Oletko koskaan ottanut lopputiliä jostakin työpaikasta sen takia, että olosi siellä on tehty erittäin tukalaksi?

Olen. Oli pakko, koska oli valittava joko mielenterveyteni tai varastelevan nartistin väliltä. (Olin huoltoaseman kahvilatyöntekijä.)

Olen. Esimies kiusasi, mitätöi ja oli puolueellinen.

Olen. Olin kuudes joka lähti puolen vuoden aikana. Tämä työpaikkakiusaaja sai lopulta potkut, mutta aivan liian myöhään mielestäni.

Joka kerta. Kiusaajat ja klikit ovat saaneet minut lähtemään 5 kertaa.

Paljon henkistä väkivaltaa, nöyryytystä, valehtelua, turhaa työtä, ym. Kiusaaminen on tosi yleistä työpaikoilla ja esimiehet eivät ota sitä tosissaan tai sitten he itse kiusaavat. Luottamusmiehet eivät usko kertomuksia, aiheuttahan se heillä lisätyötä, eikä johda mihinkään. Minkäs teet - muutakuin pillit pussiin... Kolme kuukautta karenssia omasta pussista. Ja sen jälkeen alkaa painostus työkkärin puolelta.

Olen kyllä nähnyt, että esim. esimiehet kohtelevat tosi kettumaisesti muitakin. Yleensä tosi päteviä työntekijöitä ja samaan aikaan pitävät omia suosikkeja.

Hyvä, jos työpaikkakiusaamistakin vihdoin nostetaan tikunnokkaan! Elämä on kyllä melkoista kompurointia ja siihen on ollut pakko alistua. Työterveyskään ei ole auttanut mitenkään, ehkä yhdessä tapauksessa lääkäri soitti esimiehelle. Mutta ei se johtanut mihinkään hyvään, sillä esimies oli itse narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Olen. Olin kuudes joka lähti puolen vuoden aikana. Tämä työpaikkakiusaaja sai lopulta potkut, mutta aivan liian myöhään mielestäni.

Esimies vai alainen?

Olen. Vain yksi, lyhyt elämä...

Todella paskamaista on työpaikkakiusaaminenkin. Itse kunkin elanto ja leipä kun ovat pelissä... Kovaa on.

On selvää, että työpaikoillakin kiusataan. Vähintään yhtä lailla kuin kouluissakin. Pienet tekevät perässä samoja asioita kuin isommatkin. Arvomaailma tulee sieltä kotoa...

Kyllä. Kyseessä eräs ravintola rukalla.

Ei enää sinne edes syömään

Kyllä. Kokeneena työntekijänä minusta tehtiin olkinukke. Oletus oli selvästi, ettei uusi työntekijä osaa. Sitten työkaveri toimi oletuksensa mukaisesti. Jatkuvaa terroria, kuinka osaaminen oli muilla. Jos joku muu oli uusi, käyttäytyi kuin aloittelija, koska oli sellainen. Kokeneena en käyttäytynyt oikein, joten jouduin tukahduttamisen kohteeksi.

Ihmettelen aina vaan sitä että sorsittava on se joka joutuu melkein aina lähtemään. Ja jos puolustaudut kunnolla muututkin herkästi työpaikkakiusaajaksi.

Oma esimies oli vahingossa kehuskellut yhdelle työntekijälle ketä on saanut savustettua ulos, luetteli nimet. Pomo savustaa kaikki taitavimmat ammattilaiset ja ottaa nuoria juuri valmistuneita, joita sitten pompottelee.

-Työhakemus vetämässä muualle.-

Kyllä. Toimitusjohtaja meni saunaillassa neuvottelussa vessan oven läpi.

Hassua, mutta en. Yritin kovasti ja olin ollut työterveyreenkin yhteydessä, kun ajattelin että vaihdevuodet tulee päälle enkä jaksa töissä.

Sitten tuli korona, yyteet ja potkut.

Kas kummaa, vaihdevuosioireet loppui siihen, muisti alkoi toimia ja tilannetta kaverille tilittäessäni se sanoi että tuohan täyttää kaikki klassiset työpaikkakiusaamisen määreet.

En unohdellut, minua ei ollut ohjeistettu enkä saanut kysymyksiini vastauksia. Esimies kutsui väärällä nimeä. Tai siis ei kutsunut esim palavereihin.

Olisi pitänyt lähteä keskisormi pystyssä jo aiemmin. Mutta kun ei tajua, kun vaan yrittää ymmärtää ja tehdä kaikkensa.

Olen.

Työpaikkakiusaaminen on siinä mielessä koulukiusaamista paskamaisempaa tosiaan, että siinä on kyse ihmisten toimeentulosta myös. Harvinaisemmilla aloilla ei välttämättä löydä samalta alalta työpaikkaa samalta paikkakunnalta. Pahimmassa tapauksessa siis pitää muuttaa paikkakunnaltakin pois, jopa maasta pois.

Joo, toki olin hommannut uuden paikan ensin. Enkä ollut ensimmäinen lähtijä.

Ellei esimies ota vakavasti asiaa tai jopa itse on kiusaaja, pois tulee lähteä heti. Oma terveys ja perhe ovat kuitenkin ziljoona kertaa tärkeämpiä ihmiselämässä kuin työpaikkojen hiekkalaatikkoleikit.

Lähden aina jos en viihdy. Yksi elämä jne.

Joka työpaikassa, olen kai semmonen jota sen in-porukan on kiva selän takana nälviä, päin naamaa ei uskalleta. Tehkää työt minunkin puolestani, en aio alistua paskaanne.

En ole. Ihan muut syyt on olleet, kun olen työpaikkaa vaihtanut. Aina niitä välillä tulee ei-niin-mukavia ihmisiä vastaan, mutta niitä on kaikkialla. Jos kaikkia ikäviä ihmisiä välttelisi, niin ei tarvitsisi töissä olla. Sitä vain pitää opetella kaikkien kanssa tulemaan riittävän hyvin toimeen. Kaveri ei tarvitse olla, mutta työt pitää hoitaa asiallisesti. Jos toinen aukoo päätään, niin siihen voi todeta, ettei se ole asiallista käytöstä. Monesti kiireessä ihmiset myös ymmärtävät toisensa väärin.