Abortti sosiaalisin perustein ja OmaTahto2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän pari tapausta, jossa mies on painostanut ihan aikuisen naisen aborttiin sanomalla, että ei halua sitä lasta ja jos nainen pitää lapsen, ei tule olemaan missään tekemisissä ja suhde päättyy siihen. Se on aika kova paikka monelle naiselle jäädä sitten ”valitsemaan”. Kumpikaan suhde ei kestänyt sitten tämän yli (vaikka nainen teki abortin, selvästi vasten todellista tahtoaan). Toisessa tapauksessa nainen jäi kokonaan ilman lapsia (ikää oli jo tuolloin niin paljon).

Surullinen tapaus. Mutta mikä tekee naisesta tuollaisen tossukan, että miehen miellyttäminen on noin sairaan tärkeää? Jos minulle mies alkaisi sanomaan jotakin abortista, niin lentäisi niskapers otteella ulos. En kuuntelisi sekuntiakaan moista roskaa.

Silti ja juuri siksi olisi tärkeää selvittää todelliset taustat huolellisesti sekä se, onko nainen painostuksen kohteena. Jos nainen on painostuksen kohde, häntä tulisi tukea pitämään lapsi (oman tahtonsa mukaisesti) ja eroamaan järkevästi siitä painostavasta miehestä.

Tätä olisi helppo lähteä ajamaan kunhan vain ensin saataisiin lakiin että päätös abortista on sillä joka on raskaana. Nyt saa ihan rauhassa painostaan kun lain mukaan raskaana oleva ei ole se joka tekee päätöksen abortista.

Mitäpä jos harrastaisi seksiä vain sellaisessa suhteessa, jossa raskauden tapahtuessa alkaneen elämän voisi antaa elää? Ehkäpä olisi vähemmän mielenterveysongelmia myös rikkonaisista ihmissuhteista johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos harrastaisi seksiä vain sellaisessa suhteessa, jossa raskauden tapahtuessa alkaneen elämän voisi antaa elää? Ehkäpä olisi vähemmän mielenterveysongelmia myös rikkonaisista ihmissuhteista johtuen.

Haluan harrastaa seksiä pitkäaikaisen aviomieheni kanssa muulloinkin kuin silloin, kun haluamme lapsia.

Nyt kun lapsemme ovat jo nuoria aikuisia, emme halua lisää lapsia, mutta haluamme edelleen nauttia toisistamme. Vihdoinkin sille on aikaa!

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos harrastaisi seksiä vain sellaisessa suhteessa, jossa raskauden tapahtuessa alkaneen elämän voisi antaa elää? Ehkäpä olisi vähemmän mielenterveysongelmia myös rikkonaisista ihmissuhteista johtuen.

Harmi ettei kukaan ole koskaan aiemmin tätä sanonut ääneen. Kiitos sinulle. Nyt Suomessa loppuu abortit.

Hassua, miten paljon tätäkin asiaa pitää pohtia ihmisten, joita tämä ei välttämättä edes koske.

Jos abortin saaminen helpottuisi se siis tosiaan helpottuisi, tämä voisi olla inhimillistä aborttia toivovalle sekä vapauttaisi 9000 lääkäriaikaa per vuosi muille ihmisille.

Tämä helpottaisi prosessia ja toisi säästöjä. Harva menee aborttiin kuitenkaan tunnin sisällä positiivisesta raskaustestistä, vaan abortti on suurimmalla osalla harkittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän pari tapausta, jossa mies on painostanut ihan aikuisen naisen aborttiin sanomalla, että ei halua sitä lasta ja jos nainen pitää lapsen, ei tule olemaan missään tekemisissä ja suhde päättyy siihen. Se on aika kova paikka monelle naiselle jäädä sitten ”valitsemaan”. Kumpikaan suhde ei kestänyt sitten tämän yli (vaikka nainen teki abortin, selvästi vasten todellista tahtoaan). Toisessa tapauksessa nainen jäi kokonaan ilman lapsia (ikää oli jo tuolloin niin paljon).

Surullinen tapaus. Mutta mikä tekee naisesta tuollaisen tossukan, että miehen miellyttäminen on noin sairaan tärkeää? Jos minulle mies alkaisi sanomaan jotakin abortista, niin lentäisi niskapers otteella ulos. En kuuntelisi sekuntiakaan moista roskaa.

Silti ja juuri siksi olisi tärkeää selvittää todelliset taustat huolellisesti sekä se, onko nainen painostuksen kohteena. Jos nainen on painostuksen kohde, häntä tulisi tukea pitämään lapsi (oman tahtonsa mukaisesti) ja eroamaan järkevästi siitä painostavasta miehestä.

Tätä olisi helppo lähteä ajamaan kunhan vain ensin saataisiin lakiin että päätös abortista on sillä joka on raskaana. Nyt saa ihan rauhassa painostaan kun lain mukaan raskaana oleva ei ole se joka tekee päätöksen abortista.

Kyllä se päätös on ihan sillä raskaana olevalla. Täälläkin viljelty ”lääkäri päättää” ei ole totta. Lääkäri ei päätä, vain kirjaa päätöksen. Joitakin rikkeitä on ja ne toki saataisiin pois uudistuksella. Mutta kun se ei poista sitä jonkun muun painostusta sitten lainkaan. Onko edes olemassa ideaalia tilannetta? Onko sellaiseen lainsäädännöllä mahdollista päästä? Joku mainitsi jo sen, että tulisi varmistaa, että päätös on naisen ja vakaa, se olisi ehkä lähinnä sitä ideaalia.

Lain mukaan raskaana oleva pyytää aborttia ja hänelle tuntematon henkilö tekee arvion syystä ja antaa luvan. Eli päätös ei lain mukaan ole sillä joka on raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten paljon tätäkin asiaa pitää pohtia ihmisten, joita tämä ei välttämättä edes koske.

