Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka kehotatte työttömäksi jääneitä opiskelemaan
10.09.2021 |
Ettekö te ymmärrä, että kaikilla ei ole saumaa lähteä opiskelemaan? Jos asuu omakotitalossa jossain landella ja vieläpä omistaa lemmikkieläimiä esimerkiksi? Silloin ei vain lähdetä kaupunkiin opiskelemaan ja toisena asiana: opiskelemaan ei vain mennä, sinne päästään, jos päästään, opiskelupaikka ei ole itsestäänselvyys.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, opintotuella ei makseta puolia omakotitalon ja perheen kuluista samalla opiskellen vuosikausia. Lisäksi pitäisi muuttaa kaupunkiin, vuokrata kämppä (millä rahalla?) ja jättää perhe toisaalle. Avioerohan siitä seuraisi, ainakin meillä.
Työttömyyskorvauksellako sitte maksetaan? Siinä tapauksessa meidän tukiviidakko on epälooginen.
Mä saan 660e työttömyyskorvausta ja sillä maksan lainan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, opintotuella ei makseta puolia omakotitalon ja perheen kuluista samalla opiskellen vuosikausia. Lisäksi pitäisi muuttaa kaupunkiin, vuokrata kämppä (millä rahalla?) ja jättää perhe toisaalle. Avioerohan siitä seuraisi, ainakin meillä.
Työttömyyskorvauksellako sitte maksetaan? Siinä tapauksessa meidän tukiviidakko on epälooginen.
Tukiviidakko on epälooginen lähinnä sen suhteen, että opiskelijoiden tuki on paljon huonompi. Ja toisaalta kun usein opiskelu tarkoittaa toisen asunnon hankkimista muualta - sitä omakotitaloa ei saa välttämättä myytyä tai vuokrattua, joten sitten pitäisi pystyä maksamaan kahden kämpän kulut.
Eikä sitä taloa voi myydä tai vuokrata koska missä sitten lapset ja puoliso asuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, opintotuella ei makseta puolia omakotitalon ja perheen kuluista samalla opiskellen vuosikausia. Lisäksi pitäisi muuttaa kaupunkiin, vuokrata kämppä (millä rahalla?) ja jättää perhe toisaalle. Avioerohan siitä seuraisi, ainakin meillä.
Työttömyyskorvauksellako sitte maksetaan? Siinä tapauksessa meidän tukiviidakko on epälooginen.
Työttömyyskorvaus on paljon enemmän kuin 250€ opintotuki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, opintotuella ei makseta puolia omakotitalon ja perheen kuluista samalla opiskellen vuosikausia. Lisäksi pitäisi muuttaa kaupunkiin, vuokrata kämppä (millä rahalla?) ja jättää perhe toisaalle. Avioerohan siitä seuraisi, ainakin meillä.
Työttömyyskorvauksellako sitte maksetaan? Siinä tapauksessa meidän tukiviidakko on epälooginen.
Työttömyyskorvaus on paljon enemmän kuin 250€ opintotuki.
Ei ole noin paljoa enää.
”Opintotukea ei leikata”-Sipilä leikkasi sen pienemmäksi kokoomusveljien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Moni olisi varmaan mieluummin opiskelija kuin työtön. Ongelma on vain se, että opintotuella ei pysty esimerkiksi elättämään perhettä, eikä toimeentulotukea saa noin vain yhä uusiin tutkintoihin. Ensimmäistä tutkintoa suorittavalle sitä myönnetään, mutta aika usein toimeentulotuessa kanta on, että opiskelu pitäisi lopettaa ja ilmoittautua työttömäksi. Tämä siis, jos kyseessä ei ole ensimmäinen tutkinto.
Ja tosiaan aika harvalla taitaa olla varaa pitää kahta asuntoa. Jos se mainittu omakotitalo sijaitsee paikkakunnalla, jossa myymiseen voi mennä vaikka vuosi, voi olla vähän vaikea suunnitella opintoja. Periaatteessa on tyhmää myydä talo pois varmuuden vuoksi, mutta niinkään ei voi tehdä, että ensin muuttaa tippuneiden tulojensa kanssa toiselle paikkakunnalle ja sitten alkaa myydä taloa. Ja jos ne opinnot ovat jotain lähihoitajaopintoja, niin käytännössähän silloin tuo ei hyödytä itseä mitenkään: ei tule koskaan saamaan parempaa elintasoa, kun aiemmin työttömänä oli pienikuluinen, maksettu omakotitalo, mutta sitten opiskelijana ja myöhemmin matalapalkkaisena lähärinä joutuu aina asumaan vuokralla.
