Onko työnhaku oikeasti tällaista nykyään? (Sis linkki). Alan itkemään jos on!
Jäin yllättäen työttömäksi kun työpaikkani (siis firma) myytiin ja uusi omistaja saneerasi pois tietyt avainroolit (halutessaan miehittää ne omilla henkilöillään). Sain toki 6kk ”kädenpuristuksen” mutta siitä huolimatta olen nyt työtön ja etsinyt jo 3kk tuloksetta työtä.
Osaamiseni on hyvää (taloushallinto), on päällikkötason kokemusta, esimieskokemusta yli 15v, CV on aukoton.
Mutta. Mulla on hankala tilanne sillä asun kaupungissa jossa mulla ei ole mitään verkostoa. Joudun asumaan tässä ainakin muutaman vuoden, lähiomaisen hoivan takia.
Kun luin tämän työnhaku-opstuksen niin aloin melkein itkeä. Oikeastiko se on tällaista nykyään? Pitää kommentoida kaikkea twitterissa, tehdä myyvät webbisivut itsestään, tunkea joka kissanrisistiäiseen verkottuakseen? Artikkeli oli jotenkin niin ilkeästi kirjoitettu että tunnen itseni epäkelvoksi muumioksi (olen 44v).
Tässä tää linkki
https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/tyonhaku-nailla-ohjeilla-saat-unelm…
Onko enää KETÄÄN joka olisi saanut työn ilman suhteita ja ihan perinteisellä hakemuksella?
Kommentit (468)
Tämä kirjoitukseni tulee saamaan monta alapeukkua, mutta mitäpä siitä. Tässä yksi näkökulma työnhakuun yhden työttömän silmin.
Olen saanut kaksi burnoutia. Viimeisimmän jälkeen niin terapeutti kuin lääkärikin kehottivat rajaamaan työ-ja vapaa-ajan selkeästi irti toisistaan ja pistämään oman hyvinvoinnin edelle.
Näin tein, kun ymmärsin mitkä asiat aiheuttivat stressiä.
Näistä yksi oli some. Katkaisin kaikki some-tilini ja voin paremmin. Olen myös suht yksityinen henkilö, joten en halua levitellä työhistoriaani julkiseksi. Tästä päästään kaverin nimeltä LinkedIn.Tätä tiliä ei myöskään kannata tehdä jos ei ole valmis olemaan aktiivinen. Näin on sanonut muutama ammatikseen rekrykonsultin työtä sekä CV-kursseja pitävä ihminen. Se voi kuulemma jopa aiheuttaa hallaa.
Pidän työ-ja vapaa-ajan erillään, koska en halua uutta burnoutia. Aiemmin näiden sekoittuminen ajoi useamman kuukauden uupumiseen ja masennukseen, koska en osannut enää palautua vapaa-ajalla.
Ei ole enää verkostojakaan, sillä ihmiset eivät enää koe minua osaksi haluamaansa verkostoa puuttuvan somen ja pitkien burnoutin aiheuttamien sairauslomien jälkeen.
Kaltaisteni henkilöiden on vaikea tässä nykymaailmassa työllistyä, vaikka osaamista ja motivaatiota olisi. Pitää olla somet, CV:t, verkostot ja vaikka mitä.
Sen sijaan työnantajat voisivat pysähtyä kuuntelemaan työnhakijaa. Nyt työnhausta on tehty hankalaa ja entistä enemmän työssä olevat väsyvät, kun vaatimukset vain kasvaa. Myös työttömille.
Jossain on mätää, kun jopa työttömät väsyvät työnhaun aiheuttaman urakan alle.
Vierailija kirjoitti:
Lukiko kukaan tuota linkattua artikkelia? Mä tulin myös vihaiseksi, se oli jotenkin todella alentavasti kirjoitettu. Siis tyyliin jos et tee näin ja noin, syrjäydyt. Tai jos luulet että perushakemus riittää, olet kohta mölkkypajalla vuolemassa pölkkyjä 9e päiväpalkalla.
Mun mielestä tuo ei ollut nokkelaa huumoria. Tuo oli täyttä v*ttuilua. Ihan todella loukkaavaan sävyyn kirjoitettu. Taidan laittaa palautetta asiasta.
