Onko työnhaku oikeasti tällaista nykyään? (Sis linkki). Alan itkemään jos on!

Vierailija kirjoitti:

Sitä ihmettelen, että halutaan eläväistä vitsiniekkaa töihin. Sillä rauhallisemmalla voi olla sama koulutus ja omanlaisensa huumorintaju, jota hän ei koe asialliseksi viljellä työpaikalla.

Yritäpä siinä sitten rauhallisena ihmisenä valehdella iskeväsi tarinaa ja vitsiä tuosta noin vain kenelle hyvänsä ilman häpeän tunnetta. Eikö nykyään voi muka mitään asiaa hoitaa vähemmän viihteellisesti? Erityisen ärsyttävänä pidän sitä, että myyjä vitsailee esimerkiksi asiakkaan takista. Mitä se hänelle kuuluu, että minkälainen takki on asiakkaalla? (Kirjoitan omakohtaisesta kokemuksestani.)

Itseäni ärsyttää tämä nykysuuntaus, ettei pysty edes sähkövatkainta ostamaan ilman, että joutuu kuuntelemaan stand up-komiikkaesityksen. Ennen homma edistyi helpommin kun myyjä ohjasi hyllylle ja kertoi eri merkkien ja mallien väliset erot ja antoi ihmisen miettiä rauhassa, että minkä laitteen valitsee.

Jos joku perustaisi vähäpuheisen palvelun tavaratalon niin täältä löytyisi yksi asiakas. Nykyään vitsailun välttävän pelastus on nettikauppa.

Ja nää vitsiniekat ovat toimiston turhin tyyppi. Joo ovat kivaa seuraa, mutta useimmilla ei suupalttiudestaan huolimatta ole aitoja sosiaalisia taitoja eivätkä he esim. välttelevistä vastauksista ymmärrä, että nyt pitäisi mennä hölöttämään muualle, Liisa haluaa keskittyä töihin. Pahimmillaan Liisa joutuu ärähtämään, että painu helevettiin siitä nyt, jolloin Liisa näyttäytyy yhteistyökyvyttömältä tyypiltä, vaikka tosiasiassa häntä on häiritty ja estetty tekemästä töitä.

Sitten kun hölöttäjän pitäisi pitää joku presis, ei mitään kalvoja ole tehty valmiina, missä välissä ne muka olisi ehtinyt tehdä ja ketä sellainen näpertäminen kiinnostaa? Silloin tullaan nätisti hymyillen kysymään voisiko Liisa tehdä ne, kun on niin näppärä. Ja Liisan on pakko tehdä.

YT:eissä irtisanotaan vain Liisa ja pian sen jälkeen hölöttäjäkin lähtee, kun ei osaa hommia, eikä kukaan enää niitä hänelle tee.

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Kummasti noita hölöttäjiä haetaan kaikenlaisiin töihin.

Meidän lapsilla on monta korkeakoulutusta . Köyhiä olemme ja vaatteet epämuodikkaat ja persoona trenditön . Edes harjoittelupaikkaa vaikea saada, kun ei suhteita . Alkavat olla sitä mieltä, että pitäkööt työnsä ja orjapalkkansa, he eivät koskaan enää väkisin työmarkkinolle yritä tuppautua ja kalliiksikin se tulee .  Kouluttakoot matuista korkeakoulutettuja jos se tulee halvemmaksi . Pascha isäinmaa ja turhaan meni talvisota ( unohtunut pressaltakin  . Kunniavelka on nyt Pekalla afganistaniin ?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Suurin osa työnhakijoista ja tämän keskustelun keskustelijoista ei ole työttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Suurin osa työnhakijoista ja tämän keskustelun keskustelijoista ei ole työttömiä.

Jos on tyytyväinen nykyiseen työhönsä eikä etsi uutta, ja on varma ettei koskaan tarvitsekaan hakea uutta työtä, niin silloinhan kommenttini ei ole heille suunnattu eikös niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Suurin osa työnhakijoista ja tämän keskustelun keskustelijoista ei ole työttömiä.

Jos on tyytyväinen nykyiseen työhönsä eikä etsi uutta, ja on varma ettei koskaan tarvitsekaan hakea uutta työtä, niin silloinhan kommenttini ei ole heille suunnattu eikös niin?

Ihmiset vaihtavat työpaikkoja lukemattomista syistä, vaikka olisivatkin työhön tyytyväisiä.

