Vasta nyt vuosia myöhemmin kadun eroani

Erojen katuminen tuntuu olevan jonkinlainen tabu, josta harva haluaa keskustella. Tyypillisesti liittyy juuri keski-ikään, kun tajutaan että nuorena on erottu ensihuuman kadottua, ja sitten kun on tajuttu niin käyvän kaikkien kanssa, aletaan muistella miten paljon yhteistä oikeasti olikaan sen ensimmäisen tai toisen kanssa ja kuinka helposti ratkaistavissa ongelmat olisivat aikanaan olleet, jos vain olisi osattu puhua avoimesti kuten nyt.

Ehkä liittyy myös siihen, että vaikka nuorena kriteerit eivät ole mitenkään tarkkaan harkitut, silloin on kuitenkin valinnut kumppaninsa tosi isosta joukosta. Myöhemmin sitten on otettu paljon pienemmästä vapaiden joukosta joku, jonka kanssa tulee toimeen, mutta joka ei tunnu yhtä sopivalta, vaikka kaikki tietysti aina sanovat, että eivät enää ota ketään vain siksi, että olisi joku.

Juu, ei kannattais erota. Sitten on exiä ja nyxiä ja kaikki tappelee omista eduistaan ja lapset kärsii. Ei ole ihme, kun lasten ja nuortenpsykiatrialle on nykyään ihan jäätävät jonot ja mikään resurssi ei riitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika on siis ehtinyt kullata muistot.

Ei ole kyse siitä. Älä aliarvioi ihmisiä tyhmemmäksi kuin ovat.

Kakkonen

En ole aliarvioinut ketään. Tiedän vain sekä omista että läheisten kokemuksista, että vuosien jälkeen ajattelee helposti suhteesta vaan niitä hyviä juttuja. Ei niitä syitä jotka johtivat eroon.

Se on hyvä, että vuosien jälkeen muistaa hyviä juttuja. Se kertoo siitä, että on antanut anteeksi, ja elämässä on mennyt eteenpäin.

Katuminen on kuitenkin eri asia kuin hyvien asioiden muistaminen.

Sama

Totta, mutta niitä kullattuja muistoja kelaillessa on helpompi tuntea katumusta. Kun vähän rapsuttaisi, huomaisi että ohuen kultakerroksen alla on se paska joka sai haluamaan tyypistä eroon.

Näin se joskus menee. Oltuaan naimisissa myös kahden muun naisen kanssa mies haluaa palata luokseni. Molemmat minun jälkeeni otetut vaimot olivat huonoja. Toinen oli kainuulainen joka keskittyi hoitamaan lapset, kodin ja uransa eikä antanut miehelle tarpeeksi huomiota. Toinen vaimo oli savolainen, jolla oli liikaa sosiaalista elämää eikä mies saanut taaskaan tarpeeksi huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika on siis ehtinyt kullata muistot.

Ei ole kyse siitä. Älä aliarvioi ihmisiä tyhmemmäksi kuin ovat.

Kakkonen

En ole aliarvioinut ketään. Tiedän vain sekä omista että läheisten kokemuksista, että vuosien jälkeen ajattelee helposti suhteesta vaan niitä hyviä juttuja. Ei niitä syitä jotka johtivat eroon.

Se on hyvä, että vuosien jälkeen muistaa hyviä juttuja. Se kertoo siitä, että on antanut anteeksi, ja elämässä on mennyt eteenpäin.

Katuminen on kuitenkin eri asia kuin hyvien asioiden muistaminen.

Sama

Totta, mutta niitä kullattuja muistoja kelaillessa on helpompi tuntea katumusta. Kun vähän rapsuttaisi, huomaisi että ohuen kultakerroksen alla on se paska joka sai haluamaan tyypistä eroon.

Joo, mutta ehkä nykytilanteessa on jotain epätyydyttävää, jos pitää idealisoida eksä kultareunuksisin.

Aika kultaa muistot. Ja ehkä siinä 40-50 paikkeilla alkaa miettiä, että mitä on elämässä saanut ja saavuttanut ja on helppo leikkiä jos-ajatuksilla. Että jos olisin valinnut sen ja sen asian toisin, niin...

 

Vierailija kirjoitti:

Näin se joskus menee. Oltuaan naimisissa myös kahden muun naisen kanssa mies haluaa palata luokseni. Molemmat minun jälkeeni otetut vaimot olivat huonoja. Toinen oli kainuulainen joka keskittyi hoitamaan lapset, kodin ja uransa eikä antanut miehelle tarpeeksi huomiota. Toinen vaimo oli savolainen, jolla oli liikaa sosiaalista elämää eikä mies saanut taaskaan tarpeeksi huomiota.

Ja miksi jätti sinut?

Vierailija kirjoitti:

naiset eivät edes itse tiedä mitä haluavat

Mutta tiedetään mitä ei haluta, sinä kuulut siihen ryhmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika on siis ehtinyt kullata muistot.

Ei ole kyse siitä. Älä aliarvioi ihmisiä tyhmemmäksi kuin ovat.

Kakkonen

En ole aliarvioinut ketään. Tiedän vain sekä omista että läheisten kokemuksista, että vuosien jälkeen ajattelee helposti suhteesta vaan niitä hyviä juttuja. Ei niitä syitä jotka johtivat eroon.

Se on hyvä, että vuosien jälkeen muistaa hyviä juttuja. Se kertoo siitä, että on antanut anteeksi, ja elämässä on mennyt eteenpäin.

Katuminen on kuitenkin eri asia kuin hyvien asioiden muistaminen.

Sama

Totta, mutta niitä kullattuja muistoja kelaillessa on helpompi tuntea katumusta. Kun vähän rapsuttaisi, huomaisi että ohuen kultakerroksen alla on se paska joka sai haluamaan tyypistä eroon.