Jos abortin saaminen helpottuisi se siis tosiaan helpottuisi, tämä voisi olla inhimillistä aborttia toivovalle sekä vapauttaisi 9000 lääkäriaikaa per vuosi muille ihmisille.

Tämä helpottaisi prosessia ja toisi säästöjä. Harva menee aborttiin kuitenkaan tunnin sisällä positiivisesta raskaustestistä, vaan abortti on suurimmalla osalla harkittu.

Eikä tätä harkintaa olla poistamassa. Siitä ei tule edelleenkään mikään puhelinsoitolla tuleva resepti apteekkiin, vaan aikaa varatessa on tilaisuus keskustella sekä vielä ennen lääkkeiden antoa varmistaa, että nainen ymmärtää mihin on ryhtymässä ja että kun tämän pillerin otat, paluuta ei enää ole. Myös ehkäisyneuvonnan antamiselle jää edelleen velvollisuus.

Ongelmana Suomessa ei suinkaan ole se, että abortteja tehtäisiin liian helposti. Niiden määrä on vähentynyt koko ajan, mutta nollaan niitä ei tulla koskaan saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos harrastaisi seksiä vain sellaisessa suhteessa, jossa raskauden tapahtuessa alkaneen elämän voisi antaa elää? Ehkäpä olisi vähemmän mielenterveysongelmia myös rikkonaisista ihmissuhteista johtuen.

Haluan harrastaa seksiä pitkäaikaisen aviomieheni kanssa muulloinkin kuin silloin, kun haluamme lapsia.

Nyt kun lapsemme ovat jo nuoria aikuisia, emme halua lisää lapsia, mutta haluamme edelleen nauttia toisistamme. Vihdoinkin sille on aikaa![/quoteSamanlainen tilanne meilläkin enkä ole uskovainenkaan. Jos kuitenkin tulisin raskaaksi, pitäisin lapsen, koska seksistä voi tulla raskaaksi ja alkanut elämä on arvokasta. Tämä ei ole mielestäni asia, joka valitaan tyyliin nyt minä haluan ja nyt minä en halua, jo alkaneessa raskaudessa on kyse enemmästä kuin mitä minä milloinkin satun haluamaan,asia ei koske enää vain minua, vaan sisälläni on jo muutakin hyvin tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten paljon tätäkin asiaa pitää pohtia ihmisten, joita tämä ei välttämättä edes koske.

Jos abortin saaminen helpottuisi se siis tosiaan helpottuisi, tämä voisi olla inhimillistä aborttia toivovalle sekä vapauttaisi 9000 lääkäriaikaa per vuosi muille ihmisille.

Tämä helpottaisi prosessia ja toisi säästöjä. Harva menee aborttiin kuitenkaan tunnin sisällä positiivisesta raskaustestistä, vaan abortti on suurimmalla osalla harkittu.

Eikä tätä harkintaa olla poistamassa. Siitä ei tule edelleenkään mikään puhelinsoitolla tuleva resepti apteekkiin, vaan aikaa varatessa on tilaisuus keskustella sekä vielä ennen lääkkeiden antoa varmistaa, että nainen ymmärtää mihin on ryhtymässä ja että kun tämän pillerin otat, paluuta ei enää ole. Myös ehkäisyneuvonnan antamiselle jää edelleen velvollisuus.

Ongelmana Suomessa ei suinkaan ole se, että abortteja tehtäisiin liian helposti. Niiden määrä on vähentynyt koko ajan, mutta nollaan niitä ei tulla koskaan saamaan.

Kohta: Lakia raskauden keskeyttämisestä tulee muuttaa siten, että raskaana oleva saa pyytäessään keskeytyksen alle 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Raskaudenkeskeytyksen edellytyksistä tulee poistaa vaatimus erillisistä perusteluista.

Tarkoittaa nimenomaan sitä, että asiaa ei enää varmisteta. Perustelu nimenomaan halutaan poistaa lainsäädännöllä. Se, että sit kuitenkin on vielä mahdollisuus pyytää sitä ja tätä ja tuota, on olkinukke-hauki on kala-. Toki saa pyytää aina apua ja tukea jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos harrastaisi seksiä vain sellaisessa suhteessa, jossa raskauden tapahtuessa alkaneen elämän voisi antaa elää? Ehkäpä olisi vähemmän mielenterveysongelmia myös rikkonaisista ihmissuhteista johtuen.

Haluan harrastaa seksiä pitkäaikaisen aviomieheni kanssa muulloinkin kuin silloin, kun haluamme lapsia.

Nyt kun lapsemme ovat jo nuoria aikuisia, emme halua lisää lapsia, mutta haluamme edelleen nauttia toisistamme. Vihdoinkin sille on aikaa!

Tätä varten on olemassa sterilisaatio muiden tehokkaidenbehkäisykeinojen lisäksi, abortti ei ole ehkäisykeino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän pari tapausta, jossa mies on painostanut ihan aikuisen naisen aborttiin sanomalla, että ei halua sitä lasta ja jos nainen pitää lapsen, ei tule olemaan missään tekemisissä ja suhde päättyy siihen. Se on aika kova paikka monelle naiselle jäädä sitten ”valitsemaan”. Kumpikaan suhde ei kestänyt sitten tämän yli (vaikka nainen teki abortin, selvästi vasten todellista tahtoaan). Toisessa tapauksessa nainen jäi kokonaan ilman lapsia (ikää oli jo tuolloin niin paljon).

Surullinen tapaus. Mutta mikä tekee naisesta tuollaisen tossukan, että miehen miellyttäminen on noin sairaan tärkeää? Jos minulle mies alkaisi sanomaan jotakin abortista, niin lentäisi niskapers otteella ulos. En kuuntelisi sekuntiakaan moista roskaa.

Silti ja juuri siksi olisi tärkeää selvittää todelliset taustat huolellisesti sekä se, onko nainen painostuksen kohteena. Jos nainen on painostuksen kohde, häntä tulisi tukea pitämään lapsi (oman tahtonsa mukaisesti) ja eroamaan järkevästi siitä painostavasta miehestä.