Tässä muutama syy:

- Määräaikaisuus

- Muutto (oma tai työpaikan)

- Valmistuminen

- Eteneminen uralla

Suurin osa täytetyistä työpaikoista täytetään työpaikan vaihtajalla, ei työttömällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Mulla luki CV:ssä harrastuksina kaikkea itsenäisesti tehtävää. Pääsin haastatteluissa kakkoskierrokselle, ja sitä ennen piti tehdä ne nettipersoonallisuustestit. Niistä tuli tulokseksi, että olen analyyttinen introvertti ja haastattelija kommentoi, että tällaisia tuloksia minusta hakemukseni ja CV:ni perusteella odottivatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Linkkari on tarkoitettu siihen, että voi stalkata työkavereita, etenkin entisiä.

En ole tainnut kirjautua kolmeen vuoteen. Ärsyynnyin jatkuvaan spämmiin. Some on energia- ja aikasyöppö ilman konkreettista hyötyä.

Ainoa "kirjautumissome" jossa olen mukana on Linkkari. Sen funktio on pääsiassa toimia pikaCV-varastonani jos joku kiinnostuisi.

Minulle se on oikeastaan käänteinen indikaattori työviihtyvyyteeni nähden. Nykyisessä duunisss käyn ehkä 1-3 krt/kk vilkaisemassa, edellisen duunin aikana joka päivä 1-3 krt. Ja pitäähän minun olla todella kiitollinen linkkarille, sieltä minut headhuntteri poimi tähän nykyiseen insinöörin paratiisiin.

Mutta topiikin aiheeseen: miten helvetissä nykyajan työnhausta on tullut ihme sirkuspuudelin tanssahtelua? Ennen (vielä 15v sitten) riitti hyvä refeferenssilista, mitä osaa oikeasti ja ehkä jotenkuten käyty koulukin takana. Nyt pitää olla itsebrändäys hiottuna huippuunsa minkä perusteella joku täysin asiaa tuntematon HR-kätyri ottaa haastatteluun. Nykyään viikoittain haastattelevana/"pre-selektoivana" (mikä termi..."haastatteluun esivalitseva"?) en edes päästä HR-jengiä sotkeentumaan prosessiin ennen kuin päätös palkkauksesta on tehty - siksi ettö substanssi edellä pitää mennä, ei se kenen CV/kotisivu näyttää kivoimmalta tai tuntuuko heppu mukavalta.

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Kiitos! Nauroin ääneen. Ihanan inhorealistisesti kiteytetty: Ihan sama, mikä työntekijän ammattiosaamisen taso, mutta jos ei Linkkarissa sitä tuhatta kontaktia, tai ettei vapaa-ajalla harrasta jotain extremeä niin moikkulis.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Kokoonnutaanpa tässä nyt kimpassa arvostamaan ainutlaatuisuuttasi. Kukaan muu meistähän ei voi olla miesvaltaisella alalla?

Minä olen se häirinnän pelosta kirjoittanut. Olen vakituisessa työssä. Joten koitapa nyt keksiä joku parempi kyseenalaistus ensi kerralla.

Miksi ei voi vain palkata työhistorian perusteella? Leikitään, että koulujen jälkeen on aloittanut niin perusduunista kuin vaan voi olla, edennyt aina vähän parempaan ja haastavampaan hommaan. Mitään suurempia aukkoja ei työhistoriassa ole. Listalla on pieniä tuntemattomampia yrityksiä ja sitten niitä isompia, tunnettuja firmoja. Niin eikö se jo kerro työntekijästä AIKA PALJON?

Mielestäni se kertoo sen, että työnhakija on motivoitunut tekemään työtä (ei aukkoja), halunnut kehittää itseään ja haastaa osaamistaan (hakeutunut parempiin/isompiin/vaativampiin tehtäviin/työpaikkoihin), mahdollisesti jopa kouluttautunut työn ohessa (kursseja ym.).

Niin miksi sitten pitää vielä erikseen ryhtyä luettelemaan sillä mainosvideolla, että on dynaaminen uraohjus, joka tykkää haasteista ja höpistä kahvikämpässä? Tai ryhtyä hakemuksessa vakuuttelemaan, millainen työntekijä on?

Taidanpa tehdä testin ja lähettää vain ansioluettelon luettavaksi ja soittaa seuraavana päivänä perään että olisko töitä?

