Onko työnhaku oikeasti tällaista nykyään? (Sis linkki). Alan itkemään jos on!

Vierailija kirjoitti:

Niillä sun tutuilla voi olla omia tuttuja tai tutun tuttuja sun asuinpaikkakunnalla. Suhteet on oikeastaan ainoa tapa työllistyä jos olet yli 40-v.

Mä olen työllistynyt 3/5 hakemaani tehtävään viime vuosina ilman suhteita ja olen yli 40v. Alan kokemus oli ensimmäistä paikkaa hakiessani nolla, työhistoria sirpaleinen jne. Joten ei se nyt ihan noin mene. Itsekin luulin valmistuessani yliopistosta yli nelikymppisenä, etten tule koskaan töitä saamaan, mutta yllättäen kaikki onkin mennyt tosi putkeen. Tsemppiä ap!

Epäilin ennen klikkaamista, että eihän juttu niin kamala voinut olla, mutta sävy oli ihan hirveä. Samaa henkeä kuin verkostomarkkinointitilaisuuksissa, joissa ihmisiä haukutaan lampaiksi ja luusereiksi elleivät he ota asioita omiin käsiinsä ja hurahda myymään sitä tai tätä lumeravinnetta.

Mutta tuo vinkki, että voisi pyytää tuttujaan vihjaamaan itsestä sopiville henkilöille, voisi ehkä olla hyödyllinen.

Sen sijaan varsinkin tuo kotisivuvinkki oli vähintäänkin outo, tai ainakin tosi alakohtainen. Omalla alalla tehdyt työt löytyvät portfoliosta tai ehkä parista artikkelista. Oletus on, että kaikilla on samat pohjataidot ja lisäosaaminen siihen päälle tulee töiden kautta. Näiden asioiden listaaminen kotisivuilla ei tuottaisi mitään lisäarvoa eikä edes kiinnostaisi. Ja samoin olisi enemmän negatiivinen lisä, jos henkilö väittäisi olevansa perehtynyt johonkin erikoisuuteen ja käyttäisi todisteena jotakin viikon vanhaa blogitekstiään. Ei kaikkialla noin pintapuolista ole.

No eipä se työkkäri oikein voi rekrytointikäytäntöjen älyttömyyttä ja tehottomuutta muuttaa. Ja työkkärissä on töissä kaikenlaista osaavasta vähemmän osaavaan. Lisäksi kukaan ei voi hallita kaikkia eri toimialoja, lakeja, muuttuvia ohjeita, miljoonia eri hanke- ja palvelupolkuja n.

500-1000 asiakasmäärien salkuilla, joita siellä on. Eikä asiantuntija työkkärissä voi muuttaa julkisen sektorin palveluohjausten, aikataulujen yms em. Sisältöjä ja nopeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa työnhaku on aivan outoa. Ei riitä sinun oma persoonasi. Jos et ole pirteä ja yli-innokas, ei ole mahdollista ilma suhteita saada työtä. Suomessa ei ymmärretä erilaisuuksien painoarvoa työyhteisössä. Kaikista toimivin organisaatio on kun eri taustaisia ihmisiä ja eri persoonallisuuksia tiimeissä. Suomalainen johtaminen on pa*kaa ja kuvitellaan, että joku pirteä pipsa sieltä tulee muiden pirteiden pipsojen kanssa tekemään firmasta dynaamista ja innovatiivista edelläkävijää. Todellisuudessa sitä dynaamista toimintaa ja innovatiivista ajattelua saataisiin kun otettaisiin työyhteisöön vastakkain ajattelevia ihmisiä ja saadaan heidän työnsä toimimaan.

Yks tapa saada työpaikka, on että hankkii hyvän fitnesperseen ja tarjoaa sitä johdolle. Sitä sanotaan myös reittä pitkin etenemiseksi.

Mitäs me miehet?

Vierailija kirjoitti:

Ystävällisesti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloussanomissa oli jo ennen koronaa, että kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä. Mitäs myyjät meinaa alkaa tekemään työksi sitten?

Lopeta se Taloussanomien lukeminen, koko netti on täynnä viestejäsi. Lue Aku Ankkaa sieltä löydät totuuden, Roopella on rahaa.

Moni on pulassa 10 vuoden sisällä, kun heidät irtisanotaan ja on asuntolainaa. 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja asuntoja tulee niin paljon myyntiin ettei tosikaan.

Onko asunnot remontoitu hienosti ulosottoa varten?

Ihmiset ovat ystävällisiä ja remontoivat asuntonsa muita varten.