Tätä olisi helppo lähteä ajamaan kunhan vain ensin saataisiin lakiin että päätös abortista on sillä joka on raskaana. Nyt saa ihan rauhassa painostaan kun lain mukaan raskaana oleva ei ole se joka tekee päätöksen abortista.

Kyllä se päätös on ihan sillä raskaana olevalla. Täälläkin viljelty ”lääkäri päättää” ei ole totta. Lääkäri ei päätä, vain kirjaa päätöksen. Joitakin rikkeitä on ja ne toki saataisiin pois uudistuksella. Mutta kun se ei poista sitä jonkun muun painostusta sitten lainkaan. Onko edes olemassa ideaalia tilannetta? Onko sellaiseen lainsäädännöllä mahdollista päästä? Joku mainitsi jo sen, että tulisi varmistaa, että päätös on naisen ja vakaa, se olisi ehkä lähinnä sitä ideaalia.

Lain mukaan raskaana oleva pyytää aborttia ja hänelle tuntematon henkilö tekee arvion syystä ja antaa luvan. Eli päätös ei lain mukaan ole sillä joka on raskaana.

Lääkäri ei tee arviota yhtään mistään nykylainkaan puitteissa. Laita se tilasto, jossa selviää, että kuinka usein lääkäri evää abortin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos harrastaisi seksiä vain sellaisessa suhteessa, jossa raskauden tapahtuessa alkaneen elämän voisi antaa elää? Ehkäpä olisi vähemmän mielenterveysongelmia myös rikkonaisista ihmissuhteista johtuen.

Haluan harrastaa seksiä pitkäaikaisen aviomieheni kanssa muulloinkin kuin silloin, kun haluamme lapsia.

Nyt kun lapsemme ovat jo nuoria aikuisia, emme halua lisää lapsia, mutta haluamme edelleen nauttia toisistamme. Vihdoinkin sille on aikaa!

Tätä varten on olemassa sterilisaatio muiden tehokkaidenbehkäisykeinojen lisäksi, abortti ei ole ehkäisykeino.

Sterilisaatiokin voi pettää. 

Miksi pitäisi ottaa vastaan lapsi, jota ei halua, ja jonka tulemisen on järjellisin keinoin (selibaatti on järjetön) on yrittänyt estää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän pari tapausta, jossa mies on painostanut ihan aikuisen naisen aborttiin sanomalla, että ei halua sitä lasta ja jos nainen pitää lapsen, ei tule olemaan missään tekemisissä ja suhde päättyy siihen. Se on aika kova paikka monelle naiselle jäädä sitten ”valitsemaan”. Kumpikaan suhde ei kestänyt sitten tämän yli (vaikka nainen teki abortin, selvästi vasten todellista tahtoaan). Toisessa tapauksessa nainen jäi kokonaan ilman lapsia (ikää oli jo tuolloin niin paljon).

Surullinen tapaus. Mutta mikä tekee naisesta tuollaisen tossukan, että miehen miellyttäminen on noin sairaan tärkeää? Jos minulle mies alkaisi sanomaan jotakin abortista, niin lentäisi niskapers otteella ulos. En kuuntelisi sekuntiakaan moista roskaa.

Silti ja juuri siksi olisi tärkeää selvittää todelliset taustat huolellisesti sekä se, onko nainen painostuksen kohteena. Jos nainen on painostuksen kohde, häntä tulisi tukea pitämään lapsi (oman tahtonsa mukaisesti) ja eroamaan järkevästi siitä painostavasta miehestä.

Tätä olisi helppo lähteä ajamaan kunhan vain ensin saataisiin lakiin että päätös abortista on sillä joka on raskaana. Nyt saa ihan rauhassa painostaan kun lain mukaan raskaana oleva ei ole se joka tekee päätöksen abortista.

Kyllä se päätös on ihan sillä raskaana olevalla. Täälläkin viljelty ”lääkäri päättää” ei ole totta. Lääkäri ei päätä, vain kirjaa päätöksen. Joitakin rikkeitä on ja ne toki saataisiin pois uudistuksella. Mutta kun se ei poista sitä jonkun muun painostusta sitten lainkaan. Onko edes olemassa ideaalia tilannetta? Onko sellaiseen lainsäädännöllä mahdollista päästä? Joku mainitsi jo sen, että tulisi varmistaa, että päätös on naisen ja vakaa, se olisi ehkä lähinnä sitä ideaalia.

Lain mukaan raskaana oleva pyytää aborttia ja hänelle tuntematon henkilö tekee arvion syystä ja antaa luvan. Eli päätös ei lain mukaan ole sillä joka on raskaana.

Lääkäri ei tee arviota yhtään mistään nykylainkaan puitteissa. Laita se tilasto, jossa selviää, että kuinka usein lääkäri evää abortin.

Täällä sekoittuu lääkärin kirjaus perustelusta ja arvio. Lääkäri ei arvioi tai arvota perustelua, vain kirjaa syyn. Jatkossa se kirjaus on pyytää-saa. Mistä tulee se ajatus, että lääkärit eivät aborttilupaa usein anna? Jos joku lääkäri toimii väärin, miksi siitä ei valiteta yksilönä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten paljon tätäkin asiaa pitää pohtia ihmisten, joita tämä ei välttämättä edes koske.

Jos abortin saaminen helpottuisi se siis tosiaan helpottuisi, tämä voisi olla inhimillistä aborttia toivovalle sekä vapauttaisi 9000 lääkäriaikaa per vuosi muille ihmisille.

Tämä helpottaisi prosessia ja toisi säästöjä. Harva menee aborttiin kuitenkaan tunnin sisällä positiivisesta raskaustestistä, vaan abortti on suurimmalla osalla harkittu.