Ja tosiaan lasten ollessa koulussa en lähtisi tuollaisen takia sekottamaan heidän elämäänsä.
Elämä on täynnä valintoja, eikä kaikkea voi saada. Tässä kohtaa kannattaa myös pohtia, miksi valita vain sen lähäriksi kouluttautumisen ja työttömyyden välillä? Opiskella voi myös jotain muuta, voi valita alan, jolla on todennäköisempää kohentaa sitä omaa elintasoaan. Tietysti, jos vaivaa ei ole valmis näkemään vaan haluaa ns. helpon ammatin, sitten voi tyytyä siihen työttömyyteen, mutta mahdollisuuksien puuttumisesta on turha silloin puhua.
Avoimessa yliopistossakin voi käsittääkseni opiskella vaikka lääkäriksi tai juristiksi (ainakin avoimen väylän hakuun on mahdollisuus) kuka tahansa, jos on riittävän motivoitunut ja ahkera. Ja on niitä helpompiakin vaihtoehtoja. Ei ne matalapalkka-alat ole työttömälle ainoa vaihtoehto. 5 opintopistettä/kk on sallittua opiskella sivutoimisena. Periaatteessa tällä tahdilla työtön voi opiskella itselleen kanditutkinnon kolmessa vuodessa, ilman että se vaikuttaa etuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyysturvalla voi opiskella kaksi vuotta, jos opiskelee työllistävää ammattia, eikä työllistyminen ilman koulutusta ole todennäköistä. Sitten päälle vaikka opintotuella vähän aikaa, mutta aikuisopiskelijanhan ei yleensä tartte tehdä koko tutkintoa, vaan jotain jo opittua sisällytetään tutkintoon.
Voi opiskella vain, jos saa opintoihinsä työkkärin puolelta hyväksynnän. Käytännössä tätä "lupaa" ei saa mihin tahansa opintoihin, ja jos henkilöllä on jo joku koulutus, se voi olla vaikeampaa. Omassa tuttavapiirissäni kaksi henkilöä halusi tehdä näin - toinen sai luvan, toinen ei. Tämä joka ei saanut, olisi halunnut suorittaa loppuun aiemmin kesken jäneet opinnot, joista puuttui enää gradu ja joitain kursseja. Mutta koska hän oli ollut töissä eri alalla siinä välissä, työkkärin mukaan tutkinto ei ollut tarpeellinen.
Ja vielä tiivistettynä omiin kokemuksiin perustuen: työttömyysetuudella opiskelu EI käytännössä ole MAHDOLLISTA! Näin ihmiset konkreettisesti syrjäytyvät, TE-toimistoa ei kiinnosta tuletko enää koskaan työllistymään, mutta opiskelemaan et ainakaan pääse! (Paitsi ehkä lähihoitajaksi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni olisi varmaan mieluummin opiskelija kuin työtön. Ongelma on vain se, että opintotuella ei pysty esimerkiksi elättämään perhettä, eikä toimeentulotukea saa noin vain yhä uusiin tutkintoihin. Ensimmäistä tutkintoa suorittavalle sitä myönnetään, mutta aika usein toimeentulotuessa kanta on, että opiskelu pitäisi lopettaa ja ilmoittautua työttömäksi. Tämä siis, jos kyseessä ei ole ensimmäinen tutkinto.
Ja tosiaan aika harvalla taitaa olla varaa pitää kahta asuntoa. Jos se mainittu omakotitalo sijaitsee paikkakunnalla, jossa myymiseen voi mennä vaikka vuosi, voi olla vähän vaikea suunnitella opintoja. Periaatteessa on tyhmää myydä talo pois varmuuden vuoksi, mutta niinkään ei voi tehdä, että ensin muuttaa tippuneiden tulojensa kanssa toiselle paikkakunnalle ja sitten alkaa myydä taloa. Ja jos ne opinnot ovat jotain lähihoitajaopintoja, niin käytännössähän silloin tuo ei hyödytä itseä mitenkään: ei tule koskaan saamaan parempaa elintasoa, kun aiemmin työttömänä oli pienikuluinen, maksettu omakotitalo, mutta sitten opiskelijana ja myöhemmin matalapalkkaisena lähärinä joutuu aina asumaan vuokralla.
Ja tosiaan lasten ollessa koulussa en lähtisi tuollaisen takia sekottamaan heidän elämäänsä.
Elämä on täynnä valintoja, eikä kaikkea voi saada. Tässä kohtaa kannattaa myös pohtia, miksi valita vain sen lähäriksi kouluttautumisen ja työttömyyden välillä? Opiskella voi myös jotain muuta, voi valita alan, jolla on todennäköisempää kohentaa sitä omaa elintasoaan. Tietysti, jos vaivaa ei ole valmis näkemään vaan haluaa ns. helpon ammatin, sitten voi tyytyä siihen työttömyyteen, mutta mahdollisuuksien puuttumisesta on turha silloin puhua.
