Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mihin armeijassa laitetaan kaikkein älykkäimmät?
14.09.2021 |
Jos siis ei itse ole hakenut mihinkään erikoisjoukkoon ja äo-testistä tempasee vaikka 150 pistettä niin minne laittavat ensisijaisesti?
Kommentit (1054)
Vierailija kirjoitti:
Aukkiin ja Rukkiin nyt ensimmäiseksi. Sinne ne fiksut ja älykkäät menee.
Minua pyydettiin aukiin siksi, kun olin käynyt lukion. Eli jotain perää tuossa on, mutta lukio ei kyllä tarkoita älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa tänä päivänä, mutta omina aikoina meille tuli muutamaa kuukautta ennen palvelukseen astumista kyselylomake johon pystyi laittamaan omia mielenkiinnonkohteitansa. P-kaudella sitten on "pällitesti" jotka vaikuttavat p-kauden jälkeiseen koulutukseen, p-kauden lopussa myös kysytään toiveita jatko-koulutuksen suhteen. Näiden kaikkien tekijöiden perustella varmaankin kyetään täyttämään kaikki tarvittavat tehtävät. Nämä asiat tässä varmaan tullut jo langan aikana moneen kertaan todettua.
Itse matemaattiselle alalle suuntautuvana sain varmaan ok pisteet niistä pällikokeista ja pääsin juuri sinne minne halusin, eli miehistöön 6kk pestillä. Opiskelukaveri taas oli jossain missä lie laskennan tehtävissä, 12kk nakki. Siinäkin oli omaa halukkuutta mukana. Nykyisin ymmärtääkseni ainakin monet it-hommat ovat lisääntyneet mutta niissä vaaditaan älykkyyden lisäksi ennakkoon perehtymistä.
Mahdollisesti pääsee RUKiin helposti mutta siihen päästääksen pitää olla myös terve ja fyysisesti hyvä kunto ja paineensietokykyä.
Johonkin tekniseen aselajiiin muuten.
Asiaan vaikuttaa muukin kuin älykkyys.
Fyysiset ominaisuudet, kyky toimia muiden kanssa jne.
Palikoilla mitaten varmasti eräs erittäin älykäs kaveri oli intissä kuin Hessu Hopo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Armeijassa ei ole älykkyystestiä.
Kyllä muistaakseni kuviotestit oli, kävin itse intin 1993.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolustusvoimissa on sinänsä se ja sama, kuinka korkea ÄO varusmieheksi tulevalla on.
Vain toimintakyvyllä on merkitystä, ja vain siitä on hyötyä: kykyä suorittaa annetut tehtävät, jotka usein vaativat tavanomaista älyllistä kompetenssia, mutta ainakin varsin usein hyvää fyysistä suoriutumiskykyä.
On tietenkin hyvä, jos on kiinnostunut johtamiskoulutuksesta ja omaa edes joitakin johtajanominaisuuksia, mutta tärkeintä on aina toimintakyky: että suoriutuu annetuista tehtävistä, oli sitten paljon tai vähän älyä.
Mahdollisessa kriisitilanteessa yhteiskunnan kannalta keskeisissä tehtävissä toimivat henkilöt pysyvät siviilitehtävissään joka tapauksessa. Usein näissä tehtävissä toimii juuri älykkäitä henkilöitä.
Älykkyys tarkoittaa käytännössä kahta asiaa. Oppimiskykyä ja ongelmanratkaisukykyä. Molemmista on paljon hyötyä suoriutumisessa erilaisissa haastavammissa tehtävissä, kuten johtajana tai erikoistehtävissä.
Esimerkiksi jossain viesti- ja tietotekniikan sekä elektroniikan puolella (jonne jo varusmiehenä joitain koulutetaan/sijoitetaan) on hyvä kyetä oppimaan armeijan systeemit mahdollisimman hyvin ja soveltaa oppejaan käytännössä sekä setviä ongelmatilanteet tehokkaasti. Sodan tullen kun voi olettaa että ongelmia riittää.
Samoin johtajan kyky omaksua paljon tietoa ja oppia koetusta on hyväksi koko joukon selviytymiselle tehtävästään. Vihollisen toiminnasta opitaan ja tiedustelutietoa tulee joko nopeasti paljon tai murusina puutteellista, ja kaikki pitää huomioida päätettäessä oman joukon toiminnasta. Harvoin jos koskaan mikään menee ennakkosuunnitelmien mukaisesti joten pitää pystyä nopeasti lennossa suunnittelemaan lisää, eli ratkaista ongelmia. Älykkyys on siis ihan selvästi ominaisuus, joka auttaa suoriutumaan annetusta tehtävästä paremmin.