Tähän tyyliin siellä TE-toimistossa ja TE-toimiston yksityisiltä firmoilta ostetuissa valmennuksissakin puhutaan, riippuu vähän henkilöstä. Juuri työttömäksi jääneiden alkuinfossa käskettiin "lopettaa se sohvalla makaaminen", sillä niin ei töitä kuulemma löydy. Tämä ei edes ollut mikään yksittäinen tapaus, vaan ilmeisesti normaali osa alkuinfoa, ja paikalla oli kaksi TE-toimiston työntekijää, eli kyseessä oli ilmeisen sallittu tapa puhua. Lisäksi on sitten huutamista, päälle puhumista, yleistä lyttäämistä, alentavaa käytöstä yms. Toki tämä ei koske kaikkia kyseisen paikan työntekijöitä, mutta on ihmeen yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Aivan järkyttävää tekstiä, tulin myös vihaiseksi tuosta. Mitä kautta laitat palautetta, voisin myös laittaa. Aivan järkyttävän leimaavaa pskaa.
Vierailija kirjoitti:
Lukiko kukaan tuota linkattua artikkelia? Mä tulin myös vihaiseksi, se oli jotenkin todella alentavasti kirjoitettu. Siis tyyliin jos et tee näin ja noin, syrjäydyt. Tai jos luulet että perushakemus riittää, olet kohta mölkkypajalla vuolemassa pölkkyjä 9e päiväpalkalla.
Mun mielestä tuo ei ollut nokkelaa huumoria. Tuo oli täyttä v*ttuilua. Ihan todella loukkaavaan sävyyn kirjoitettu. Taidan laittaa palautetta asiasta.
Pitäkää nyt turpanne kiinni ja kädet taskuissa. Aivan turha aukoa påätään, jos joku pyrkii antamaan hyviä neuvoja. Niitä tuossa oli, tosin ei kaikille. Teidän ressukoiden tyhmyyden vuoksi jotkut voivat ihan oikeasti kärsiä, kun tällaiset ilmaiset neuontapalstat katoavat. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa osallistua maksullisiin koulutuksiin ja ihan varmasti valtion työnvälitysviranomaiset eivät ole se paras ohjeistaja niille työnhakijoille, joita juuri tuo linkki auttaa parhaiten.
Jos on niin tyhmä, ettei ymmärrä, että eri tyyppisille työnhakijoille/ihmislle sopivat eri tyyppiset metodit, niin silloin on parasta olla hiljaa. Ja silloin muuten saa pysyä työttömänäkin ihan varmasti.
Eritteletkö vielä ne hyvä neuvot, kiitos!
Jossain kohtaa itsekin harkitsin kevytyrittäjyyttä. Ukko.fi oli minulle tutuin brändi. Tuon tekstin jälkeen pakko todeta, että hyvä että vain harkitsin kyseistä toimijaa. Ja että sieltä kyseistä palvelua hakisin vain kuolleen ruumiini yli.
Minä soitin muutama vuosi sitten Ukkoon ja kyselin heidän toiminnastaan. Minulle oli tarjottu urakkaa ulkomailta, ja kartoitin mahdollisuuksia olla herättelemättä entistä yritystäni koomasta. (Herätteleminen oli tuossa tilanteessa mahdotontakin.)
Pienten toimeksiantojen laskutuksessa Ukon ja vastaavien taksa ei tunnu kovin isolta, mutta kun aloin laskea, montako tuhatta euroa Ukko veisi parin-kolmenkymmenentuhannen euron hintaisesta urakasta yhden laskun kirjoittamisesta, oli selvää, että "kevytyrittäjyys" on yritystoiminnan leikkimistä. Paitsi Ukolle, joka paisuu ja pulskistuu.
Tuota tekstiä en ole lukenut enkä tiedä, kannattaako verenpainetta nostattaa uteliaisuuden vuoksi.
Silloin kun tuo Ukko ja pari muuta kevytyrittäjyyspalvelua aloittivat, ne olivat keino kiertää sitä, että työkkäri katsoisi satunnaisen oman työnsä myynnin yrittäjyydeksi ja katkaisisi kaikki tuet. Noiden avulla pystyi siis kasvattamaan myyntiään siihen saakka, että varmistui että laskutus riittää ja sitten siirtymään yrittäjyyteen. Työkkäriin ilmoitettiin tulot ja työtunnit ja niistä sai soviteltua päivärahaa. Korkea laskutushinta oli hyvä diili kun tiesi, ettei satunnainen laskutettu keikka lopettanut koko työttömyysturvaa.
