammattikouluissahan on myös opintoja, joihin voi hakea jatkuvasti. Ammattikouluun saat opintotuetkin normaalisti, jos opiskelet päätoimisesti. Aikuiskoulutustukeenkin voi olla mahdollisuus, kun olet ollut töissä.

Leuka pystyyn ja hakemaan mieluiseen opinahjoon!

Kiitos!

Voisihan sitä kokeilla taas hakea. Ammattikouluun pääsisinkin varmasti mutta oon ajatellut että jos samaan amk:aan hakee useasti ja aina keskeyttää, voi olla ettei ihan heti pääse. Toisaalta ei häviä mitään jos ei yritä.

Pitäisi vielä vaan jaksaa uskoa itseensä että kerran vielä kokeilisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moikka! Täällä yksi. Ikä mulla 29, aloitin aikuislukion ja törmäsin heti seinään. Kärsin ihan järkyttävästä ahdistuksesta joka johtuu nykyajan rytmistä joka on epävarma, poukkoileva ja aivan liian vauhdikas. Ylipäätän elämä tuntuu keinotekoiselta, tyhjältä ja tylsältä. Millään ei ole merkitystä.

Saan jatkuvia burnouteja.

Hei mäkin olen 29 ja aikuislukiossa! En ole ap, mutta löysin jotenkin tänne keskusteluun. Milloin sä oot siis aloittanut tuolla? Harmi kun täällä ei varmaan viitsi vaihdella mitään sähköposteja tms., kun ei tiedä miten se täyttyy jostain trollien viesteistä tai roskaposteista sen jälkeen. Ois ollut kyllä mielenkiintosta jutella. Itselläkin on monesti vaikeuksia edetä opinnoissa.

Moikka, ihanaa että otit yhteyttä. Oletko vielä ketjussa mukana? Olisi ihan mahtavaa keskustella. Kaipaan kovasti tällaista vertaistukea.

Opinto- ohjaajasta ei mitään hyötyä. Aikuslukiossa meillä on erittäin uupunut ja väsynyt nainen töissä. Hän vaa suoraan sanoi minulle et hän on tippunyt kärryltä jo aikoja sitten. Hän sanoi suoraan ettei tiedä miten neuvoa keskittymisessä, onnistumisessa ja polun löytämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin aloin jäädä opinnoissa jälkeen kun sain töitä. Rästissä oli melkein vuoden hommat ja voi apua sitä ahdistusta. Tein tarkan aikataulun miten saan opinnot kirittyä mahdollisimman nopeasti ja sillä pääsin rästihommista.

Tein siis moneksi kuukaudeksi viikko kohtaisen lukujärjestyksen koko työpäivän jälkeiselle ajalle, myös viikonlopuille, ja se sisälsi aivan kaikki tekemättömät asiat. Sitten vielä yritin "ansaita" vapaa-aikaa tekemällä joka päivä hiukan enemmän kuin suunnitelman mukaan piti. Oli palkitsevaa, kun sai raivattua viikonloppuihin tilaa jonkun tehtävän valmistuttua ja niiin helpottavaa kun kaikki lopulta oli tehty. Mutta parhaita mahdollisia arvosanoja ei tolla taktiikalla kannata yrittää. 3-4 on riitettävä.

Peukku ylös tälle! Vuoden rästissä olevat opinnot on jotain kamalinta ikinä. Teit kyllä todella hienon suunnitelman/lukujärjestyksen itsellesi ja vielä hienompaa tuossa oli se, että oikeasti myös pysyit siinä suunnitelmassa. Itsellä on paha tapa aina luisua noista lukujärjestyksistä. Se voi aina aluksi toimia, mutta sitten jonain päivänä voi yhtäkkiä esim. tulla jotain esteitä ettei voi pysyä siinä suunnitelmassa kiinni ja sen päivän opiskelut jäävät enemmän tai vähemmän sivuun.  No sitten niitä pitäisi kiriä seuraavana päivänä, mutta auta armias jos silloinkin tulee jotain ettei se lukujärjestys täysin toteudu - Tässä on jo pari epäonnistunutta päivää liikaa, koska tuosta tulee helposti sitten taas se sama oravanpyörä, että ei vaan enää motivoidu ja pysy koko lukujärjestyksessä mukana. Siinä sitä sitten taas lusmuilee joka päivä ja hommat vaan kasaantuu ja kasaantuu... Jokin järki takaraivossa kertoo, että siinä tekee itsellensä pahempaa hallaa olemalla tekemättä mitään. Jokin toinen osa aivoista puolestaan ahdistui niistä rästihommista niin paljon että menee pahempaan lukkoon eikä vaan saa enää mitään tehtyä asian eteen. Tästä tulee käsittämätön ongelma. Lamaannuttaa täysin. :D

Ehkä itsenäinen etäopiskelu ei ole minua varten.

Mulla on ollut just tälläistä :D Jos kärsit tän lisäks vielä perfektionismista, oman ajankäytön ja jaksaminen yliarvioimisesta ja opiskelutehtävien työläyden aliarvioimisesta niin itsellä on auttanut tähän tosi paljon oma "miinustapa tavoitteestasi nyt samantien noin puolet pois" -sääntö.

Esim. Jos haaveilet (salaa) arvosanasta 4-5, aseta tavoitteeksi 1-2.

tai Jos olet merkkaamassa kalenteriisi "opiskele 4 h itsenäisesti", vaihda tavoite mieluummin "2 h itsenäisesti", ja vasta ensin sen kahden tunnin jälkeen voit harkita asiaa varovaisesti uudelleen.