Muillakin tasoilla tietysti ihan henkilökohtaisen suoriutumisen tasolla se vaikuttaa samoin; älykäs luultavasti suojautuu paremmin ja valikoi tehokkaammin parhaat maalit jne. Kaikki kyllä oppivat annetut asiat toiston ja harjoittelun myötä kaavamaisena rutiinisuorituksena. Älykkyys tulee erottelevana tekijän mukaan siinä vaiheessa, kun kaava rikotaan eli tulee uutta tietoa, yllätyksiä ja ongelmatilanteita ja on toimittava nopeasti eikä pysty viikkokaupalla treenaamaan suojaisissa oloissa.
Tietty älykkyystason on edellytys reserviupseerikouluun, mutta lisäksi sinne vaaditaan myös jonkinlaista kykyä johtaa sekä henkistä tasapainoisuutta. Yhtään tyhmää en RUK:ssa tavannut, mutta rasittavia/ärsyttäviä tyyppejä kyllä. Aselajeihin jakautuu tasaisiesti, mutta jo mainitut tulenjohtotehtävät ja viestitehtävät ovat älykkäille sopivia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä älyä sen kummemmin mitata. Varmistetaan vain, että olet älykkyystasoltasi vähintään normaali, ja kykenet suoriutumaan sen osalta varusmiespalveluksestasi.
Alokasajan lopulla arvioidaan sitten kuka menee minnekkin, ja siihen käytetään kaikenlaisia mittareita. Esim. motivaatio, kunto, ampumataito.
Suomen armeijalla on maailman kattavin älykkyystestaus. P-kokeessa tehdään varsin luotettava älykkyystesti (jompi kumpi P1 tai P2) jossa kaikki asepalveluksen suorittavat mitataan luokitellen 9-portaisella asteikolla. Siitä siis saa arvion 1-9, jossa korkein taso 9 vastaa väestön noin 4%:n älykkäimmän joukkoon kuulumista. Siis ysin saaneista puolet ylittää Mensan 2%:n sisäänpääsyrajan. Tämä puolustusvoimien aineisto on tunnetusti kiinnostanut paljon myös älykkyystutkijoita, koska se on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen kattava aineisto käsittäen lähes puolet joka ikäluokasta vuosikymmenten ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolustusvoimissa on sinänsä se ja sama, kuinka korkea ÄO varusmieheksi tulevalla on.
Vain toimintakyvyllä on merkitystä, ja vain siitä on hyötyä: kykyä suorittaa annetut tehtävät, jotka usein vaativat tavanomaista älyllistä kompetenssia, mutta ainakin varsin usein hyvää fyysistä suoriutumiskykyä.
On tietenkin hyvä, jos on kiinnostunut johtamiskoulutuksesta ja omaa edes joitakin johtajanominaisuuksia, mutta tärkeintä on aina toimintakyky: että suoriutuu annetuista tehtävistä, oli sitten paljon tai vähän älyä.
Mahdollisessa kriisitilanteessa yhteiskunnan kannalta keskeisissä tehtävissä toimivat henkilöt pysyvät siviilitehtävissään joka tapauksessa. Usein näissä tehtävissä toimii juuri älykkäitä henkilöitä.
Älykkyys tarkoittaa käytännössä kahta asiaa. Oppimiskykyä ja ongelmanratkaisukykyä. Molemmista on paljon hyötyä suoriutumisessa erilaisissa haastavammissa tehtävissä, kuten johtajana tai erikoistehtävissä.
Esimerkiksi jossain viesti- ja tietotekniikan sekä elektroniikan puolella (jonne jo varusmiehenä joitain koulutetaan/sijoitetaan) on hyvä kyetä oppimaan armeijan systeemit mahdollisimman hyvin ja soveltaa oppejaan käytännössä sekä setviä ongelmatilanteet tehokkaasti. Sodan tullen kun voi olettaa että ongelmia riittää.