Sittemmin tämä mahdollisuus lopetettiin, koska ilmeisesti oli huono asia, ettö työttömillä oli joku mahdollisuus parantaa omaa tilannettaan.
Suomalainen yhteiskunta on todella siperialainen tässä mielessä. Täällä on liian erilaisia (alkeellisia päättäjiä) ihmisiä, liian erilaisella kulttuurihistorialla ja perimällä. Onko jossain muussa Euroopan maassa näin keskinkertainen meininki?!
Kansalaiset ne päättäjät äänestää päättäjiksi, tyhmä kansa valitsee tyhmät päättäjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Senkö takia en saa töitä kun en todellakaan ala brändäämään itseäni pitkin nettiä yms. Sairas maailma. Ja sitten on muka pulaa osaavista työntekijöistä? Katinpskt
Mä oon alkanut havahtua tähän samaan. Mulla on oikeasti todella kovan tason CV ja johtoryhmätasolla ollut yli 10v. Sit tuli uusi tj ja pudotti johtoryhmäläiset ö-mappiin.
En osaa tehdä mitään webbisivuja enkä ala tän takia menemään twitteriin, ja inhoan tuota ylipirteää sosiaalista pazkaa missä kaikki pätee ja nostaa itseään linkedinissä.
Varmaan sit pitää luovuttaa heti kättelyssä ;(En tiedä olenko vähemmistössä, mutta ne LinkedInissä tehdyt postaukset, jonka tarkoituksena on oman hännän nostaminen, ovat äärimmäisen noloja.
Jos olisin esimiesasemassa ja näkisin työnhakijan postaavan linkedinissä pazkaa niin CV lentäisi roskakoriin.
Ne postaukset aiheuttavat parhaimmillaan myötähäpeän aallon.
Samaa mieltä. Osa niistä oman hännän nostoista on röyhkeitä, osa vähän tyhmyyksissä tehtyjä puolivahinkoja, ja osa sit sellasia hampaat irvessä väkipakolla tehtyjä koska KUULUU olla sosiaalinen linkedin-kuukkeli ja postata niin maan perkuleesti, että kaikki näkee tässä olevan osajaan.
Sit ne rekrykonsultit oikeasti ajattelee että ”tuossapa kovan luokan osaaja”. Sen aidosti kovatasoisen osaaja, joka ei postaa mitään eikä kehuskele, profiili jää katsomatta.
Tätä helvetin pelleilyä tää nykypäivänä on.
Ja joo, olen juuri yksi erikoisosaaja joka ei päivitä tai kehu tai muutakaan. Ja näköjään sit työtarjouksia tai headhuntersoittoja on turha odotella.Nykyajan ideaali työntekijä on (konsulttien mielestä) Alex Stubbmainen elohiiri joka hymyilee kuin hangon keksi ja sättää ja säheltää. Se, että asioiden hoidosta ei tule mitään, on epäoleellista.
Liike on tärkein. Suunnasta ei niin väliä.
tuohon vielä, että oman kokemukseni mukaan näiden MPS:n, Baronan tms. rekrykonsulttien taso ei päätä huimaa. Osasta näkee ihan suoraan, että he ovat rekryssä sen takia kun rahkeet ei riitä muuhunkaan.
Wannabe-markkinointijengiä, joilla ei rahkeet riittäneet markkinointiosastolle. Jossa sielläkään ammattiosaamisen taso ei aina päätä huimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuuhan se siitäkin millaista työpaikkaa hakee.
Kilpailu on kovaa myös yrityksillä itsellään, aina pitää olla parempi kuin kilpaileva yritys, paremmat työntekijät ja maine, hintataso, tuotot sun muut.
Muutoin ei pärjää vaan karsiutuu markkinoilta pois.
Se on eloonjäämis taistelua myös yrityksillä itsellään, ainakin pienemmillä ja keskisuurilla.
Ja eihän se sen yrittäjän ja työnantajan vika ole, jos joku ei pääse töihin.
Se joku joka ei duuniin pääse, ei ole työnantajan mielestä se paras mahdollinen työntekijä heille.
Sillä ainahan sen duunipaikan joku saa. Tämä jää monilta huomaamatta.