Eikä tätä harkintaa olla poistamassa. Siitä ei tule edelleenkään mikään puhelinsoitolla tuleva resepti apteekkiin, vaan aikaa varatessa on tilaisuus keskustella sekä vielä ennen lääkkeiden antoa varmistaa, että nainen ymmärtää mihin on ryhtymässä ja että kun tämän pillerin otat, paluuta ei enää ole. Myös ehkäisyneuvonnan antamiselle jää edelleen velvollisuus.

Ongelmana Suomessa ei suinkaan ole se, että abortteja tehtäisiin liian helposti. Niiden määrä on vähentynyt koko ajan, mutta nollaan niitä ei tulla koskaan saamaan.

Kohta: Lakia raskauden keskeyttämisestä tulee muuttaa siten, että raskaana oleva saa pyytäessään keskeytyksen alle 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Raskaudenkeskeytyksen edellytyksistä tulee poistaa vaatimus erillisistä perusteluista.

Tarkoittaa nimenomaan sitä, että asiaa ei enää varmisteta. Perustelu nimenomaan halutaan poistaa lainsäädännöllä. Se, että sit kuitenkin on vielä mahdollisuus pyytää sitä ja tätä ja tuota, on olkinukke-hauki on kala-. Toki saa pyytää aina apua ja tukea jos haluaa.

En minäkään ymmärrä mikä siinä perustelemisessa on niin vaikeaa. Jos aikuinen ihminen on päätöksensä tehnyt, on hänellä siihen perusteet. Ja jos se peruste on toisen pakottaminen, tosiaankin täytyy asiaan puuttua. Nykylaissa sosiaalisissa syissä on se, että ei halua, se vaan pitää aikuismaisesti kertoa miksi ei halua. Vain lapsi inttää että ”En halua, kun en halua” Ei sille lääkärille tarvitse mitään valehdella ja keksiä syitä, jos ne on itselle selvät. Kukaan lääkäri ei estä aborttia, jos sanoo että en halua, koska haluan bailata ja harrastaa yhden illan juttuja. Todennäköisesti hän kirjaa sen potilaan oikeusturvan vuoksi muotoon: elämäntilanne ei ole lapsen kehityksen kannalta oikea. Sekö on väärin?

Nimenomaan. Pääosa (noin 90 %) keskeytyksistä maassamme tehdään sosiaalisin perustein. Näissä tilanteissa perhesuhteilla, taloudellisella tilanteella, työtilanteella, asumisella ja tulevaisuudensuunnitelmilla on vaikutusta asian ratkaisuun.

Luuleeko ihmiset todella, että nykyisellään sosiaalinen syy tulee olla jotain ”todella radikaalia”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän pari tapausta, jossa mies on painostanut ihan aikuisen naisen aborttiin sanomalla, että ei halua sitä lasta ja jos nainen pitää lapsen, ei tule olemaan missään tekemisissä ja suhde päättyy siihen. Se on aika kova paikka monelle naiselle jäädä sitten ”valitsemaan”. Kumpikaan suhde ei kestänyt sitten tämän yli (vaikka nainen teki abortin, selvästi vasten todellista tahtoaan). Toisessa tapauksessa nainen jäi kokonaan ilman lapsia (ikää oli jo tuolloin niin paljon).

Surullinen tapaus. Mutta mikä tekee naisesta tuollaisen tossukan, että miehen miellyttäminen on noin sairaan tärkeää? Jos minulle mies alkaisi sanomaan jotakin abortista, niin lentäisi niskapers otteella ulos. En kuuntelisi sekuntiakaan moista roskaa.

Silti ja juuri siksi olisi tärkeää selvittää todelliset taustat huolellisesti sekä se, onko nainen painostuksen kohteena. Jos nainen on painostuksen kohde, häntä tulisi tukea pitämään lapsi (oman tahtonsa mukaisesti) ja eroamaan järkevästi siitä painostavasta miehestä.

Tätä olisi helppo lähteä ajamaan kunhan vain ensin saataisiin lakiin että päätös abortista on sillä joka on raskaana. Nyt saa ihan rauhassa painostaan kun lain mukaan raskaana oleva ei ole se joka tekee päätöksen abortista.

Kyllä se päätös on ihan sillä raskaana olevalla. Täälläkin viljelty ”lääkäri päättää” ei ole totta. Lääkäri ei päätä, vain kirjaa päätöksen. Joitakin rikkeitä on ja ne toki saataisiin pois uudistuksella. Mutta kun se ei poista sitä jonkun muun painostusta sitten lainkaan. Onko edes olemassa ideaalia tilannetta? Onko sellaiseen lainsäädännöllä mahdollista päästä? Joku mainitsi jo sen, että tulisi varmistaa, että päätös on naisen ja vakaa, se olisi ehkä lähinnä sitä ideaalia.

Lain mukaan raskaana oleva pyytää aborttia ja hänelle tuntematon henkilö tekee arvion syystä ja antaa luvan. Eli päätös ei lain mukaan ole sillä joka on raskaana.

Lääkäri ei tee arviota yhtään mistään nykylainkaan puitteissa. Laita se tilasto, jossa selviää, että kuinka usein lääkäri evää abortin.

Lain mukaan lääkäri saa sen olla antamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten paljon tätäkin asiaa pitää pohtia ihmisten, joita tämä ei välttämättä edes koske.

Jos abortin saaminen helpottuisi se siis tosiaan helpottuisi, tämä voisi olla inhimillistä aborttia toivovalle sekä vapauttaisi 9000 lääkäriaikaa per vuosi muille ihmisille.

Tämä helpottaisi prosessia ja toisi säästöjä. Harva menee aborttiin kuitenkaan tunnin sisällä positiivisesta raskaustestistä, vaan abortti on suurimmalla osalla harkittu.