Samoin johtajan kyky omaksua paljon tietoa ja oppia koetusta on hyväksi koko joukon selviytymiselle tehtävästään. Vihollisen toiminnasta opitaan ja tiedustelutietoa tulee joko nopeasti paljon tai murusina puutteellista, ja kaikki pitää huomioida päätettäessä oman joukon toiminnasta. Harvoin jos koskaan mikään menee ennakkosuunnitelmien mukaisesti joten pitää pystyä nopeasti lennossa suunnittelemaan lisää, eli ratkaista ongelmia. Älykkyys on siis ihan selvästi ominaisuus, joka auttaa suoriutumaan annetusta tehtävästä paremmin.
Muillakin tasoilla tietysti ihan henkilökohtaisen suoriutumisen tasolla se vaikuttaa samoin; älykäs luultavasti suojautuu paremmin ja valikoi tehokkaammin parhaat maalit jne. Kaikki kyllä oppivat annetut asiat toiston ja harjoittelun myötä kaavamaisena rutiinisuorituksena. Älykkyys tulee erottelevana tekijän mukaan siinä vaiheessa, kun kaava rikotaan eli tulee uutta tietoa, yllätyksiä ja ongelmatilanteita ja on toimittava nopeasti eikä pysty viikkokaupalla treenaamaan suojaisissa oloissa.
Miten armeijan pitäisi suhtautua henkilöön, joka puhuu päänsä sisällä itsensä kanssa? Tutkimusten mukaan tällaisilla ihmisillä on tyypillisesti poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä. Psykologisesti itsensä kanssa puhuminen pään sisällä on nerouden perustunnusmerkki. Ja se on psykologisesti myös hulluuden ominaispiirre. Kaikkien aikojen merkittävin filosofi, Aristoteles, totesi jo n. 2500 vuotta sitten, että "siellä missä on neroutta, on aimoannos hulluutta".
Miten armeijan pitäisi suhtautua tällaisiin henkilöihin? USA:ssa muuten armeija ei hyväksy palkkalistoille yksilöitä, joiden IQ on alle 83, koska "Näistä ihmisistä on enemmän haittaa kuin hyötyä armeijan leivissä".
Älykkäiden jos on ylipäänsä tekniikasta kinostuneita kannattaa pyrkiä johonkin tekniseen aselajiin, esim ilmavoimiin, laivastoon, ilmatorjuntaan, panssariprikaatiin.
Siitä mitä oppii siellä voi olal hyötyä siviilissäkin, vaikka ei pääsisi RUKiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, monille annetaan ns. hullun paperit, jos on turhan terävä. Näin kävi esim. 1900-luvun tunnetuimmille fyysikoille Albert Einsteinille ja Richard "Dick" Feynmanille. Feynman veti kutsuntatilanteen huumorimielellä ja äijälle laitettiin hullunpaperit saman tien. Tosin USA:n armeija tarvitsi Feynmanin palveluksia myöhemmin kvanttifysiikan, tarkemmin sanoen, kvanttisähködynamiikan laskuissa, kun rakennettiin maailman ensimmäinen ydinpommi. Eli hullukin voi olla hyödyllinen olio jopa armeijan näkökulmasta.
Albert Einstein vapautettiin myös armeijasta "lättäjalkojen" vuoksi. Jokainen voi miettiä tämä sanaa "lättäjalat" ja sen perimmäistä olemusta.
Itselläni on toki lättäjalat, mutta sain armeista vapautuksen de facto hulluuden vuoksi, vaikka lättäjalkainen olenkin. En kuitenkaan koe olevani millään tavoin mielisairas. Omasta älystäni en sano mitään.
Lättäjalat on perimmältä merkitykseltään armeijan kannalta ihan oikea ongelma koska ei ne kestä armeijan marssimista.
Feynman taas on vähän hankala tapaus kun tuo on kieltämättä nero mutta monessa mielessä joku voisi tulkita että myös hullu, tai ainakin normeihin soveltumaton koska tuo on äärimmäisen utelias ja testailemassa koko ajan miten mikäkin toimii.
Elämänkerrassaan tuo kertoi noista alamosin vuosista atomipommia kehittämässä. Eli tuo oli vastavalmistunut tohtori&fyysikko joten tuo valittiin lopulta johtamaan tiimiä joka teki pommiprojektin tarvitsemia laskelmia silloisella huipputietokoneella eli jonkunlaisella reikäkortteja käyttävällä laskulaitteella. Muuten tuo kulutti aikaansa mm. opettelemalla itsekseen bongorumpujen soittoa lähistön metsikössä ja keksimällä miten sen alamosin lukuisat kassakaapit saa kaikki avattua kohtalaisen nopeasti vaikkei tiedä tarvittavia numeroita. Lisäksi tuon nuori vaimo sairasti tuberkuloosia ja lopulta kuoli siihen projektin kuluessa.