Avoimessa yliopistossakin voi käsittääkseni opiskella vaikka lääkäriksi tai juristiksi (ainakin avoimen väylän hakuun on mahdollisuus) kuka tahansa, jos on riittävän motivoitunut ja ahkera. Ja on niitä helpompiakin vaihtoehtoja. Ei ne matalapalkka-alat ole työttömälle ainoa vaihtoehto. 5 opintopistettä/kk on sallittua opiskella sivutoimisena. Periaatteessa tällä tahdilla työtön voi opiskella itselleen kanditutkinnon kolmessa vuodessa, ilman että se vaikuttaa etuuksiin.
Olet harhainen jos luulet tuon menevän noin. Kokeilppa työkkärin kanssa.
Muuten me kaikki opiskeltaisiin lääkäreiksi ja juristeiksi avoimessa työkkärin rahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te ymmärrä, että kaikilla ei ole saumaa lähteä opiskelemaan? Jos asuu omakotitalossa jossain landella ja vieläpä omistaa lemmikkieläimiä esimerkiksi? Silloin ei vain lähdetä kaupunkiin opiskelemaan ja toisena asiana: opiskelemaan ei vain mennä, sinne päästään, jos päästään, opiskelupaikka ei ole itsestäänselvyys.
Tuo on niin totta! Jos vain ei olisi lemmikkieläimiä niin satastahan työllisyysprosentti jo hipoisi.
Opiskelu on tehty erittäin vaikeaksi suomen byrokratian avulla. Tuntuu että oikein kannustetaan olemaan opiskelematta ettei tuet katkea. Opintotuki on minimaalinen eikä kaikilla ole mahdollisuutta ottaa lisää opintolainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni olisi varmaan mieluummin opiskelija kuin työtön. Ongelma on vain se, että opintotuella ei pysty esimerkiksi elättämään perhettä, eikä toimeentulotukea saa noin vain yhä uusiin tutkintoihin. Ensimmäistä tutkintoa suorittavalle sitä myönnetään, mutta aika usein toimeentulotuessa kanta on, että opiskelu pitäisi lopettaa ja ilmoittautua työttömäksi. Tämä siis, jos kyseessä ei ole ensimmäinen tutkinto.
Ja tosiaan aika harvalla taitaa olla varaa pitää kahta asuntoa. Jos se mainittu omakotitalo sijaitsee paikkakunnalla, jossa myymiseen voi mennä vaikka vuosi, voi olla vähän vaikea suunnitella opintoja. Periaatteessa on tyhmää myydä talo pois varmuuden vuoksi, mutta niinkään ei voi tehdä, että ensin muuttaa tippuneiden tulojensa kanssa toiselle paikkakunnalle ja sitten alkaa myydä taloa. Ja jos ne opinnot ovat jotain lähihoitajaopintoja, niin käytännössähän silloin tuo ei hyödytä itseä mitenkään: ei tule koskaan saamaan parempaa elintasoa, kun aiemmin työttömänä oli pienikuluinen, maksettu omakotitalo, mutta sitten opiskelijana ja myöhemmin matalapalkkaisena lähärinä joutuu aina asumaan vuokralla.
Ja tosiaan lasten ollessa koulussa en lähtisi tuollaisen takia sekottamaan heidän elämäänsä.
Elämä on täynnä valintoja, eikä kaikkea voi saada. Tässä kohtaa kannattaa myös pohtia, miksi valita vain sen lähäriksi kouluttautumisen ja työttömyyden välillä? Opiskella voi myös jotain muuta, voi valita alan, jolla on todennäköisempää kohentaa sitä omaa elintasoaan. Tietysti, jos vaivaa ei ole valmis näkemään vaan haluaa ns. helpon ammatin, sitten voi tyytyä siihen työttömyyteen, mutta mahdollisuuksien puuttumisesta on turha silloin puhua.
Avoimessa yliopistossakin voi käsittääkseni opiskella vaikka lääkäriksi tai juristiksi (ainakin avoimen väylän hakuun on mahdollisuus) kuka tahansa, jos on riittävän motivoitunut ja ahkera. Ja on niitä helpompiakin vaihtoehtoja. Ei ne matalapalkka-alat ole työttömälle ainoa vaihtoehto. 5 opintopistettä/kk on sallittua opiskella sivutoimisena. Periaatteessa tällä tahdilla työtön voi opiskella itselleen kanditutkinnon kolmessa vuodessa, ilman että se vaikuttaa etuuksiin.