Video siitä kun kävisi avaruudessa varmaan antaisi tarpeeksi dynaamisen kuvan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi vain palkata työhistorian perusteella? Leikitään, että koulujen jälkeen on aloittanut niin perusduunista kuin vaan voi olla, edennyt aina vähän parempaan ja haastavampaan hommaan. Mitään suurempia aukkoja ei työhistoriassa ole. Listalla on pieniä tuntemattomampia yrityksiä ja sitten niitä isompia, tunnettuja firmoja. Niin eikö se jo kerro työntekijästä AIKA PALJON?

Mielestäni se kertoo sen, että työnhakija on motivoitunut tekemään työtä (ei aukkoja), halunnut kehittää itseään ja haastaa osaamistaan (hakeutunut parempiin/isompiin/vaativampiin tehtäviin/työpaikkoihin), mahdollisesti jopa kouluttautunut työn ohessa (kursseja ym.).

Niin miksi sitten pitää vielä erikseen ryhtyä luettelemaan sillä mainosvideolla, että on dynaaminen uraohjus, joka tykkää haasteista ja höpistä kahvikämpässä? Tai ryhtyä hakemuksessa vakuuttelemaan, millainen työntekijä on?

Työnhakijan pitää nykyisin olla myös yhden henkilön pr-toimisto ja mainostoimisto.

Taidanpa tehdä testin ja lähettää vain ansioluettelon luettavaksi ja soittaa seuraavana päivänä perään että olisko töitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Suurin osa työnhakijoista ja tämän keskustelun keskustelijoista ei ole työttömiä.

Jos on tyytyväinen nykyiseen työhönsä eikä etsi uutta, ja on varma ettei koskaan tarvitsekaan hakea uutta työtä, niin silloinhan kommenttini ei ole heille suunnattu eikös niin?

Ihmiset vaihtavat työpaikkoja lukemattomista syistä, vaikka olisivatkin työhön tyytyväisiä.

Tässä muutama syy:

- Määräaikaisuus

- Muutto (oma tai työpaikan)

- Valmistuminen

- Eteneminen uralla

Suurin osa täytetyistä työpaikoista täytetään työpaikan vaihtajalla, ei työttömällä.

Monia ilmoitettuja paikkoja ei täytetä myöskään ollenkaan. Firmat saattavat vähän kokeilla kepillä jäätä, josko he löytäisivät tuurilla jonkun poikkeusyksilön heille, mutta kukaan vähänkään keskiverrompi hakija ei pääse edes haastatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Mulla luki CV:ssä harrastuksina kaikkea itsenäisesti tehtävää. Pääsin haastatteluissa kakkoskierrokselle, ja sitä ennen piti tehdä ne nettipersoonallisuustestit. Niistä tuli tulokseksi, että olen analyyttinen introvertti ja haastattelija kommentoi, että tällaisia tuloksia minusta hakemukseni ja CV:ni perusteella odottivatkin.

Mun mielestä nuo testitkin on osittain kyseenalaisia. Eikö siinä tunkeuduta jo yksityisyyden piiriin osittain? Miksei viranomaiset puutu näihin mitenkään? Miksi jonkun firman pitäisi saada testata minkälainen persoonallisuus minulla on? Tai ties mitä kaikkea voivatkaan testata. Ehkä jopa myyvät testattuja tietoja eteenpäin.

Yhdessä työpaikassa (siis ei työpaikkaa hakiessa, vaan ihan firman sisällä) piti kertoa omista harrastuksistaan. Joka toisella tuntui olevan laskuvarjohyppy,, vuorikiipeily, sukeltaminen, triathlon tai kehtasipa joku mainita ihan tavallisen maratonjuoksunkin. Mutta kova skaba tuntui olevan siitä, että kenellä on kovimmat harrastukset...... Ja it-ala kyseessä (tietystikin).

Pitäisi varmaan tilata joku näyttävä "promovideo" joltain ammattilaiselta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Kokoonnutaanpa tässä nyt kimpassa arvostamaan ainutlaatuisuuttasi. Kukaan muu meistähän ei voi olla miesvaltaisella alalla?

Minä olen se häirinnän pelosta kirjoittanut. Olen vakituisessa työssä. Joten koitapa nyt keksiä joku parempi kyseenalaistus ensi kerralla.

Tuo ylimielinen moukka joka sua kävi nälvimään yritti vaan päteä. Että ihan 2000 kontaktia, ooh! Että liki kaikki miehiä, aah! Palvontaa ja aaltoliikettä.

Mulla on linkkarissa ehkä reilu 200 kontaktia ja olen johtaja. Olen aivan satavarma että tuo konteillaan pätenyt on joki assari korkeintaan. Sillä todelliset osaajat tietää että linkedin-kontaktit ei ole mikään helvetin meriitti.