Richard Feynman oli - ilman mitään epäilystä - nero, mutta älykkyysosamäärä testatusti vain 125, eihän tuolla lukemalla pääse edes nykyisen Mensan jäseneksi. Miten tämä on mahdollista? Eikö Mensa olekaan kiinnostunut de facto neroista?
Tää testi oli tehty jossain lukioasteella ja tuskin testasi juurikaan matemaattista lahjakkuutta koska tuo oli kouluaikaan opiskellut matematiikkaa ja fysiikkaa itse paljon pidemmälle kuin luokkakaverinsa. Matematiikassa tuo oli ihan omaa luokkaansa esim. pääsykokeissa yliopistoon tai senkin jälkeen tutkijana.
Eli veikkaan että tuo olisi mensan kuviotesteistä kyllä vienyt riittävästi pinnoja päästäkseen klubiin jos olisi kiinnostanut. Toisaalta tuo taisi olla ihminen jota ei nää turhat klubijäsenyydet hirveästi kiinnostanut ja muutenkin syystä tai toisesta aika lailla auktoriteettivastainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolustusvoimissa on sinänsä se ja sama, kuinka korkea ÄO varusmieheksi tulevalla on.
Vain toimintakyvyllä on merkitystä, ja vain siitä on hyötyä: kykyä suorittaa annetut tehtävät, jotka usein vaativat tavanomaista älyllistä kompetenssia, mutta ainakin varsin usein hyvää fyysistä suoriutumiskykyä.
On tietenkin hyvä, jos on kiinnostunut johtamiskoulutuksesta ja omaa edes joitakin johtajanominaisuuksia, mutta tärkeintä on aina toimintakyky: että suoriutuu annetuista tehtävistä, oli sitten paljon tai vähän älyä.
Mahdollisessa kriisitilanteessa yhteiskunnan kannalta keskeisissä tehtävissä toimivat henkilöt pysyvät siviilitehtävissään joka tapauksessa. Usein näissä tehtävissä toimii juuri älykkäitä henkilöitä.
Älykkyys tarkoittaa käytännössä kahta asiaa. Oppimiskykyä ja ongelmanratkaisukykyä. Molemmista on paljon hyötyä suoriutumisessa erilaisissa haastavammissa tehtävissä, kuten johtajana tai erikoistehtävissä.
Esimerkiksi jossain viesti- ja tietotekniikan sekä elektroniikan puolella (jonne jo varusmiehenä joitain koulutetaan/sijoitetaan) on hyvä kyetä oppimaan armeijan systeemit mahdollisimman hyvin ja soveltaa oppejaan käytännössä sekä setviä ongelmatilanteet tehokkaasti. Sodan tullen kun voi olettaa että ongelmia riittää.
Samoin johtajan kyky omaksua paljon tietoa ja oppia koetusta on hyväksi koko joukon selviytymiselle tehtävästään. Vihollisen toiminnasta opitaan ja tiedustelutietoa tulee joko nopeasti paljon tai murusina puutteellista, ja kaikki pitää huomioida päätettäessä oman joukon toiminnasta. Harvoin jos koskaan mikään menee ennakkosuunnitelmien mukaisesti joten pitää pystyä nopeasti lennossa suunnittelemaan lisää, eli ratkaista ongelmia. Älykkyys on siis ihan selvästi ominaisuus, joka auttaa suoriutumaan annetusta tehtävästä paremmin.
Muillakin tasoilla tietysti ihan henkilökohtaisen suoriutumisen tasolla se vaikuttaa samoin; älykäs luultavasti suojautuu paremmin ja valikoi tehokkaammin parhaat maalit jne. Kaikki kyllä oppivat annetut asiat toiston ja harjoittelun myötä kaavamaisena rutiinisuorituksena. Älykkyys tulee erottelevana tekijän mukaan siinä vaiheessa, kun kaava rikotaan eli tulee uutta tietoa, yllätyksiä ja ongelmatilanteita ja on toimittava nopeasti eikä pysty viikkokaupalla treenaamaan suojaisissa oloissa.
