Olen niin pettynyt- minua ei hyväksytty laihdutusleikkaukseen :(

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 09:51"]

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 09:49"]

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 09:40"]

Nuo tahdonvoimajutut on siitä tylsiä, että niin, tahdonvoima auttaisi, mutta MISTÄ SITÄ SAA?

[/quote]

Tätä komppaan. Minullakaan ei ole painoasioiden suhteen mitään itsekuria eikä tahdonvoimaa, joten näillä kiloilla tässä sitten vaan mennään. Välillä paremmin, välillä huonommin :)

[/quote]

Siinä tapauksessa ei ole mitään oikeutta sanoa, että laihduttaminen on vaikeaa, hankalaa, mahdotonta jne. Se on silloin oma päätöksesi olla laihtumatta, sillä et tahdo sitä tarpeeksi. Yleensä ihmisille on tärkeämpää terveys ja ulkonäkö kuin ylenmääräinen syöminen, ja tällöin heillä on tarpeeksi tahdonvoimaa pysyä hoikkana.

[/quote]

Olen tuo ensimmäisen viestin komppaaja ja kyllä, osuit ihan naulan kantaan, laihduttaminen ja sen hyödyt eivät vain kerta kaikkiaan tunnu niin tärkeiltä, enkä itse tästä tilanteesta kyllä valitakaan. Ihan oma vika. Toistaiseksi olen kiloista huolimatta ollut terveenä, mutta katsotaan kun ikä lisääntyy. Kaikki lihavuuteen liittyvät vaivat ovat kyllä tiedossa mutta sekään ei auta tahdonvoiman puutteeseen minulla.

Sä olet vain laiska. Miksi et muka pysty itse laihduttamaan vaan pakko päästä helpolla vaikka itse olet itsesi lihavaan kuntoon syönyt? Ja ihan turha väittää että lääkitys/sairaus lihottaa - se tuntuu olevan yleisin puolustus. Jos nyt kokeilisit sitä ruokavaliota ja liikuntaa.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:02"]

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:02"]Itsensä saa lihotettua uudelleen leikkauksen jälkeenkin, jos elämäntavat ja ruokavalio ei muutu! [/quote] Ehkä se leikkaus voi myös motivoida muuttamaan ne tavat?

[/quote]

Kyllä se motiivi on haettava jostain muualta!

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:02"]Itsensä saa lihotettua uudelleen leikkauksen jälkeenkin, jos elämäntavat ja ruokavalio ei muutu!
[/quote]
Ehkä se leikkaus voi myös motivoida muuttamaan ne tavat?
[/quote]
Joo, jos ensin lihottaa itsensä päästäkseen leikkaukseen, terve!

No niin.Olen siis aikaisemmin laihduttanut painonvartioissa. Kaksi vuotta paino pysyi +/- 3 kiloa ja sitten se tuli takaisin. Sen jälkeen olen kokeillut eilaisia dieettejä ja niiden aikana paino laskenut 3-5 kiloa ja tullut sitten takaisin. Viimeisimmäksi olen kokeillut vhh:ta joka ei ensinnäkään meinannut käynnistyä kunnolla ollenkaan, ja sitten kun pääsin alkuun niin ok, paino laski, mutta kyllästyin jatkuvaan salaatin ja muun kasvisten syöntiin että se alkoi tulla korvista ulos. Mulla on myös se vika että en voi syödä kuin tiettyjä kasviksia, en vaan pysty väkisin syömään kun maistuvat niin pahalta. Tuolla vhh:lla ruokavalio meni todella yksipuoliseksi kun ei saanut syödä hedelmiäkään vapaasti.

Nyt olen ravitsemusterapeutin valvonnassa ja kuljen terveyskeskuksen laihdutusryhmässä. Syön sen terapeutin laatiman ohjeen mukaan.Siihen kuuluu MYÖS herkkuhetket viikonloppuna.Sääntö on se että EI saa kieltää itseltä kaikkia herkkuja. Myös se kuuluu ohjelmaan että perheeltä ei kielletä kaikkia herkkuja. Sitä paitsi muu perhe on hoikkia.Vain minulla on ylipainoa.