Joo, mutta ehkä nykytilanteessa on jotain epätyydyttävää, jos pitää idealisoida eksä kultareunuksisin.

Voi hyvin ollakin, mutta itse uskon että muistojen kultaantuminen vain tapahtuu usein erilaisissa yhteyksissä. Kai se on joku psykologinen suojaus nähdä menneisyytensä positiivisempana kuin se onkaan.

Tuon takia naisia pitää kurittaa ja pitää kurissa ja herran nuhteessa. Naisilla on jo luonnostaan kyky sekoilla aivan selvissä asioissa. Liian monta rautaa samaanaikaan tulessa.

mies53v

Ne jotka katuu eroa, yleensä katuvat vain siksi, koska rahatilanne menee alaspäin. Joko ei löydä hyvää miestä eli elää yksin pienemmillä varoilla, tai uusi mies on elättinä, eli taloudellisena painolastina.

Harva katuu siksi, että ex-mies olisi ollut niin hyvä, vaan katuvat etteivät sietäneet sikailuja. Yleensä eivät vain muista enää miksi erosivat. Aika kultaa sikailutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika on siis ehtinyt kullata muistot.

Ei ole kyse siitä. Älä aliarvioi ihmisiä tyhmemmäksi kuin ovat.

Kakkonen

Tyhmyytesi on arvioitu täysin oikein.

Olen eronnut kahdesti enkä ikinä ottaisi niitä tyyppejä takaisin. Toki mielenterveydelle ja lapsille on hyväksi, että muistelee hyviä hetkiä eikä niitä pohjamutia.

Vierailija kirjoitti:

Erojen katuminen tuntuu olevan jonkinlainen tabu, josta harva haluaa keskustella. Tyypillisesti liittyy juuri keski-ikään, kun tajutaan että nuorena on erottu ensihuuman kadottua, ja sitten kun on tajuttu niin käyvän kaikkien kanssa, aletaan muistella miten paljon yhteistä oikeasti olikaan sen ensimmäisen tai toisen kanssa ja kuinka helposti ratkaistavissa ongelmat olisivat aikanaan olleet, jos vain olisi osattu puhua avoimesti kuten nyt.

Ehkä liittyy myös siihen, että vaikka nuorena kriteerit eivät ole mitenkään tarkkaan harkitut, silloin on kuitenkin valinnut kumppaninsa tosi isosta joukosta. Myöhemmin sitten on otettu paljon pienemmästä vapaiden joukosta joku, jonka kanssa tulee toimeen, mutta joka ei tunnu yhtä sopivalta, vaikka kaikki tietysti aina sanovat, että eivät enää ota ketään vain siksi, että olisi joku.

Höpö höpö. Miksi ihmeessä katuisi jotakin nuoruuden eroja aikuisena hyvässä suhteessa? Hyvä kun niistä amisviiksistä pääsi.

Ja mitä se katuminen ketään auttaisi? Ellei elämä ole kunnossa, laita kuntoon. Vastaus ei silti löydy menneestä.

Kuka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään. Ei kannata taakseen katsoa vaan katse eteenpäin. Menneet on menneitä. Itse tyytyväinen kun sinkku ja pitkä avoliitto päättyi eroon 7 vuotta sitten. Alkuun teki kipeää mutta ero oikea. En kaipaa entistä elämän kumppania. Huomannut näin jälkikäteen kuinka molemmat olimme rikki siinä suhteessa ja ero oli oikea ratkaisu. Kun asiaan saa etäisyyttä ja aikaa kulunut niin näkee asian selvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia naisia pitää kurittaa ja pitää kurissa ja herran nuhteessa. Naisilla on jo luonnostaan kyky sekoilla aivan selvissä asioissa. Liian monta rautaa samaanaikaan tulessa.

mies53v

Mies53v sekoilee täällä joka päivä ihan normaaleissakin asioissa. Sääliksi käy, kun dementia jo tuossa iässä.

Veikkaan aloittajaa monipuoliseksi. Sen verran kehittymätöntä ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia naisia pitää kurittaa ja pitää kurissa ja herran nuhteessa. Naisilla on jo luonnostaan kyky sekoilla aivan selvissä asioissa. Liian monta rautaa samaanaikaan tulessa.

mies53v

Mies53v sekoilee täällä joka päivä ihan normaaleissakin asioissa. Sääliksi käy, kun dementia jo tuossa iässä.

Oleppas tyttö hiljaa ja kuuntele viisasta puhetta. Voisit oppia jotakin ja välttyä isojen tyttöjen virheiltä, myöhemmässä elämässäsi.

mies53v

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan aloittajaa monipuoliseksi. Sen verran kehittymätöntä ajattelua.

😂 sori, MIESPUOLISEKSI. Monipuolisuus hänestä juuri puuttuu, ainut agenda on naisten manipulointi.

Vierailija kirjoitti:

Näin se joskus menee. Oltuaan naimisissa myös kahden muun naisen kanssa mies haluaa palata luokseni. Molemmat minun jälkeeni otetut vaimot olivat huonoja. Toinen oli kainuulainen joka keskittyi hoitamaan lapset, kodin ja uransa eikä antanut miehelle tarpeeksi huomiota. Toinen vaimo oli savolainen, jolla oli liikaa sosiaalista elämää eikä mies saanut taaskaan tarpeeksi huomiota.

Paljonpuhuvaa, että tätä alapeukutellaan, ja samalla yläpeukkua sataa tarinoille, joissa nainen katuu hirvittävästi miehensä jättämistä :D

Aikamiespojat taas aktivoituneet vauvapalstalla.