Kaikkien on mentävä töihin kun on työvoimapula.

Linkkarissa sen huomaa, tätä nykyä on tosi paljon ties mitä työelämän ja työnhaun kehittämiskonsultteja jotka rummuttaa: näin teet hyvän työhakemuksen, tulen kehittämään työyhteisöjä jne ..

Nuo konsultit onnistuu myös myymään TE-toimistoille kaiken maailmaan työnhaku kursseja yms. Usein nuo konsultit ja käärmeöljykauppiaat on kenkää saaneita toimihenkilöitä tai keskitason johtajia jotka on joutuneet lähtemään esim. fuusion jälkeen.

Linkedinissä pitää olla eikä missään twitterissä jos töitä etsii.

Ja sieltä kyllä oikeasti myös löytää kun aktivoituu ja haravoi itselleen ison verkoston.

Kinusin organisaatioon työharjoitteluun kaksikymppisenä ja taisivat ottaa minut sinne säälistä, kun eivät eroon päässeet. Sen jälkeen tuli määräaikaisia työsoppareita, sijaisuuksia, kaikkea mahdollista kuten oppisopparia ja epäpätevyysalennuksia, välillä homma typistyi keikkahommaksi ja sitten taas pitkiksi määräaikaisuuksiksi, kunnes 10 vuotta ensimmäisen harjoittelun jälkeen sihteeri ennen eläkkeellä lähtöään sutkautti, että laittaa seuraavan sopparini vakituiseksi viimeisenä tekonaan ja toivotaan ettei kukaan huomauttele myöhemmin mitään. Seuraavan viiden vuoden aikana pääsin jopa hyppäämään organisaatiossa ylöspäin ja työtä sekä arvostusta on riittänyt, on voinut ottaa asuntolainan ja hankkia lapsia. Kaikki tämä lähti siitä työharjoittelusta ja että aina teki sitkeästi enemmän kuin mitä pyydettiin. Kun jossain vaiheessa oli vain keikkahommaa, tuli laitettua hakemuksia sinne tänne, ja mistään ei kuulunut mitään.

Nykyään jos pitäisi töitä hakea, tekisin pienimuotoisen mutta tyylikkään nettisivun itselleni ja laittelisin sitä linkkiä sinne tänne, joku työnantaja jaksaa varmasti sen verran sormea napsauttaa että itsensä sinne sivuille saa vietyä. Kannattaa kysyä tutuilta, josko vaikka jälkikasvusta löytyisi nettisivujen tekijää joka tekisi pientä korvausta vastaan sivut. 

Kertoo nykyajasta jotain sekin, että linkkariinkin saa ostettua jostain nykyaikaisesta hikipajasta Bangladeshista vaikka 1000 seuraajaa, jolla saat doupattua näyttämään preesensisi hyvältä. Jotkut saattavat oikeasti tehdä päätöksiä sen perusteella, että onko henkilöllä paljonko seuraajia, linkkarissa sen maagisen 500 rajan yli.

Vierailija kirjoitti:

Työnhaku on tosiaan ihan hirveää pelleilyä ja teatteria nykyään. Siinä kaikki esittää roolia, leikkii leikkiä, lausuu tietyt vuorosanat ja pitää osata tunkea mukaan kaikki kliseet… erityisesti pitää olla INTOHIMOINEN.

En yhtään ihmettele että moni työtön luovuttaa. Töistä 80% menee suhteilla ja lopuissa on aina se 200 hakijaa joiden seasta on mahdoton nousta esiin.

Olen itse rekrytoinnista epäsuorasti vastuussa (alaiseni on se varsinainen rekrytoija) ja huomaan myös sen että monilla on vaikka mitä härpäkettä hakemuksissa, juuri youtube-videota, webbisivua, portfoliota… miten siinä enää perus-Cv sitten riittää.

Mun vahva näkemys on että rekrytointi on pahasti rikki. Tällaisenaan se ei vaan toimi. Väärällä tavalla väärät ihmiset pääsee esiin (supliikit myyntimiehet jotka osaa tehdä hienot esittelyvideot) ja sitten introvertit tipahtaa pois (ellei erikseen varmista että heidät otetaan mukaan vaikkei olisikaan hieno multimediashowta tehty)

En osaa suoraan sanoa mikä olisi se oikea tapa. Ehkä etäänlainen työnhaun tinder. Nyt tekrytointi pn aivan hullun hommaa, joka paikkaan työnhakija tekee tuntien työn sorvatessaan hakemuksia ja sitten se valuu hukkaan kun tulee ”ei kiitos” kirje.

Työnhaku on pilalla.