Ongelmaksi tulee se että jos otan sitä pullaa niin siitä tulee se kierre jota en pysty katkaisemaan. Eli kohtuus on vaikeaa. Lisäksi minusta on typerää punnitä kaikki ruoka. En jaksa punnita läheskään aina. Voi olla että otan sitten liikaa jotain. Niin ja ne kasvikset. En todellakaan ala oksennuksen maku suussa väkisin syömään KAIKKEA. Jätän ruokaohjeista pois ne joita en syö.

Hupaista tämä että joku katsoo olevansa niin paljon toisen yläpuolella että voi täällä huuta ja haukkua toista ihmistä. Minulle on terapiassa yritetty opettaa hyväksyvää ja rakastavaa lähestymistapaa asiaan eikä itsensä haukkumista ja mollaamista. Se kuulemma pahentaa asiaa. Sellaisella NLP tyylisellä terapeutilla olen käynyt, en muista mikä sen virallinen nimi oli. Siitä on jo pari vuotta aikaa.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:15"]

No niin.Olen siis aikaisemmin laihduttanut painonvartioissa. Kaksi vuotta paino pysyi +/- 3 kiloa ja sitten se tuli takaisin. Sen jälkeen olen kokeillut eilaisia dieettejä ja niiden aikana paino laskenut 3-5 kiloa ja tullut sitten takaisin. Viimeisimmäksi olen kokeillut vhh:ta joka ei ensinnäkään meinannut käynnistyä kunnolla ollenkaan, ja sitten kun pääsin alkuun niin ok, paino laski, mutta kyllästyin jatkuvaan salaatin ja muun kasvisten syöntiin että se alkoi tulla korvista ulos. Mulla on myös se vika että en voi syödä kuin tiettyjä kasviksia, en vaan pysty väkisin syömään kun maistuvat niin pahalta. Tuolla vhh:lla ruokavalio meni todella yksipuoliseksi kun ei saanut syödä hedelmiäkään vapaasti.

Nyt olen ravitsemusterapeutin valvonnassa ja kuljen terveyskeskuksen laihdutusryhmässä. Syön sen terapeutin laatiman ohjeen mukaan.Siihen kuuluu MYÖS herkkuhetket viikonloppuna.Sääntö on se että EI saa kieltää itseltä kaikkia herkkuja. Myös se kuuluu ohjelmaan että perheeltä ei kielletä kaikkia herkkuja. Sitä paitsi muu perhe on hoikkia.Vain minulla on ylipainoa.

Ongelmaksi tulee se että jos otan sitä pullaa niin siitä tulee se kierre jota en pysty katkaisemaan. Eli kohtuus on vaikeaa. Lisäksi minusta on typerää punnitä kaikki ruoka. En jaksa punnita läheskään aina. Voi olla että otan sitten liikaa jotain. Niin ja ne kasvikset. En todellakaan ala oksennuksen maku suussa väkisin syömään KAIKKEA. Jätän ruokaohjeista pois ne joita en syö.

Hupaista tämä että joku katsoo olevansa niin paljon toisen yläpuolella että voi täällä huuta ja haukkua toista ihmistä. Minulle on terapiassa yritetty opettaa hyväksyvää ja rakastavaa lähestymistapaa asiaan eikä itsensä haukkumista ja mollaamista. Se kuulemma pahentaa asiaa. Sellaisella NLP tyylisellä terapeutilla olen käynyt, en muista mikä sen virallinen nimi oli. Siitä on jo pari vuotta aikaa.

[/quote]

eli ap 

Mulla on about 90 kg ylipainoa, enkä mäkään sinne vielä ole päässyt. Hyöty yrittämisestä kyllä oli, että löydettiin paha kilpirauhasen tulehdus ja vajaatoiminta, jota ei kyllä kunnallisella puolella suostuttu edes lääkitsemään. Aion yrittää uudelleen siihen leikkaukseen kunhan saan lääkityksen kohdalleen.