Miten armeijan pitäisi suhtautua henkilöön, joka puhuu päänsä sisällä itsensä kanssa? Tutkimusten mukaan tällaisilla ihmisillä on tyypillisesti poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä. Psykologisesti itsensä kanssa puhuminen pään sisällä on nerouden perustunnusmerkki. Ja se on psykologisesti myös hulluuden ominaispiirre. Kaikkien aikojen merkittävin filosofi, Aristoteles, totesi jo n. 2500 vuotta sitten, että "siellä missä on neroutta, on aimoannos hulluutta".
Miten armeijan pitäisi suhtautua tällaisiin henkilöihin? USA:ssa muuten armeija ei hyväksy palkkalistoille yksilöitä, joiden IQ on alle 83, koska "Näistä ihmisistä on enemmän haittaa kuin hyötyä armeijan leivissä".
riittävän älykäs osaa olla kertomatta kyselijöille että juttelee itsensä kanssa päänsä sisällä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, monille annetaan ns. hullun paperit, jos on turhan terävä. Näin kävi esim. 1900-luvun tunnetuimmille fyysikoille Albert Einsteinille ja Richard "Dick" Feynmanille. Feynman veti kutsuntatilanteen huumorimielellä ja äijälle laitettiin hullunpaperit saman tien. Tosin USA:n armeija tarvitsi Feynmanin palveluksia myöhemmin kvanttifysiikan, tarkemmin sanoen, kvanttisähködynamiikan laskuissa, kun rakennettiin maailman ensimmäinen ydinpommi. Eli hullukin voi olla hyödyllinen olio jopa armeijan näkökulmasta.
Albert Einstein vapautettiin myös armeijasta "lättäjalkojen" vuoksi. Jokainen voi miettiä tämä sanaa "lättäjalat" ja sen perimmäistä olemusta.
Itselläni on toki lättäjalat, mutta sain armeista vapautuksen de facto hulluuden vuoksi, vaikka lättäjalkainen olenkin. En kuitenkaan koe olevani millään tavoin mielisairas. Omasta älystäni en sano mitään.
Lättäjalat on perimmältä merkitykseltään armeijan kannalta ihan oikea ongelma koska ei ne kestä armeijan marssimista.
Feynman taas on vähän hankala tapaus kun tuo on kieltämättä nero mutta monessa mielessä joku voisi tulkita että myös hullu, tai ainakin normeihin soveltumaton koska tuo on äärimmäisen utelias ja testailemassa koko ajan miten mikäkin toimii.
Elämänkerrassaan tuo kertoi noista alamosin vuosista atomipommia kehittämässä. Eli tuo oli vastavalmistunut tohtori&fyysikko joten tuo valittiin lopulta johtamaan tiimiä joka teki pommiprojektin tarvitsemia laskelmia silloisella huipputietokoneella eli jonkunlaisella reikäkortteja käyttävällä laskulaitteella. Muuten tuo kulutti aikaansa mm. opettelemalla itsekseen bongorumpujen soittoa lähistön metsikössä ja keksimällä miten sen alamosin lukuisat kassakaapit saa kaikki avattua kohtalaisen nopeasti vaikkei tiedä tarvittavia numeroita. Lisäksi tuon nuori vaimo sairasti tuberkuloosia ja lopulta kuoli siihen projektin kuluessa.
Richard Feynman oli - ilman mitään epäilystä - nero, mutta älykkyysosamäärä testatusti vain 125, eihän tuolla lukemalla pääse edes nykyisen Mensan jäseneksi. Miten tämä on mahdollista? Eikö Mensa olekaan kiinnostunut de facto neroista?
Tää testi oli tehty jossain lukioasteella ja tuskin testasi juurikaan matemaattista lahjakkuutta koska tuo oli kouluaikaan opiskellut matematiikkaa ja fysiikkaa itse paljon pidemmälle kuin luokkakaverinsa. Matematiikassa tuo oli ihan omaa luokkaansa esim. pääsykokeissa yliopistoon tai senkin jälkeen tutkijana.
Eli veikkaan että tuo olisi mensan kuviotesteistä kyllä vienyt riittävästi pinnoja päästäkseen klubiin jos olisi kiinnostanut. Toisaalta tuo taisi olla ihminen jota ei nää turhat klubijäsenyydet hirveästi kiinnostanut ja muutenkin syystä tai toisesta aika lailla auktoriteettivastainen.