Että joku hakijoista pääsee kuitenkin aina siihen avoinna olevaan työpaikkaan.
Loput sitten vaan itkee ja valittaa ja haukkuu rekrytointia ja työnantajaa, kun ei kelvannut työhön.Erittäin usein vika on työnantajassa. Hakuilmoituksessa etsitään kokenutta osaajaa, vaativia tehtäviä tehnyttä, kovan luokan ammattilaista. Sit haen työtä koska täytän nää parametrit. No en pääse haastatteluub ja lipulta käy ilmi että kokematon nuori tyttö palkattiin. Varmaan halpa hinta. Ja tää on toistunut nyt kymmeniä kertoja.
En tietenkään hakisi jos tietäisin että halutaan nuori ja halpa. Mutta kun hakuteksti on jotain ihan muuta!
Ikäväkseni on sanottava että tuo kuullostaa siltä että siellä haetaan jotain muutakin kuin vain sitä virallista työtä. Eli ne nuoret tytöt ovat käyneet ihan eri työ"neuvotteluja" kuin sinä!
Vierailija kirjoitti:
Tämä kirjoitukseni tulee saamaan monta alapeukkua, mutta mitäpä siitä. Tässä yksi näkökulma työnhakuun yhden työttömän silmin.
Olen saanut kaksi burnoutia. Viimeisimmän jälkeen niin terapeutti kuin lääkärikin kehottivat rajaamaan työ-ja vapaa-ajan selkeästi irti toisistaan ja pistämään oman hyvinvoinnin edelle.
Näin tein, kun ymmärsin mitkä asiat aiheuttivat stressiä.
Näistä yksi oli some. Katkaisin kaikki some-tilini ja voin paremmin. Olen myös suht yksityinen henkilö, joten en halua levitellä työhistoriaani julkiseksi. Tästä päästään kaverin nimeltä LinkedIn.Tätä tiliä ei myöskään kannata tehdä jos ei ole valmis olemaan aktiivinen. Näin on sanonut muutama ammatikseen rekrykonsultin työtä sekä CV-kursseja pitävä ihminen. Se voi kuulemma jopa aiheuttaa hallaa.
Pidän työ-ja vapaa-ajan erillään, koska en halua uutta burnoutia. Aiemmin näiden sekoittuminen ajoi useamman kuukauden uupumiseen ja masennukseen, koska en osannut enää palautua vapaa-ajalla.
Ei ole enää verkostojakaan, sillä ihmiset eivät enää koe minua osaksi haluamaansa verkostoa puuttuvan somen ja pitkien burnoutin aiheuttamien sairauslomien jälkeen.
Kaltaisteni henkilöiden on vaikea tässä nykymaailmassa työllistyä, vaikka osaamista ja motivaatiota olisi. Pitää olla somet, CV:t, verkostot ja vaikka mitä.
Sen sijaan työnantajat voisivat pysähtyä kuuntelemaan työnhakijaa. Nyt työnhausta on tehty hankalaa ja entistä enemmän työssä olevat väsyvät, kun vaatimukset vain kasvaa. Myös työttömille.
Jossain on mätää, kun jopa työttömät väsyvät työnhaun aiheuttaman urakan alle.
Tuollainen touhu ajaa monet työkyvyttömyyseläkkeelle. Minut se ajoi 36 vuotiaana. Sitä ennen en ollut töissä 6 vuoteen.
Tämä on sitä yhteiskunnan säästöä.
Totuus on se, että tuo työnhakuprosessi joka tuossa on kuvattu, on tarkoitettu vain ja ainoastaan heille joilla on jo suhdeverkosto. Eli käytännössä koskee vain hyvin mitättömän pientä prosentti firmoista, ja nämä firmat ovat niin spesiaalia ettei sinne kukaan tavallinen työnhakija edes erehdy hakemaan.
Eli lakifirmoja, jonkun erittäin spesiaalia tutkimustyötä tekevän teknisen alan firman (esimerkiksi robottisydämille magneettivastuksia valmistama ja kehittämä robotiikka-alan yritys) johon valitaan ensimmäiseksi työntekijät ulkomailta koska Suomalaisista yliopistoista ei ketään suomalaista tohtoritutkijaa löydy firmaan.