On se kyllä niin väärin, että ihmisen suu on suurempi kuin peräreikä...

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:15"]No niin.Olen siis aikaisemmin laihduttanut painonvartioissa. Kaksi vuotta paino pysyi +/- 3 kiloa ja sitten se tuli takaisin. Sen jälkeen olen kokeillut eilaisia dieettejä ja niiden aikana paino laskenut 3-5 kiloa ja tullut sitten takaisin. Viimeisimmäksi olen kokeillut vhh:ta joka ei ensinnäkään meinannut käynnistyä kunnolla ollenkaan, ja sitten kun pääsin alkuun niin ok, paino laski, mutta kyllästyin jatkuvaan salaatin ja muun kasvisten syöntiin että se alkoi tulla korvista ulos. Mulla on myös se vika että en voi syödä kuin tiettyjä kasviksia, en vaan pysty väkisin syömään kun maistuvat niin pahalta. Tuolla vhh:lla ruokavalio meni todella yksipuoliseksi kun ei saanut syödä hedelmiäkään vapaasti.

Nyt olen ravitsemusterapeutin valvonnassa ja kuljen terveyskeskuksen laihdutusryhmässä. Syön sen terapeutin laatiman ohjeen mukaan.Siihen kuuluu MYÖS herkkuhetket viikonloppuna.Sääntö on se että EI saa kieltää itseltä kaikkia herkkuja. Myös se kuuluu ohjelmaan että perheeltä ei kielletä kaikkia herkkuja. Sitä paitsi muu perhe on hoikkia.Vain minulla on ylipainoa.

Ongelmaksi tulee se että jos otan sitä pullaa niin siitä tulee se kierre jota en pysty katkaisemaan. Eli kohtuus on vaikeaa. Lisäksi minusta on typerää punnitä kaikki ruoka. En jaksa punnita läheskään aina. Voi olla että otan sitten liikaa jotain. Niin ja ne kasvikset. En todellakaan ala oksennuksen maku suussa väkisin syömään KAIKKEA. Jätän ruokaohjeista pois ne joita en syö.

Hupaista tämä että joku katsoo olevansa niin paljon toisen yläpuolella että voi täällä huuta ja haukkua toista ihmistä. Minulle on terapiassa yritetty opettaa hyväksyvää ja rakastavaa lähestymistapaa asiaan eikä itsensä haukkumista ja mollaamista. Se kuulemma pahentaa asiaa. Sellaisella NLP tyylisellä terapeutilla olen käynyt, en muista mikä sen virallinen nimi oli. Siitä on jo pari vuotta aikaa.
[/quote]

Et vieläkään kertonut mittojasi. Mutta niin, mitkä ovat ne oikeat syysi siihen, että haluat laihtua? Ulkonäkö? Terveys? Liikkumisen helppous? Ne syyt laihtumiselle pitää olla kunnossa ja lähteä sinusta itsestäsi, eikä tulla ulkopuolelta. Ulkonäön pitäisi olla se vihoviimeinen syy listallasi, jos todella olet reilusti ylipainoinen. Terveys ja parempi vanhuus ovat itselläni kannustimet laihdutuksessa ja mittani ovat 165/110 tällä hetkellä. Yhden vaatekoon olen jo pienentynyt ja olen samanlainen kasvistenvihaaja kuin sinäkin. Mietin vaan tuota vhh:ta, että eihän se mitään pelkkää salaatinpupeltamista ole, vaan painottuu enemmänkin proteiiniin ja rasvaan. Että ethän vain ole ollut millään humpuuki-vähärasvaisella-GoFatGo-vhhlla vaan kunnon Atkinsilla tmv? Sillä olen saanut itselläni painonpudotuksen polkaistua käyntiin, mielihalut painettua taka-alalle ja aineenvaihdunnan kunnolla käyntiin. Itselläni oli ensimmäinen viikko ihan kamala, kun mieli teki vain karkkia ja sipsiä, mutta kun sitkeästi aina mielihalun tullen söin kunnon ruokaa ja rasvaista proteiinia, kroppa oppi ymmärtämään että mieliteko on eri asia kuin oikea nälkä. Kun ei ole nälkä, ei tule sorruttua mihinkään.