Kuviotestienkin niinsanotusta loogisuudesta voi olla aika montaa mieltä. Aika käsienheilutteluahan ja vähän sinnepäinhän se on jos vertaa puhtaan matemaattiseen loogisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, monille annetaan ns. hullun paperit, jos on turhan terävä. Näin kävi esim. 1900-luvun tunnetuimmille fyysikoille Albert Einsteinille ja Richard "Dick" Feynmanille. Feynman veti kutsuntatilanteen huumorimielellä ja äijälle laitettiin hullunpaperit saman tien. Tosin USA:n armeija tarvitsi Feynmanin palveluksia myöhemmin kvanttifysiikan, tarkemmin sanoen, kvanttisähködynamiikan laskuissa, kun rakennettiin maailman ensimmäinen ydinpommi. Eli hullukin voi olla hyödyllinen olio jopa armeijan näkökulmasta.
Albert Einstein vapautettiin myös armeijasta "lättäjalkojen" vuoksi. Jokainen voi miettiä tämä sanaa "lättäjalat" ja sen perimmäistä olemusta.
Itselläni on toki lättäjalat, mutta sain armeista vapautuksen de facto hulluuden vuoksi, vaikka lättäjalkainen olenkin. En kuitenkaan koe olevani millään tavoin mielisairas. Omasta älystäni en sano mitään.
Lättäjalat on perimmältä merkitykseltään armeijan kannalta ihan oikea ongelma koska ei ne kestä armeijan marssimista.
Feynman taas on vähän hankala tapaus kun tuo on kieltämättä nero mutta monessa mielessä joku voisi tulkita että myös hullu, tai ainakin normeihin soveltumaton koska tuo on äärimmäisen utelias ja testailemassa koko ajan miten mikäkin toimii.
Elämänkerrassaan tuo kertoi noista alamosin vuosista atomipommia kehittämässä. Eli tuo oli vastavalmistunut tohtori&fyysikko joten tuo valittiin lopulta johtamaan tiimiä joka teki pommiprojektin tarvitsemia laskelmia silloisella huipputietokoneella eli jonkunlaisella reikäkortteja käyttävällä laskulaitteella. Muuten tuo kulutti aikaansa mm. opettelemalla itsekseen bongorumpujen soittoa lähistön metsikössä ja keksimällä miten sen alamosin lukuisat kassakaapit saa kaikki avattua kohtalaisen nopeasti vaikkei tiedä tarvittavia numeroita. Lisäksi tuon nuori vaimo sairasti tuberkuloosia ja lopulta kuoli siihen projektin kuluessa.
Richard Feynman oli - ilman mitään epäilystä - nero, mutta älykkyysosamäärä testatusti vain 125, eihän tuolla lukemalla pääse edes nykyisen Mensan jäseneksi. Miten tämä on mahdollista? Eikö Mensa olekaan kiinnostunut de facto neroista?
Tää testi oli tehty jossain lukioasteella ja tuskin testasi juurikaan matemaattista lahjakkuutta koska tuo oli kouluaikaan opiskellut matematiikkaa ja fysiikkaa itse paljon pidemmälle kuin luokkakaverinsa. Matematiikassa tuo oli ihan omaa luokkaansa esim. pääsykokeissa yliopistoon tai senkin jälkeen tutkijana.
Eli veikkaan että tuo olisi mensan kuviotesteistä kyllä vienyt riittävästi pinnoja päästäkseen klubiin jos olisi kiinnostanut. Toisaalta tuo taisi olla ihminen jota ei nää turhat klubijäsenyydet hirveästi kiinnostanut ja muutenkin syystä tai toisesta aika lailla auktoriteettivastainen.
Kuviotestienkin niinsanotusta loogisuudesta voi olla aika montaa mieltä. Aika käsienheilutteluahan ja vähän sinnepäinhän se on jos vertaa puhtaan matemaattiseen loogisuuteen.
Kaikesta voi olla montaa mieltä. Yleensä ottaen älykkyystestien arvostelu mielivalloin ilman sen erityisempää perustelua on itsessään kelpo älykkyystesti. Kuviopäättelyt ovat mitä puhtainta matemaattista logiikkaa.
Alue: Aihe vapaa
Eikös mensa jakele myös jotain "kunnia äo" lukuja ns. neroille :D Hawkingin älykkyysosamäärähän oli ymmärtääkseni jotain yli 200 ja juurikin tämmöinen "saavutusten perusteella arvioitu"