Olet harhainen jos luulet tuon menevän noin. Kokeilppa työkkärin kanssa.
Muuten me kaikki opiskeltaisiin lääkäreiksi ja juristeiksi avoimessa työkkärin rahoilla.
Olen kokeillut. Tosin minulla meni 5 vuotta tutkintoon, tein välissä kesätöinä pari määräaikaista työsuhdetta. Työkkärin kanssa ei mitään ongelmaa, sieltä sai lomakkeen, joka piti aina lähettää oppilaitokselle täytettäväksi (mitä kursseja, miten monta opintopistettä ja mille kuukausille opinto-oikeus jakaantuu) joka lähetettiin täytettynä työkkäriin, ja työttömyysetuudet tulivat normaalisti. Avoimessa yliopistossa opinto-oikeus on voimassa yleensä vähintään koko lukukauden ja yksi kurssi 3-8op, eli sellaisen 4-5 kurssia pystyi aina kerralla ottamaan.
Kaikille opiskelu ei tietenkään ole paras vaihtoehto, mutta silloin kun sen mahdottomuuteen vedotaan, on tosiasiassa yleensä kyse viitsimisestä.
Työttömyyskorvaushan ei ole tarkoitettu eläinten elättämiseen vaan omaan, aikuisen ihmisen välttämättömiin perustarpeisiin. Eläinlaumat työttömillä aiheuttaa kyllä suurta ihmetystä. Harrastetaanko eläimillä jotain pentutehtailu bisnestä maaseudun omakotitaloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni olisi varmaan mieluummin opiskelija kuin työtön. Ongelma on vain se, että opintotuella ei pysty esimerkiksi elättämään perhettä, eikä toimeentulotukea saa noin vain yhä uusiin tutkintoihin. Ensimmäistä tutkintoa suorittavalle sitä myönnetään, mutta aika usein toimeentulotuessa kanta on, että opiskelu pitäisi lopettaa ja ilmoittautua työttömäksi. Tämä siis, jos kyseessä ei ole ensimmäinen tutkinto.
Ja tosiaan aika harvalla taitaa olla varaa pitää kahta asuntoa. Jos se mainittu omakotitalo sijaitsee paikkakunnalla, jossa myymiseen voi mennä vaikka vuosi, voi olla vähän vaikea suunnitella opintoja. Periaatteessa on tyhmää myydä talo pois varmuuden vuoksi, mutta niinkään ei voi tehdä, että ensin muuttaa tippuneiden tulojensa kanssa toiselle paikkakunnalle ja sitten alkaa myydä taloa. Ja jos ne opinnot ovat jotain lähihoitajaopintoja, niin käytännössähän silloin tuo ei hyödytä itseä mitenkään: ei tule koskaan saamaan parempaa elintasoa, kun aiemmin työttömänä oli pienikuluinen, maksettu omakotitalo, mutta sitten opiskelijana ja myöhemmin matalapalkkaisena lähärinä joutuu aina asumaan vuokralla.
Ja tosiaan lasten ollessa koulussa en lähtisi tuollaisen takia sekottamaan heidän elämäänsä.
Elämä on täynnä valintoja, eikä kaikkea voi saada. Tässä kohtaa kannattaa myös pohtia, miksi valita vain sen lähäriksi kouluttautumisen ja työttömyyden välillä? Opiskella voi myös jotain muuta, voi valita alan, jolla on todennäköisempää kohentaa sitä omaa elintasoaan. Tietysti, jos vaivaa ei ole valmis näkemään vaan haluaa ns. helpon ammatin, sitten voi tyytyä siihen työttömyyteen, mutta mahdollisuuksien puuttumisesta on turha silloin puhua.
Avoimessa yliopistossakin voi käsittääkseni opiskella vaikka lääkäriksi tai juristiksi (ainakin avoimen väylän hakuun on mahdollisuus) kuka tahansa, jos on riittävän motivoitunut ja ahkera. Ja on niitä helpompiakin vaihtoehtoja. Ei ne matalapalkka-alat ole työttömälle ainoa vaihtoehto. 5 opintopistettä/kk on sallittua opiskella sivutoimisena. Periaatteessa tällä tahdilla työtön voi opiskella itselleen kanditutkinnon kolmessa vuodessa, ilman että se vaikuttaa etuuksiin.
Olet harhainen jos luulet tuon menevän noin. Kokeilppa työkkärin kanssa.
Muuten me kaikki opiskeltaisiin lääkäreiksi ja juristeiksi avoimessa työkkärin rahoilla.