Totta joka sana.

Nyt saa vain kuulla että työttömät ne kun on laiskoja, ja mene töihin. "Mene töihin" ; miten sen työpaikan saa? Menemälläkö vain?

Asenteiden työttömiä kohtaan on muututtava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiko kukaan tuota linkattua artikkelia? Mä tulin myös vihaiseksi, se oli jotenkin todella alentavasti kirjoitettu. Siis tyyliin jos et tee näin ja noin, syrjäydyt. Tai jos luulet että perushakemus riittää, olet kohta mölkkypajalla vuolemassa pölkkyjä 9e päiväpalkalla.

Mun mielestä tuo ei ollut nokkelaa huumoria. Tuo oli täyttä v*ttuilua. Ihan todella loukkaavaan sävyyn kirjoitettu. Taidan laittaa palautetta asiasta.

Tähän tyyliin siellä TE-toimistossa ja TE-toimiston yksityisiltä firmoilta ostetuissa valmennuksissakin puhutaan, riippuu vähän henkilöstä. Juuri työttömäksi jääneiden alkuinfossa käskettiin "lopettaa se sohvalla makaaminen", sillä niin ei töitä kuulemma löydy. Tämä ei edes ollut mikään yksittäinen tapaus, vaan ilmeisesti normaali osa alkuinfoa, ja paikalla oli kaksi TE-toimiston työntekijää, eli kyseessä oli ilmeisen sallittu tapa puhua. Lisäksi on sitten huutamista, päälle puhumista, yleistä lyttäämistä, alentavaa käytöstä yms. Toki tämä ei koske kaikkia kyseisen paikan työntekijöitä, mutta on ihmeen yleistä.

Tällaiset "sohvalla makaamispuheet" tulee tuoda enemmän julki. Todella alentavaa ja pöyrityttävää kielenkäyttöä viranomaisilta.

Kirjoitus on ukko.fi palvelussa, joten tarkoituksena on selvästi houkutella työttömiä kevytyrittäjiksi: Myy osaamistasi kevytyrittäjänä vaikka polkuhintaan, jotta saisit kontaktejaetkä näyttäisi muiden silmissä pelkältä kotona makoilevalta lusmulta!

Vierailija kirjoitti:

Mulla on linkkarissa 400 kontaktia, ja olen ollut perhevapailla eli taukoakin työstä, ja siksi en ole enempää saanut noita kontakteja. Eräs härski rekrykonsultti sanoi mulle että ”linkediniä ei paljoo kannata mainostaa jos ei ole vähintään tuhatta kontaktia”.

Tää kertoo kans nykyajasta. Joillain kontakteja voi olla vaikkapa 50, ja sitä sit näköjään pitää vaan hävetä ;(

Voi kauhea! Tähän päälle se, ettei naisena voi kuitenkaan varmaksi tietää, mikä on vastapuolen verkostoitumisen motivaatio, jos verkostoitumispyynnön lähettää mies. Näitä on ollut ihan riittämiin Facebookissakin, joka ei ole sekään treffipalvelu. Ollut monia kiusallisiakin tilanteita, kun tulee kaveripyyntö ventovieraalta, katsot yhteiset kaverit, toteat että yhteinen tuttavapiiri saattaa viitata ammatillisiin yhteyksiin. Ja pakko se on kai hygieniasyistä hyväksyä. Sitten tulee viestiä, ensimmäiset viestit voivat ollakin ihan tavallaan ammatillissävytteisiä, vastailet odottaen että ilmenee pääpointti. Ja joka on sitten kaikkea muuta kuin ammatillista.

Yksi tälläinen kanava lisää? Ei kiitos. Ja kun tarvisi hyväksyä niitä kontakteja ja vastaanottaa viestejä vielä kevyemmin suodattimin. Keräten mielellään ainakin 500 ukkelia kontakteihinsa. Ei hemmetti.

Vierailija kirjoitti:

Totuus on se, että tuo työnhakuprosessi joka tuossa on kuvattu, on tarkoitettu vain ja ainoastaan heille joilla on jo suhdeverkosto. Eli käytännössä koskee vain hyvin mitättömän pientä prosentti firmoista, ja nämä firmat ovat niin spesiaalia ettei sinne kukaan tavallinen työnhakija edes erehdy hakemaan.

Eli lakifirmoja, jonkun erittäin spesiaalia tutkimustyötä tekevän teknisen alan firman (esimerkiksi robottisydämille magneettivastuksia valmistama ja kehittämä robotiikka-alan yritys) johon valitaan ensimmäiseksi työntekijät ulkomailta koska Suomalaisista yliopistoista ei ketään suomalaista tohtoritutkijaa löydy firmaan.