Eikä tätä harkintaa olla poistamassa. Siitä ei tule edelleenkään mikään puhelinsoitolla tuleva resepti apteekkiin, vaan aikaa varatessa on tilaisuus keskustella sekä vielä ennen lääkkeiden antoa varmistaa, että nainen ymmärtää mihin on ryhtymässä ja että kun tämän pillerin otat, paluuta ei enää ole. Myös ehkäisyneuvonnan antamiselle jää edelleen velvollisuus.

Ongelmana Suomessa ei suinkaan ole se, että abortteja tehtäisiin liian helposti. Niiden määrä on vähentynyt koko ajan, mutta nollaan niitä ei tulla koskaan saamaan.

Kohta: Lakia raskauden keskeyttämisestä tulee muuttaa siten, että raskaana oleva saa pyytäessään keskeytyksen alle 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Raskaudenkeskeytyksen edellytyksistä tulee poistaa vaatimus erillisistä perusteluista.

Tarkoittaa nimenomaan sitä, että asiaa ei enää varmisteta. Perustelu nimenomaan halutaan poistaa lainsäädännöllä. Se, että sit kuitenkin on vielä mahdollisuus pyytää sitä ja tätä ja tuota, on olkinukke-hauki on kala-. Toki saa pyytää aina apua ja tukea jos haluaa.

En minäkään ymmärrä mikä siinä perustelemisessa on niin vaikeaa. Jos aikuinen ihminen on päätöksensä tehnyt, on hänellä siihen perusteet. Ja jos se peruste on toisen pakottaminen, tosiaankin täytyy asiaan puuttua. Nykylaissa sosiaalisissa syissä on se, että ei halua, se vaan pitää aikuismaisesti kertoa miksi ei halua. Vain lapsi inttää että ”En halua, kun en halua” Ei sille lääkärille tarvitse mitään valehdella ja keksiä syitä, jos ne on itselle selvät. Kukaan lääkäri ei estä aborttia, jos sanoo että en halua, koska haluan bailata ja harrastaa yhden illan juttuja. Todennäköisesti hän kirjaa sen potilaan oikeusturvan vuoksi muotoon: elämäntilanne ei ole lapsen kehityksen kannalta oikea. Sekö on väärin?

Nimenomaan. Pääosa (noin 90 %) keskeytyksistä maassamme tehdään sosiaalisin perustein. Näissä tilanteissa perhesuhteilla, taloudellisella tilanteella, työtilanteella, asumisella ja tulevaisuudensuunnitelmilla on vaikutusta asian ratkaisuun.

Luuleeko ihmiset todella, että nykyisellään sosiaalinen syy tulee olla jotain ”todella radikaalia”?

Miksi siellä pitää olla syy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten paljon tätäkin asiaa pitää pohtia ihmisten, joita tämä ei välttämättä edes koske.

Jos abortin saaminen helpottuisi se siis tosiaan helpottuisi, tämä voisi olla inhimillistä aborttia toivovalle sekä vapauttaisi 9000 lääkäriaikaa per vuosi muille ihmisille.

Tämä helpottaisi prosessia ja toisi säästöjä. Harva menee aborttiin kuitenkaan tunnin sisällä positiivisesta raskaustestistä, vaan abortti on suurimmalla osalla harkittu.

Eikä tätä harkintaa olla poistamassa. Siitä ei tule edelleenkään mikään puhelinsoitolla tuleva resepti apteekkiin, vaan aikaa varatessa on tilaisuus keskustella sekä vielä ennen lääkkeiden antoa varmistaa, että nainen ymmärtää mihin on ryhtymässä ja että kun tämän pillerin otat, paluuta ei enää ole. Myös ehkäisyneuvonnan antamiselle jää edelleen velvollisuus.

Ongelmana Suomessa ei suinkaan ole se, että abortteja tehtäisiin liian helposti. Niiden määrä on vähentynyt koko ajan, mutta nollaan niitä ei tulla koskaan saamaan.

Kohta: Lakia raskauden keskeyttämisestä tulee muuttaa siten, että raskaana oleva saa pyytäessään keskeytyksen alle 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Raskaudenkeskeytyksen edellytyksistä tulee poistaa vaatimus erillisistä perusteluista.

Tarkoittaa nimenomaan sitä, että asiaa ei enää varmisteta. Perustelu nimenomaan halutaan poistaa lainsäädännöllä. Se, että sit kuitenkin on vielä mahdollisuus pyytää sitä ja tätä ja tuota, on olkinukke-hauki on kala-. Toki saa pyytää aina apua ja tukea jos haluaa.

En minäkään ymmärrä mikä siinä perustelemisessa on niin vaikeaa. Jos aikuinen ihminen on päätöksensä tehnyt, on hänellä siihen perusteet. Ja jos se peruste on toisen pakottaminen, tosiaankin täytyy asiaan puuttua. Nykylaissa sosiaalisissa syissä on se, että ei halua, se vaan pitää aikuismaisesti kertoa miksi ei halua. Vain lapsi inttää että ”En halua, kun en halua” Ei sille lääkärille tarvitse mitään valehdella ja keksiä syitä, jos ne on itselle selvät. Kukaan lääkäri ei estä aborttia, jos sanoo että en halua, koska haluan bailata ja harrastaa yhden illan juttuja. Todennäköisesti hän kirjaa sen potilaan oikeusturvan vuoksi muotoon: elämäntilanne ei ole lapsen kehityksen kannalta oikea. Sekö on väärin?

Nimenomaan. Pääosa (noin 90 %) keskeytyksistä maassamme tehdään sosiaalisin perustein. Näissä tilanteissa perhesuhteilla, taloudellisella tilanteella, työtilanteella, asumisella ja tulevaisuudensuunnitelmilla on vaikutusta asian ratkaisuun.

Luuleeko ihmiset todella, että nykyisellään sosiaalinen syy tulee olla jotain ”todella radikaalia”?

Miksi siellä pitää olla syy?