Tavallinen ihminen, joka käy yliopiston tai tekun, ei tuollaiseen hakemisrumbaan pääse kiinni koskaan. Syykin on yksinkertainen. Sellaisella henkilöllä EI ole minkäänlaista työhistoriaa, tai mitään muutakaan saavutusta jota esitellä. Eli koko artikkeli on noiden omia fantasioita, joissa levitetään jotain Hollywood unelmia. Toinen fakta mikä unohdettiin myös mainita. Suomessa tällä hetkellä suurin työntekijöiden vaihtuvuus koskee sellaisia ammatteja joihin ei missään tapauksessa vaadita mitään erityisosaamista. Kaikkein pienin vaihtuvuus on taas juuri niillä aloilla, joihin et voi päästä kuin suhteilla.
Koko tuo artikkeli on niin uskomatonta potaskaa, ja tarkoitettu vain siihen että heidän työnvälitysfirmaa pidettäisiin muka jonkinlaisena erikoisen hyvänä työnvälitysfirmana. Eli, ellet osannut lukea, he itse kehuvat siinä itseään, ikäänkuin HE muka löytäisivät noita erikoisasiantuntijoita ja heille työpaikkoja! Höpö höpö. Fakta on se että erikoisasiantuntijat haetaan jo opiskelupaikoista töihin, ja siihen ei mitään työnvälitysfirmoja tarvita väliin!
Tuo on tuollaista amerikkalaista potaskaa isosta kirjaimesta viimeiseen pisteeseen!
Linkkari on tarkoitettu siihen, että voi stalkata työkavereita, etenkin entisiä.
Tää on oikeasti varmaan paras ketju pariin vuoteen. Oikeasti hyvää pohdintaa ja kulttuuristen rakenteiden analyysia. Kiitän kaikkia sydämeni pohjasta jotka olette kirjoittaneet ja toivon että ketju yhä jatkuu.
T. Yksi meistä 40v+ ikäisistä työnhakijoista
Mulla on linkkarissa 400 kontaktia, ja olen ollut perhevapailla eli taukoakin työstä, ja siksi en ole enempää saanut noita kontakteja. Eräs härski rekrykonsultti sanoi mulle että ”linkediniä ei paljoo kannata mainostaa jos ei ole vähintään tuhatta kontaktia”.
Tää kertoo kans nykyajasta. Joillain kontakteja voi olla vaikkapa 50, ja sitä sit näköjään pitää vaan hävetä ;(
On myös työnantajia joita ei kiinnosta linkkari etc vaan haluavat ahkeran ja osaavan työntekijän.
Ennen oli paremmin. Jokainen työhaluinen sai töitä ja sen kautta rahaa, millä ostaa koti, auto, mökki...
Vierailija kirjoitti:
Mulla on linkkarissa 400 kontaktia, ja olen ollut perhevapailla eli taukoakin työstä, ja siksi en ole enempää saanut noita kontakteja. Eräs härski rekrykonsultti sanoi mulle että ”linkediniä ei paljoo kannata mainostaa jos ei ole vähintään tuhatta kontaktia”.
Tää kertoo kans nykyajasta. Joillain kontakteja voi olla vaikkapa 50, ja sitä sit näköjään pitää vaan hävetä ;(
Ja aivan kuin noi 400 saati 1000 ihmistä sinut oikeasti tuntisi tai sinua edes muistaisi. Suuri osa ei edes liity mitenkään. Ihan kuin joku tutuntutuntuttu ketään minnekään suosittelisi.
Tää on tämmöistä tää nykyaika.
Vierailija kirjoitti:
Työnhaku on tosiaan ihan hirveää pelleilyä ja teatteria nykyään. Siinä kaikki esittää roolia, leikkii leikkiä, lausuu tietyt vuorosanat ja pitää osata tunkea mukaan kaikki kliseet… erityisesti pitää olla INTOHIMOINEN.
En yhtään ihmettele että moni työtön luovuttaa. Töistä 80% menee suhteilla ja lopuissa on aina se 200 hakijaa joiden seasta on mahdoton nousta esiin.