Tavallinen ihminen, joka käy yliopiston tai tekun, ei tuollaiseen hakemisrumbaan pääse kiinni koskaan. Syykin on yksinkertainen. Sellaisella henkilöllä EI ole minkäänlaista työhistoriaa, tai mitään muutakaan saavutusta jota esitellä. Eli koko artikkeli on noiden omia fantasioita, joissa levitetään jotain Hollywood unelmia. Toinen fakta mikä unohdettiin myös mainita. Suomessa tällä hetkellä suurin työntekijöiden vaihtuvuus koskee sellaisia ammatteja joihin ei missään tapauksessa vaadita mitään erityisosaamista. Kaikkein pienin vaihtuvuus on taas juuri niillä aloilla, joihin et voi päästä kuin suhteilla.

Koko tuo artikkeli on niin uskomatonta potaskaa, ja tarkoitettu vain siihen että heidän työnvälitysfirmaa pidettäisiin muka jonkinlaisena erikoisen hyvänä työnvälitysfirmana. Eli, ellet osannut lukea, he itse kehuvat siinä itseään, ikäänkuin HE muka löytäisivät noita erikoisasiantuntijoita ja heille työpaikkoja! Höpö höpö. Fakta on se että erikoisasiantuntijat haetaan jo opiskelupaikoista töihin, ja siihen ei mitään työnvälitysfirmoja tarvita väliin!

Tuo on tuollaista amerikkalaista potaskaa isosta kirjaimesta viimeiseen pisteeseen!

Hyvä viesti ja täysin totta, mutta tajuttoman hauskaa että yksi alapeukku ja aivan varmaan joltain ukko.fi artikkelin kirjoittajalta

"valtio maksaa perehdyttämiskoulutuksen joka normaalisti ja ennen oli firman oma ongelma."

ei ihme että valtio velkaantuu, eivätkä veronmaksajat saa enää vastinetta veroille (terveydenhoito, opetus, tiestö yms.). Mihin kaikkeen hömpötykseen niitä veroja oikein jaellaankaan. Pitäisi varmaan googlata, pitäähän (veron)maksajan aina saada "kuitti" ostoksistaan.

Voidaan sitten seuraavissa vaaleissa laittaa uudet "työntekijät" duuniin, jos vanhat ovat tehneet työnsä huonosti. Jotenkin häviäjä on se perheellinen keskituloinen veronmaksaja, joita suomessa on kuitenkin eniten, mutta jotka eivät ruuhkavuosina jaksa ajaa etujaan.

Jos valtio ei tukisi tarkoittaisi se sitä että nykyiset työttömät eivät tulisi koskaan työllistymään, työmarkkinatuestako se perehdytys pitäisi itse maksaa? Ajattele nyt vähän. Tuolla sun ajattelu tavalla saataisiin suomeen se 800K työtöntä nopeella aikataululla.

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Sitä ihmettelen, että halutaan eläväistä vitsiniekkaa töihin. Sillä rauhallisemmalla voi olla sama koulutus ja omanlaisensa huumorintaju, jota hän ei koe asialliseksi viljellä työpaikalla.

Yritäpä siinä sitten rauhallisena ihmisenä valehdella iskeväsi tarinaa ja vitsiä tuosta noin vain kenelle hyvänsä ilman häpeän tunnetta. Eikö nykyään voi muka mitään asiaa hoitaa vähemmän viihteellisesti? Erityisen ärsyttävänä pidän sitä, että myyjä vitsailee esimerkiksi asiakkaan takista. Mitä se hänelle kuuluu, että minkälainen takki on asiakkaalla? (Kirjoitan omakohtaisesta kokemuksestani.)

Itseäni ärsyttää tämä nykysuuntaus, ettei pysty edes sähkövatkainta ostamaan ilman, että joutuu kuuntelemaan stand up-komiikkaesityksen. Ennen homma edistyi helpommin kun myyjä ohjasi hyllylle ja kertoi eri merkkien ja mallien väliset erot ja antoi ihmisen miettiä rauhassa, että minkä laitteen valitsee.

Jos joku perustaisi vähäpuheisen palvelun tavaratalon niin täältä löytyisi yksi asiakas. Nykyään vitsailun välttävän pelastus on nettikauppa.

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Mä en voi terveyssyistä edes hypätä laskuvarjohyppyä tai ryhtyä luolasukeltajaksi, mutta se ei vaikuta työkykyyni mitenkään. Ongelma on välikorvassa.