Ja sen terveydenhoitajan ohje siitä, että mitään ei saa kieltää pitää ihan paikkansa. Se ei kuitenkaan ole lupa syödä kaikkea. Sen on tarkoitus muuttaa ajattelumalliasi parempaan suuntaan. Kun mikään ei ole kiellettyä, sitä täytyy itse miettiä, mitä KANNATTAA syödä. Ruokitko riippuvuuttasi ottamalla sen yhden pullan perjantaina ja leväyttämällä koko viikon saavutukset yhden viikonlopun tähden, vai jätätkö sen pullan muille, olet taas yhden viikon edempänä tavoitetta ja paremmassa lähtöpisteessä seuraavana maanantaina?

Tämä on valintojen maailma ja lihavuus on valinta. Pienistä teoista kasvaa jotain suurta ja jos on itselleen armollinen, tunnistaa omat heikkoutensa ja poistaa ne houkutukset kotoa, on helpompi onnistua. Jokainen pieni uhraus on askel kohti sitä onnistumista ja pysyvää elämäntapamuutosta. Haluatko ihan oikeasti tunkea kroppaasi kaikkea sitä teollista paskaa, mitä herkuissa on, vai haluatko olla hyvä itsellesi ja rakastaa vartaloasi tarjoamalla sille vain oikeita ravintoaineita?