Olen itse rekrytoinnista epäsuorasti vastuussa (alaiseni on se varsinainen rekrytoija) ja huomaan myös sen että monilla on vaikka mitä härpäkettä hakemuksissa, juuri youtube-videota, webbisivua, portfoliota… miten siinä enää perus-Cv sitten riittää.Mun vahva näkemys on että rekrytointi on pahasti rikki. Tällaisenaan se ei vaan toimi. Väärällä tavalla väärät ihmiset pääsee esiin (supliikit myyntimiehet jotka osaa tehdä hienot esittelyvideot) ja sitten introvertit tipahtaa pois (ellei erikseen varmista että heidät otetaan mukaan vaikkei olisikaan hieno multimediashowta tehty)
En osaa suoraan sanoa mikä olisi se oikea tapa. Ehkä etäänlainen työnhaun tinder. Nyt tekrytointi pn aivan hullun hommaa, joka paikkaan työnhakija tekee tuntien työn sorvatessaan hakemuksia ja sitten se valuu hukkaan kun tulee ”ei kiitos” kirje.
Työnhaku on pilalla.
No se että otetaan tehtävään täysin väärä ihminen vaan siksi että saadaan uusi sosiaalisissa piireissä pyörivä höpöttäjä niin sehän on sen yrityksen tappioksi.
On lukematon määrä ammatteja joihin paras työntekijä on introvertti. Vaaditaan yleensä myös fiksuutta ja analyyttistä otetta kuten it-ala. Tosin it-alalla tämä jo tiedetään. Sen sijaan kaikki suunnitteluun ja määrittelyyn ym. liittyvät työt harvoin onnistuu sosiaaliselta höpöttäjältä. Mutta tyhmyydestä sakotetaan kuten sanonta kuuluu fiksu työnantaja tietää minkälaista persoonaa ja taitoja tehtävässä tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa työnhaku on aivan outoa. Ei riitä sinun oma persoonasi. Jos et ole pirteä ja yli-innokas, ei ole mahdollista ilma suhteita saada työtä. Suomessa ei ymmärretä erilaisuuksien painoarvoa työyhteisössä. Kaikista toimivin organisaatio on kun eri taustaisia ihmisiä ja eri persoonallisuuksia tiimeissä. Suomalainen johtaminen on pa*kaa ja kuvitellaan, että joku pirteä pipsa sieltä tulee muiden pirteiden pipsojen kanssa tekemään firmasta dynaamista ja innovatiivista edelläkävijää. Todellisuudessa sitä dynaamista toimintaa ja innovatiivista ajattelua saataisiin kun otettaisiin työyhteisöön vastakkain ajattelevia ihmisiä ja saadaan heidän työnsä toimimaan.
Yks tapa saada työpaikka, on että hankkii hyvän fitnesperseen ja tarjoaa sitä johdolle. Sitä sanotaan myös reittä pitkin etenemiseksi.
Mä oon ollu 12v6kk työttömänä, mulla on 1v5kk vanha merkonomin tutkinto (aspa/myynti). En ole somessa enkä linkkarissa. CV täynnä aukkoja, ei suhteita, suosittelijoita eikä tuttuja keille soittaisi. En osaa esiintyä videoilla, olen introvertti ja epäsosiaalinen synkistelijä. En odota pääseväni töihin ihan hetkeen, tosin ei mua ne kaupan alan 4-15h/vko työt kiinnostakaan paskan vertaa. Pitäkööt tunkkinsa.
Mites hei joku Businesslike tmv rekryfirma joka välittää sun alan töitä? Laita semmoseen avoin hakemus ellei heillä oo just nyt sopivaa tyrkyllä. Ite joskus hain jotain yhtä paikkaa jonka rekryssä olivat mukana - vaikken ko. paikkaa saanut, he viikkoja myöhemmin soittelivat sit ihan toisesta mielenkiintoisesta työstä!
Ja en nyt tiedä onko tuo forma edes olemassa enää, mutta toki Baronat ja muutkin hoitaa alan rekryjä/välityksiä.
Jos oot syrjäytynyt merkonomi ilman suhteita ja suosittelijoita niin avoimia hakemuksia on turha laittaa, yhteenkään mun avoimeen hakemukseen ei ole vastattu 17kk sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Linkkari on tarkoitettu siihen, että voi stalkata työkavereita, etenkin entisiä.
En ole tainnut kirjautua kolmeen vuoteen. Ärsyynnyin jatkuvaan spämmiin. Some on energia- ja aikasyöppö ilman konkreettista hyötyä.
Fiksu ihminen tekee useamman tilin. On se virallinen tili, jota sukulaiset ja ta voivat seurata ja sitten monta muuta anonyymiä, mitä ei ole kytketty nimeen.