Miksi meillä on aborttilainsäädäntö? Miksi ei vaan voi hakea pillereitä apteekista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avortti lainsäädäntö on todella hyvä nykyisellään, ne sosiaaliset syyt on siellä jo kaikki. Tämä aloite vie asiaa vain siihen suuntaan, että katujia ja psyykkisiä ongelmia abortin jälkeen olisi enemmän. Abortti ei saa olla ”liian helppo”, koska se voi johtaa sen käyttämiseen ehkäisynä ja pakottamisen välineenä, kun asiaa ei enää tarkisteta.

Jo nyt avortin saa kun pyytää, lakiehdotuksen ei tulisi mennä läpi.

Sinunko mielestäsi on yhteiskunnan kannalta kannattavaa tehdä abortti vaikeaksi, että elämänhallintaongelmainen Tiina-Julia joutuu pyörittämään mukuloita, kun ehkäisyn käsittäminen vain on hänelle jotenkin ydinfysiikkaa. On edes hieman kotiinpäin, että tällaiset ihmiset tekevät edes niitä abortteja sitten ehkäisyksi, vaikka se ei ideaalitilanne olekaan. Ideaalitilanne olisi, jos he kykenisivät huolehtimaan ehkäisystä, kuten kaikki muutkin. Väitän, että aborttejen ja lapsiluvun suhteen ongelmatapaukset ovat usein kärkeä, kun taas elämänsä kassassa pitävillä lapsia on rajoitettu määrä ja abortteja tehdään vähän. Se johtuu ihan vain siitä, että normaaliälyinen osaa ajatella lastenhankintaa elämäntilanteen- ja taloudellisen tilanteen kannalta.

Abortin tekemisen pitäisi olla paljon helpompaa kuin nykyisin, vaikka se nytkin on melko helppoa ja lääkärit ovat hieman jopa puolueellisia abortin kannalta, kun verrataan potilaan elämäntilannetta. Hyvin elämänsä hallitsevan lapsia mahdollisesti tahtovan suositellaan pitämään lapsi, kun taas huonosti elämänsä hallitsevan suositellaan pysymään päätöksessään päättää raskaus. Minusta se on ihan hyvä niin, koska onnettomia lapsia meillä on tässäkin maassa ihan tarpeeksi. Adoptioon antaminenkaan ei voi olla mikään päämäärä lasta kantaessa. Tuntuu jotenkin kornilta ajatella, että kantaisi lasta 9kk vain antaakseen sen adoptioon. Säästetään adoptio niille lapsille, jotka sitä eivät voi välttää. On vain lasten kannalta positiivinen juttu, jos adoptiojonossa olevia vanhemmaksi haluavia on valtava ylitarjonta, koska silloin voidaan valita lapsille parhaat päältä. Abortin tekeminen vaikeaksi tai jopa kieltäminen aiheuttaisi päinvastaisen tilanteen.

Raskauden keskeyttäminen on äärimmäisen helppoa nykyään, millä perusteella ja millä tavalla sen pitäisi olla helpompaa? Olennaisin muutoshan tuossa ap:n sepustuksessa on käytännössä takarajan siirtyminen 20 viikkoon kaikilta eikä vain tietyiltä marginaalitapauksilta kuten nykyään, raskauden vaiheeseen jossa siellä kohdussa ikävä kyllä on jo vauva, enkä näe miten tämä helpottaa raskauden keskeyttämistä. Kahden lääkärinkään "suostumuskaan" ei ole mikään oikea ongelma, kukaan joka on halunnut raskautensa keskeyttää ei ole jäänyt ilman lääkärin takia.

Ja tämä on se suurin ongelma koko aloitteessa. Esiin on nostettu ongelma, jota ei ole. Se olisi riittänyt, että olisi alusta asti ajettu systeemin yksinkertaistamista ja resurssien säästöä. Suomessa saa nyt jo abortin jokainen, joka sen haluaa.

Onko yhtään perustelua miksi lakia ei voisi muuttaa sellaiseksi ettei keneltäkään voida kieltää aborttia? Tai ettei enää voida pakottaa pitkittämään sitä?

Se, että abortti vapautettaisiin ihan kokonaan ajatellaan lisäävän nimenomaan sen käyttöä ehkäisynä ja mahdollistavan painostuksen. Käsittääkseni kukaan ei sitä haluakaan. Ja pitkittämisen vähnetämistähän tällä ajetaankin, mikä on tosi ok. Ainut kohta mikä jakaa mielipiteitä on juurikin tuo ”ettei voisi kieltää”, kun sehän ei käytännössä ole mahdollista nytkään ja lakiuudistuksessa pyritään poistamaan se perustelun tarve kokonaan.

Se paras ratkaisu olisi jotakin sen suuntaista, että se perustelu tulisi edelleen tsekata, mutta kriteerit päätökselle olisivat yksinkertaisemmat/toteavia. Muotoa: Varmistettu ettei kyse ole painostuksesta ja äiti on varma asiastaan.

MIKSI kaikkien raskaana olevien kohdalla ei sitten varmisteta, että he ovat synnytyskoneita vapaaehtoisesti ilman painostusta?

Kyllä sitä kysytään, ihan aina.

Järkyttävää!! En kyllä vastaisi tuollaisiin kysymyksiin.

Miksi et? Onko oikein, että jos nainen ei halua raskautta, hänet siihen pakotetaan ja kukaan ei asiaa kysy?

Koska lisääntymisterveyteni on oma asiani. Ja terveydenhuollossa potilasta hoidetaan yhteistyössä. Minua ei ole kukaan pakottanut raskaaksi, enkä vastaa kysymyksiin seksuaalisuudesta, ehkäisystä, suunnitelmallisuudesta, koska nuo ovat minun yksityisasioitani, joista en halua ulkopuolisen kanssa puhua. Siihen minulla on oikeus.

No sit sä et käy neuvolassakaan. Neuvolassa pyritään sun ja lapsen hyvinvointiin ja jos sä et ole valmis ammattilaisen kanssa sun raskaudesta ja perhetilanteestasi puhumaan vaikka on aika selvää, että olet seksiä harrastanut, niin sit sä kannat sen raskauden ihan itse.