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:15"]No niin.Olen siis aikaisemmin laihduttanut painonvartioissa. Kaksi vuotta paino pysyi +/- 3 kiloa ja sitten se tuli takaisin. Sen jälkeen olen kokeillut eilaisia dieettejä ja niiden aikana paino laskenut 3-5 kiloa ja tullut sitten takaisin. Viimeisimmäksi olen kokeillut vhh:ta joka ei ensinnäkään meinannut käynnistyä kunnolla ollenkaan, ja sitten kun pääsin alkuun niin ok, paino laski, mutta kyllästyin jatkuvaan salaatin ja muun kasvisten syöntiin että se alkoi tulla korvista ulos. Mulla on myös se vika että en voi syödä kuin tiettyjä kasviksia, en vaan pysty väkisin syömään kun maistuvat niin pahalta. Tuolla vhh:lla ruokavalio meni todella yksipuoliseksi kun ei saanut syödä hedelmiäkään vapaasti. Nyt olen ravitsemusterapeutin valvonnassa ja kuljen terveyskeskuksen laihdutusryhmässä. Syön sen terapeutin laatiman ohjeen mukaan.Siihen kuuluu MYÖS herkkuhetket viikonloppuna.Sääntö on se että EI saa kieltää itseltä kaikkia herkkuja. Myös se kuuluu ohjelmaan että perheeltä ei kielletä kaikkia herkkuja. Sitä paitsi muu perhe on hoikkia.Vain minulla on ylipainoa. Ongelmaksi tulee se että jos otan sitä pullaa niin siitä tulee se kierre jota en pysty katkaisemaan. Eli kohtuus on vaikeaa. Lisäksi minusta on typerää punnitä kaikki ruoka. En jaksa punnita läheskään aina. Voi olla että otan sitten liikaa jotain. Niin ja ne kasvikset. En todellakaan ala oksennuksen maku suussa väkisin syömään KAIKKEA. Jätän ruokaohjeista pois ne joita en syö. Hupaista tämä että joku katsoo olevansa niin paljon toisen yläpuolella että voi täällä huuta ja haukkua toista ihmistä. Minulle on terapiassa yritetty opettaa hyväksyvää ja rakastavaa lähestymistapaa asiaan eikä itsensä haukkumista ja mollaamista. Se kuulemma pahentaa asiaa. Sellaisella NLP tyylisellä terapeutilla olen käynyt, en muista mikä sen virallinen nimi oli. Siitä on jo pari vuotta aikaa. [/quote] Et vieläkään kertonut mittojasi. Mutta niin, mitkä ovat ne oikeat syysi siihen, että haluat laihtua? Ulkonäkö? Terveys? Liikkumisen helppous? Ne syyt laihtumiselle pitää olla kunnossa ja lähteä sinusta itsestäsi, eikä tulla ulkopuolelta. Ulkonäön pitäisi olla se vihoviimeinen syy listallasi, jos todella olet reilusti ylipainoinen. Terveys ja parempi vanhuus ovat itselläni kannustimet laihdutuksessa ja mittani ovat 165/110 tällä hetkellä. Yhden vaatekoon olen jo pienentynyt ja olen samanlainen kasvistenvihaaja kuin sinäkin. Mietin vaan tuota vhh:ta, että eihän se mitään pelkkää salaatinpupeltamista ole, vaan painottuu enemmänkin proteiiniin ja rasvaan. Että ethän vain ole ollut millään humpuuki-vähärasvaisella-GoFatGo-vhhlla vaan kunnon Atkinsilla tmv? Sillä olen saanut itselläni painonpudotuksen polkaistua käyntiin, mielihalut painettua taka-alalle ja aineenvaihdunnan kunnolla käyntiin. Itselläni oli ensimmäinen viikko ihan kamala, kun mieli teki vain karkkia ja sipsiä, mutta kun sitkeästi aina mielihalun tullen söin kunnon ruokaa ja rasvaista proteiinia, kroppa oppi ymmärtämään että mieliteko on eri asia kuin oikea nälkä. Kun ei ole nälkä, ei tule sorruttua mihinkään. Ja sen terveydenhoitajan ohje siitä, että mitään ei saa kieltää pitää ihan paikkansa. Se ei kuitenkaan ole lupa syödä kaikkea. Sen on tarkoitus muuttaa ajattelumalliasi parempaan suuntaan. Kun mikään ei ole kiellettyä, sitä täytyy itse miettiä, mitä KANNATTAA syödä. Ruokitko riippuvuuttasi ottamalla sen yhden pullan perjantaina ja leväyttämällä koko viikon saavutukset yhden viikonlopun tähden, vai jätätkö sen pullan muille, olet taas yhden viikon edempänä tavoitetta ja paremmassa lähtöpisteessä seuraavana maanantaina? Tämä on valintojen maailma ja lihavuus on valinta. Pienistä teoista kasvaa jotain suurta ja jos on itselleen armollinen, tunnistaa omat heikkoutensa ja poistaa ne houkutukset kotoa, on helpompi onnistua. Jokainen pieni uhraus on askel kohti sitä onnistumista ja pysyvää elämäntapamuutosta. Haluatko ihan oikeasti tunkea kroppaasi kaikkea sitä teollista paskaa, mitä herkuissa on, vai haluatko olla hyvä itsellesi ja rakastaa vartaloasi tarjoamalla sille vain oikeita ravintoaineita?

[/quote]

Hyvä kirjoitus!!

Ei en ole kertonut mittoja, enkä kerrokaan.Piste.

En ole ollut Atkinsilla enkä aio ollakaan vaan normi vhh:lla johon kuuluu terveelliset rasvat ja proteiinit kalasta ja vaaleasta lihasta enimmäkseen ja nekin laskettiin. Atkinsia en aio enkä uskalla kokeilla. Ensiksikin sellaista määrää rasvaa en ninn kuin kermaa voita tai pekonia en edes uskalla lähtä kokeilemaan, koska jos meetvursti närästää, niin kuinka paljon nuo närästäisivät? Ja en voisi maunkaan takia kuvitella syöväni noin paljon rasvaa ja kolmannekseen minulla on kolesterolit koholla. Lääkäri on kieltänyt nuo rasvaiset ruuat.