Koska vaikka sun päiväkohtainen opiskelutavoite olisi niinkin naurettava kuin 20 minuuttia päivässä, jopa sekin on parempi kuin täyslamaannus ja mitään ei tule tehdyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moikka! Täällä yksi. Ikä mulla 29, aloitin aikuislukion ja törmäsin heti seinään. Kärsin ihan järkyttävästä ahdistuksesta joka johtuu nykyajan rytmistä joka on epävarma, poukkoileva ja aivan liian vauhdikas. Ylipäätän elämä tuntuu keinotekoiselta, tyhjältä ja tylsältä. Millään ei ole merkitystä.

Saan jatkuvia burnouteja.

Hei mäkin olen 29 ja aikuislukiossa! En ole ap, mutta löysin jotenkin tänne keskusteluun. Milloin sä oot siis aloittanut tuolla? Harmi kun täällä ei varmaan viitsi vaihdella mitään sähköposteja tms., kun ei tiedä miten se täyttyy jostain trollien viesteistä tai roskaposteista sen jälkeen. Ois ollut kyllä mielenkiintosta jutella. Itselläkin on monesti vaikeuksia edetä opinnoissa.

Moikka, ihanaa että otit yhteyttä. Oletko vielä ketjussa mukana? Olisi ihan mahtavaa keskustella. Kaipaan kovasti tällaista vertaistukea.

Täällä myös yksi! En ole siis kumpikaan näistä, mutta muakin kiinnostaisi saada vertaistukea. Itse käyn lukio-opintoja pelkästään verkossa, eli mulla ei ole lähitunteja lainkaan. Välillä on tosi vaikea saada edistettyä näitä opintoja sellaisessa järkevässä aikataulussa. Missäköhän me voitaisiin jutella, koska tämä palsta ei tunnu tähän tarkoitukseen sopivalta. Laitoin tän keskustelun nyt ainakin omiin kirjanmerkkeihin, niin mun on helpompi välillä käydä kurkkaamassa tätä, että oletko sinä/joku muu vertaistukea kaipaava vastannut tähän. :) Heittäkää oikeasti jotain ehdotuksia, että missä me voitais jutella! Pitääköhän tässä tekaista jotkut sähköpostiosoitteet ja laittaa ne tänne vai mitä tässä keksii? Itse en ole ikinä rekisteröitynyt tänne palstalle ja jäin miettimään sitäkin, että voikohan tänne rekisteröityessä laittaa yksityisviestejä toisille kirjautuneille? Tuolloin se sähköpostiosoite ei ehkä täyttyisi heti kaikista roskista/trollien viesteistä, kun se ei olisi tässä ihan kaikkien näkyvillä&poimittavissa.

Olisiko joku discord tai muu nimetön palvelu? Olisi mahtavaa jutella

Tiedän tunteen. Yksi vuosi meni huonosti ja kaikki lähti siitä. Sain töitä, keskityin niihin ja opinnot kärsi. Otin pari välivuotta ja soppa oli valmis :) kandin suorittaminen kesti lopulta 6 vuotta (!!), mutta ei se enää vaivaa kun valmistui lopulta. Pitää olla itselleen armollinen ja mennä sen mukaan, mikä tuntuu itsestä hyvältä tahdilta. Tsemppiä!!

Aamulla herätys aina samaan aikaan, ja heti kun on kahvikuppi kädessä 1 lukemista. Luentoja ja videoita voi kuunnella kävellessä tai autossa, ja jos tuntuu katsoa uudelleen jos niissä näytettiin jotain mikä pitää kuuntelun lisäksi nähdä. 

Jos kurssiin liittyy essee/kirjoitelma niin ihan aluksi esiin word- siihen copypastella esseen ohjeistus. Sitä mukaan kun lukee ja näkee tähän sopivaa materiaalia, sieltä copypastella sopivia osoita. Sitten taas lenkille ja mietit mitä olet lukenut, ja kuinka selittäisit sen asian kaverille joka ei ole asiasta koskaan kuullut, eikä usko ensikertomalla- eli kerrot kuka siitä on kirjoittanut ja mitä- ja miksi se on kuin on lisäämällä elävän elämän esimerkkejä.  Tämän jälkeen palaat kotiin, istut alas ja kirjoitat ajatuksesi siihen paperiin oikeisiin kohtiin- ja kone kiinni. Seuraavana päivänä otat esseen- siirrät viitteet oikeisiin väleihin ja poistat turhat ja se on siinä. 

Opparista kun tähtää 1 arvosanaksi niin senkin tekasee kuukaudessa max. 

Vierailija kirjoitti:

Moikka! Täällä yksi. Ikä mulla 29, aloitin aikuislukion ja törmäsin heti seinään. Kärsin ihan järkyttävästä ahdistuksesta joka johtuu nykyajan rytmistä joka on epävarma, poukkoileva ja aivan liian vauhdikas. Ylipäätän elämä tuntuu keinotekoiselta, tyhjältä ja tylsältä. Millään ei ole merkitystä.

Saan jatkuvia burnouteja.

Moikka, kuulostaapa tutulle. Itse kävin myös aikuisiällä iltalukion. Fiilikses kuulostaa niin tutulle. Mä vaihdoin nettilukioon, joka jotenkin selkeytti opintoja tosi paljon. Sai edetä täysin omaan tahtiin ja tehdä vaikka yhden tai kaks kurssia pois alta yhdessä illassa, jos tuli sellanen opiskelufiilis

On ollut vaikea elämäntilanne: homekoti ja siitä johtuva sairastuminen ja stressi. Ei ole ollut voimavaroja opiskeluun. Nyt on jo asiat paremmin, mutta edelleen olen uupunut., ja pelkään, etten jaksa suorittaa opintoja normaaliin tahtiin. Opinnot ovat nyt noin vuoden jäljessä, ja viivästyvät lisää, jos ei vointi kohene.