Ei pidä paikkaansa. Tottakai käyn neuvolassa ja saan apua ja hoitoa raskauteen. Mutta en puhu seksuaalisuudesta, raskauden suunnitelmallisuudesta tai ehkäisystä. Potilasta hoidetaan yhteistyössä vakaumusta kunnioittaen. Piste.

Eli sillä ei ole mitään väliä millaiseen perheeseen se lapsi on syntymässä? Sillä ei ole mitään väliä, jos siellä kotona on isä, joka hakkaa, alistaa ja käyttää vaikkapa seksuaalista väkivaltaa? Toki sä saat sanoa, että en vastaa, mutta älä sit ihmettele, jos joku siitä huolestuu.

Ööö...?? Tuo nyt on vähän erilainen, jos on väkivaltaa kuin se, että käyttääkö joku pariskunta ehkäisyä, onko seksiä ja onko lapsi suunniteltu... Eihän noilla ole mitään väliä, jos pari ei noista halua puhua. En ymmärrä, että miksi terveydenhoitajan pitää tietää, käyttääkö mieheni kul**nsa päällä kondomia kun työntyy minuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avortti lainsäädäntö on todella hyvä nykyisellään, ne sosiaaliset syyt on siellä jo kaikki. Tämä aloite vie asiaa vain siihen suuntaan, että katujia ja psyykkisiä ongelmia abortin jälkeen olisi enemmän. Abortti ei saa olla ”liian helppo”, koska se voi johtaa sen käyttämiseen ehkäisynä ja pakottamisen välineenä, kun asiaa ei enää tarkisteta.

Jo nyt avortin saa kun pyytää, lakiehdotuksen ei tulisi mennä läpi.

Sinunko mielestäsi on yhteiskunnan kannalta kannattavaa tehdä abortti vaikeaksi, että elämänhallintaongelmainen Tiina-Julia joutuu pyörittämään mukuloita, kun ehkäisyn käsittäminen vain on hänelle jotenkin ydinfysiikkaa. On edes hieman kotiinpäin, että tällaiset ihmiset tekevät edes niitä abortteja sitten ehkäisyksi, vaikka se ei ideaalitilanne olekaan. Ideaalitilanne olisi, jos he kykenisivät huolehtimaan ehkäisystä, kuten kaikki muutkin. Väitän, että aborttejen ja lapsiluvun suhteen ongelmatapaukset ovat usein kärkeä, kun taas elämänsä kassassa pitävillä lapsia on rajoitettu määrä ja abortteja tehdään vähän. Se johtuu ihan vain siitä, että normaaliälyinen osaa ajatella lastenhankintaa elämäntilanteen- ja taloudellisen tilanteen kannalta.

Abortin tekemisen pitäisi olla paljon helpompaa kuin nykyisin, vaikka se nytkin on melko helppoa ja lääkärit ovat hieman jopa puolueellisia abortin kannalta, kun verrataan potilaan elämäntilannetta. Hyvin elämänsä hallitsevan lapsia mahdollisesti tahtovan suositellaan pitämään lapsi, kun taas huonosti elämänsä hallitsevan suositellaan pysymään päätöksessään päättää raskaus. Minusta se on ihan hyvä niin, koska onnettomia lapsia meillä on tässäkin maassa ihan tarpeeksi. Adoptioon antaminenkaan ei voi olla mikään päämäärä lasta kantaessa. Tuntuu jotenkin kornilta ajatella, että kantaisi lasta 9kk vain antaakseen sen adoptioon. Säästetään adoptio niille lapsille, jotka sitä eivät voi välttää. On vain lasten kannalta positiivinen juttu, jos adoptiojonossa olevia vanhemmaksi haluavia on valtava ylitarjonta, koska silloin voidaan valita lapsille parhaat päältä. Abortin tekeminen vaikeaksi tai jopa kieltäminen aiheuttaisi päinvastaisen tilanteen.

Raskauden keskeyttäminen on äärimmäisen helppoa nykyään, millä perusteella ja millä tavalla sen pitäisi olla helpompaa? Olennaisin muutoshan tuossa ap:n sepustuksessa on käytännössä takarajan siirtyminen 20 viikkoon kaikilta eikä vain tietyiltä marginaalitapauksilta kuten nykyään, raskauden vaiheeseen jossa siellä kohdussa ikävä kyllä on jo vauva, enkä näe miten tämä helpottaa raskauden keskeyttämistä. Kahden lääkärinkään "suostumuskaan" ei ole mikään oikea ongelma, kukaan joka on halunnut raskautensa keskeyttää ei ole jäänyt ilman lääkärin takia.

Ja tämä on se suurin ongelma koko aloitteessa. Esiin on nostettu ongelma, jota ei ole. Se olisi riittänyt, että olisi alusta asti ajettu systeemin yksinkertaistamista ja resurssien säästöä. Suomessa saa nyt jo abortin jokainen, joka sen haluaa.

Onko yhtään perustelua miksi lakia ei voisi muuttaa sellaiseksi ettei keneltäkään voida kieltää aborttia? Tai ettei enää voida pakottaa pitkittämään sitä?

Se, että abortti vapautettaisiin ihan kokonaan ajatellaan lisäävän nimenomaan sen käyttöä ehkäisynä ja mahdollistavan painostuksen. Käsittääkseni kukaan ei sitä haluakaan. Ja pitkittämisen vähnetämistähän tällä ajetaankin, mikä on tosi ok. Ainut kohta mikä jakaa mielipiteitä on juurikin tuo ”ettei voisi kieltää”, kun sehän ei käytännössä ole mahdollista nytkään ja lakiuudistuksessa pyritään poistamaan se perustelun tarve kokonaan.

Se paras ratkaisu olisi jotakin sen suuntaista, että se perustelu tulisi edelleen tsekata, mutta kriteerit päätökselle olisivat yksinkertaisemmat/toteavia. Muotoa: Varmistettu ettei kyse ole painostuksesta ja äiti on varma asiastaan.