En ole lihonut rasvaisilla ruuilla, no ehkä piilorasvaa jonkin verran. Lihon jauhoilla ja sokerilla. Ja alkoholia käytän jonkin verran, esim pari lasia viinia pe-la tai pari isoa tölkkiä olutta.Siideriä en juo koskaan enkä limuja. Karkkia tulee vedettyä ja pullaa.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:15"]

 kyllästyin jatkuvaan salaatin ja muun kasvisten syöntiin että se alkoi tulla korvista ulos. Mulla on myös se vika että en voi syödä kuin tiettyjä kasviksia, en vaan pysty väkisin syömään kun maistuvat niin pahalta. Tuolla vhh:lla ruokavalio meni todella yksipuoliseksi kun ei saanut syödä hedelmiäkään vapaasti.

.Siihen kuuluu MYÖS herkkuhetket viikonloppuna.Sääntö on se että EI saa kieltää itseltä kaikkia herkkuja.

Ongelmaksi tulee se että jos otan sitä pullaa niin siitä tulee se kierre jota en pysty katkaisemaan. Eli kohtuus on vaikeaa. Lisäksi minusta on typerää punnitä kaikki ruoka. En jaksa punnita läheskään aina. Voi olla että otan sitten liikaa jotain. Niin ja ne kasvikset. En todellakaan ala oksennuksen maku suussa väkisin syömään KAIKKEA. Jätän ruokaohjeista pois ne joita en syö.

[/quote]

Tässähän sun ongelma tulikin. Mitä sä luulet että se leikkaus auttaa noihin ongelmiin? Edelleenkään sä et halua syödä terveellisesti, haluat syödä herkkuja, et pysty kontrolloimaan pullan mussutusta. Sä et aiokaan muuttaa elintapojasi, koska et tykkää etkä halua etkä viitsi, ja pidät punnitsemista typeränä ja kasvikset oksettaa. Miten se leikkaus tuon muka muuttaa? Ei siinä leikkauksessa poisteta sun aivoista sitä mässäyshalua, ja mahalaukku venyy kyllä takaisin leikatuiltakin.

Ihan oikeasti ihmiset, montako ylipainoista oli keskitysleireillä???? Kyllä sitä voi syödä millä vaan itsensä lihavaksi, kun syö yksinkertaisesti liikaa. Nuo kilpirauhasen vajaatoiminnat on onneksi harvinaisia, mutta onhan niitäkin, joilla kilpirauhanen toimii liialti. Itsekin ylipainoinen, nyt vain raskaana niin en uskalla laihduttaa, mutta tasan tarkkaan tiedän, mistä kilot kertyy. Onnistuin pudottamaan 10kg ennen raskautta liikkumalla n 0.5h-1h päivässä, syömällä säännöllisesti ja vähän kerrallaan. Sitä ennen olin hoikka, pyöräilin päivittäin 5-18 km, ja pystyin syömään mitä vain lihomatta. Polvi rupesi vain prakaamaan niin jouduin jättämään suurimman osan pyörämatkoista.. :( siitä kai se sitten lähti se painonnousu. Älkää oikeasti kehdatko kitistä leikkauksista, kun ootte jonku 3kk ollu jollain ihme dieetillä ettekä oo saanu pudotettua painoa. Elämäntapamuutos on avainsana, eipähän tule repsahdettua enää!

Kai tiedät ettei leikkauksessa läskiä poisteta vaan aiheutetaan tila jossa et voi syödä enää kuten ennen ja laihdut. Jos aloitat suoraan syömään tällä tavalla laihdut siis täysin samoin.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 10:43"]

Ei en ole kertonut mittoja, enkä kerrokaan.Piste.

En ole ollut Atkinsilla enkä aio ollakaan vaan normi vhh:lla johon kuuluu terveelliset rasvat ja proteiinit kalasta ja vaaleasta lihasta enimmäkseen ja nekin laskettiin. Atkinsia en aio enkä uskalla kokeilla. Ensiksikin sellaista määrää rasvaa en ninn kuin kermaa voita tai pekonia en edes uskalla lähtä kokeilemaan, koska jos meetvursti närästää, niin kuinka paljon nuo närästäisivät? Ja en voisi maunkaan takia kuvitella syöväni noin paljon rasvaa ja kolmannekseen minulla on kolesterolit koholla. Lääkäri on kieltänyt nuo rasvaiset ruuat.

En ole lihonut rasvaisilla ruuilla, no ehkä piilorasvaa jonkin verran. Lihon jauhoilla ja sokerilla. Ja alkoholia käytän jonkin verran, esim pari lasia viinia pe-la tai pari isoa tölkkiä olutta.Siideriä en juo koskaan enkä limuja. Karkkia tulee vedettyä ja pullaa.

[/quote]

Et ole ollut edes VHH:lla. Postauksestasi näkyy, ettet ymmärrä ponttia.

Ihminen pystyy siihen mihin itse haluaa. Jos oikeastu haluat läskisi pois, niin pystyt siihen. Mutta jos vielä enemmän haluat mässyttää nii et tietenkään pysty laihduttamaan. Pitää tehdä päätös mitä haluaa ja pysyä siinä. Sulla edelleen on isompi hinku mässyttää kuin laihtua ja siksi homma epäonnistuu.

Niin ja 71 jatkaa laihdutusleikkauksesta. Tuttava pääsi siihen, on nyt laihtunut 60kg. Syynä oli liikuntavaikeudet, mutta edelleen kylässä vetää pullaa ja keksejä ja muita herkkuja kaksin käsin. Ruokaa ei muka kuitenkaan jaksa paljoa, ehkä sen desin kerrallaan. On vielä pysynyt hoikkana, mutta proteiinit hankkii syömällä jäätelöä.. ei kuulosta minusta hyvältä.

Ap. Teet itse elämästäsi vaikean. Katso peiliin ja ota vastuu omasta elämästäsi - se voi olla myös helppoa, muuta itseäsi ja asennettasi!

Vhh se on ollut ap:lläkin nro 73. Ei kaikki vhh:t pidä sisällään rasvalla lotrausta.

Ap, en sano tätä pahoittaaksesi mieltäsi, mutta sinulla vika on oikeasti korvien välissä, luultavasti siinä että olet sokeriaddikti? Sinä pystyt laihduttamaan itse ilman leikkausta, ihan varmasti! Sun pitää vaan lopettaa kaikki sokerin syönti, niin radikaalilta kuin kuulostaakin. EI viikonloppuisin edes yhtä palaa suklaata, tai viineriä kylässä, ei mitään! Sun täytyy tehdä sun perheelle selväksi että jos he haluavat herkutella, heidän pitää hankkia herkkunsa itse ja valmistaakin ne, se ei saa tapahtua sun terveyden kustannuksella!

Sulle vain paljon kasviksia/vihanneksia/proteiinia ja vähän hiilareita hyvistä lähteistä, esim. kaurapuurosta aamuisin. Jos sulla on addiktio, sä et vaan voi syödä mitään sokeria, et ainakaan niin pitkään aikaan kunnes keho tottuu sokerittomaan ja opit ehkä hallitsemaan mielitekojasi. Lisäksi yksin ruokavaliolla laihdutus ei motivoi ketään vaan sun täytyy saada ne hyvänolon hormoonit jostakin ja se joku on liikunta. Ei mikään käveleskely vaan RANKKA liikunta, toki aluksi varovasti aloittaen. Liikuntaan myös kehittyy yleensä riippuvuus ja jossa sulla se kehittyi sokeriinkin, todennäköisesti jäät koukkuun myös liikunnasta saamiisi endorfiineihin kunhan teet sitä säännöllisesti. Salitreeniä, kunnon reippaita pitkiä lenkkejä ja myöhemmin jopa juoksua, uintia jne. Ja teet kaiken niin että sulle tulee kunnolla hiki ja salilla niin että viimeiset toistot saat väkisin pusertaa itsestäsi. Pian huomaat että suorituksen jälkeen sulle tulee mahtava olo ja että haluat sitä lisää! Tsemppiä ap, sä pystyt siihen! :)

Mä laihdutin nuorenpana 15 kg yhdessä kesässä näillä opeilla ja nyt alkoi pari pv sitten raskauskilojen karistaminen kun imetys loppui. :) 20 kg on liikaa täälläkin, mutta jouluun mennessä siitä on pudonnut puolet, tiedän sen! :)