MIKSI kaikkien raskaana olevien kohdalla ei sitten varmisteta, että he ovat synnytyskoneita vapaaehtoisesti ilman painostusta?

Kyllä sitä kysytään, ihan aina.

Järkyttävää!! En kyllä vastaisi tuollaisiin kysymyksiin.

Miksi et? Onko oikein, että jos nainen ei halua raskautta, hänet siihen pakotetaan ja kukaan ei asiaa kysy?

Koska lisääntymisterveyteni on oma asiani. Ja terveydenhuollossa potilasta hoidetaan yhteistyössä. Minua ei ole kukaan pakottanut raskaaksi, enkä vastaa kysymyksiin seksuaalisuudesta, ehkäisystä, suunnitelmallisuudesta, koska nuo ovat minun yksityisasioitani, joista en halua ulkopuolisen kanssa puhua. Siihen minulla on oikeus.

No sit sä et käy neuvolassakaan. Neuvolassa pyritään sun ja lapsen hyvinvointiin ja jos sä et ole valmis ammattilaisen kanssa sun raskaudesta ja perhetilanteestasi puhumaan vaikka on aika selvää, että olet seksiä harrastanut, niin sit sä kannat sen raskauden ihan itse.

Ei pidä paikkaansa. Tottakai käyn neuvolassa ja saan apua ja hoitoa raskauteen. Mutta en puhu seksuaalisuudesta, raskauden suunnitelmallisuudesta tai ehkäisystä. Potilasta hoidetaan yhteistyössä vakaumusta kunnioittaen. Piste.

Eli sillä ei ole mitään väliä millaiseen perheeseen se lapsi on syntymässä? Sillä ei ole mitään väliä, jos siellä kotona on isä, joka hakkaa, alistaa ja käyttää vaikkapa seksuaalista väkivaltaa? Toki sä saat sanoa, että en vastaa, mutta älä sit ihmettele, jos joku siitä huolestuu.

Ööö...?? Tuo nyt on vähän erilainen, jos on väkivaltaa kuin se, että käyttääkö joku pariskunta ehkäisyä, onko seksiä ja onko lapsi suunniteltu... Eihän noilla ole mitään väliä, jos pari ei noista halua puhua. En ymmärrä, että miksi terveydenhoitajan pitää tietää, käyttääkö mieheni kul**nsa päällä kondomia kun työntyy minuun.

Sä olet nyt ymmärtänyt pikkasen väärin. Ei ne kysy käytättekö te ehkäisyä, vaan sitä onko lapsi suunniteltu ja molemmat mukana raskauden aikana. Ja se muuttuuko parisuhde tai seksielämä raskauden aikana vaikuttaa siihen millaiseen parisuhteeseen lapsi on syntymässä. Ketään ei kiinnosta sun seksiasentosi tai miehesi kortsun käyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe on tulenarka, itse vastustan helpottamista nykyisestä. Nykyisinkin sen muuten voi erityisistä syistä saada 12. viikon jälkeen, joten siihen tuskin on tulossa helpotusta.

Ajattelen ihan naisena, että on naisen oma etu, että sitä ei ihan pelkästä pyynnöstä myönnetä vaan pikkuisen pitää keskustella asiasta. Monet tekee hätäpäissään ja myös lapsen isän painostuksen alla ratkaisuja, joita myöhemmin katuvat.

Ajattelen ihan naisena, että olen oman itseni ja elämäntilanteeni paras asiantuntija ja siksi myös kykeneväinen tekemän itsenäisesti päätökseni kehostani.

Kummallisesti tekstistäsi tulee vaikutelma, että nyt naiset hakisivat abortteja jostain hetken mielijohteesta ja siksi on tärkeää, että asiasta pitää keskustella. Kyllä valtaosa on tehnyt sen harkinnan jo ennen lääkärille menoa.

Jos on oikeasti aikuinen nainen ja kykenevä päättämään itsenäisesti asioistaan, niin miten on mahdollista päätyä sellaiseen tilanteeseen että on tahtomattaan raskaana? Jos siis oletetaan että mitään s*ksu**lirikosta ei ole tapahtunut.

Teineiltä, mt-potilailta, päihderiippuvaisilta yms. vajaavaltaisilta vahinkoraskaudet vielä jotenkin ymmärtää, mutta miten normaalille ihmiselle voi käydä niin?

Raskauksia on todistetusti alkanut jopa silloin, kun molemmat seksin osapuolet on steriloitu. Mistä elämänhallintaongelmasta naisella raskauden alkaminen on silloin johtunut? Ja, miksi kyse on silloin vain naisen elämänhallintaongelmista? Eikö miehet ole ikinä niin täysvaltaisia aikuisia, että heillä olisi mitään vastuuta ehkäisystä?

Raskaaksi voi tosiaan tulla ehkäisystä huolimatta, ja se pitää ottaa huomioon kun tekee päätöksiä seksielämäänsä liittyen (oli sitten mies tai nainen). Jos elämäntilanne on sellainen ettei mitenkään pystyisi huolehtimaan lapsesta, niin silloin turvallinen vaihtoehto on elää selibaatissa siihen saakka että elämäntilanne muuttuu paremmaksi.

Siinä tapauksessa minun on lähdettävä/olisi pitänyt lähteä nunnaksi, koska missään tilanteessa elämäntilanteeni ei muutu lapselle suotuisaksi tai myönteiseksi. Näin on ollut siitä lähtien, kun olin 6-vuotias ja tiesin, että lapsia syntyy.

Minulle pakotetut lapset abortin kieltämisellä olisivat joko kuolleita kanssani tai täysin mielenterveyspotilaita, jotka jatkavat kokemaansa hylkäystä (adoptio) ja kaltoinkohtelua seuraaviin sukupolviin ilman laajamittaista terapiaa.

Vela N42