Olen kokeillut. Tosin minulla meni 5 vuotta tutkintoon, tein välissä kesätöinä pari määräaikaista työsuhdetta. Työkkärin kanssa ei mitään ongelmaa, sieltä sai lomakkeen, joka piti aina lähettää oppilaitokselle täytettäväksi (mitä kursseja, miten monta opintopistettä ja mille kuukausille opinto-oikeus jakaantuu) joka lähetettiin täytettynä työkkäriin, ja työttömyysetuudet tulivat normaalisti. Avoimessa yliopistossa opinto-oikeus on voimassa yleensä vähintään koko lukukauden ja yksi kurssi 3-8op, eli sellaisen 4-5 kurssia pystyi aina kerralla ottamaan.
Kaikille opiskelu ei tietenkään ole paras vaihtoehto, mutta silloin kun sen mahdottomuuteen vedotaan, on tosiasiassa yleensä kyse viitsimisestä.
Miten tulitte lasten kanssa toimeen 5 vuotta työttömyysetuudella? Olen itse yh ja nyt jo vuoden jälkeen on tilanne että säästöt on käytetty. Opiskella en saa kun on aikaisempi tutkinto. Minun on myös autettava 1 j 2 luokkalaista läksyissä ja vietävä harrastuksiin joten töiden ohessa opiskelu ei olisi mahdollista.
Lisäksi monelle työvoimapula-alalle on vaikea päästä opiskelemaan. Moni työtön on jo aiemmin ollut jossain AMK:ssa tai yliopistossa joten ei pääse enää ensikertalaiskiintiössä. Jos hakee vaikka sairaanhoitaja opintoihin, voi se olla hyvin haastavaa kun suurin osa paikoista varataan ensikertalaisille ja alalle hakee varmasti todella paljon työttömiä jotka ovat ensikertalaisuuden menettäneet. Insinööripuolelle taas pääsee toiskertalainen helpommin, mutta sitä en laske työvoimapula-alaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on se, että työttömänä ei saa opiskella, ts. ei saa silloin työttömyyskorvausta.
Aikuinen perheellinen ei käytännössä kykene elämään opintotuella. Jos on jo tutkinto alla, ei tukikuukausia ole edes riittävästi jäljellä.
Työttömyyskorvauksilla ei saa tehdä mitään muuta kuin oleilla, koska opiskelu, vapaaehtoistyö, sellainen harrastaminen, mistä voisi saada rahaa (esim. bloggaus) katkaisee sen maksamisen.
Opiskelee ja tekee töitä yhtäaikaa, niin minä tein. En ollut nirso vaan tein kaikenmaailman hanttihommia ja kitkuttelin. Nyt on ammatti, alan työ ja ihan ok tulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni olisi varmaan mieluummin opiskelija kuin työtön. Ongelma on vain se, että opintotuella ei pysty esimerkiksi elättämään perhettä, eikä toimeentulotukea saa noin vain yhä uusiin tutkintoihin. Ensimmäistä tutkintoa suorittavalle sitä myönnetään, mutta aika usein toimeentulotuessa kanta on, että opiskelu pitäisi lopettaa ja ilmoittautua työttömäksi. Tämä siis, jos kyseessä ei ole ensimmäinen tutkinto.
Ja tosiaan aika harvalla taitaa olla varaa pitää kahta asuntoa. Jos se mainittu omakotitalo sijaitsee paikkakunnalla, jossa myymiseen voi mennä vaikka vuosi, voi olla vähän vaikea suunnitella opintoja. Periaatteessa on tyhmää myydä talo pois varmuuden vuoksi, mutta niinkään ei voi tehdä, että ensin muuttaa tippuneiden tulojensa kanssa toiselle paikkakunnalle ja sitten alkaa myydä taloa. Ja jos ne opinnot ovat jotain lähihoitajaopintoja, niin käytännössähän silloin tuo ei hyödytä itseä mitenkään: ei tule koskaan saamaan parempaa elintasoa, kun aiemmin työttömänä oli pienikuluinen, maksettu omakotitalo, mutta sitten opiskelijana ja myöhemmin matalapalkkaisena lähärinä joutuu aina asumaan vuokralla.
Ja tosiaan lasten ollessa koulussa en lähtisi tuollaisen takia sekottamaan heidän elämäänsä.
Elämä on täynnä valintoja, eikä kaikkea voi saada. Tässä kohtaa kannattaa myös pohtia, miksi valita vain sen lähäriksi kouluttautumisen ja työttömyyden välillä? Opiskella voi myös jotain muuta, voi valita alan, jolla on todennäköisempää kohentaa sitä omaa elintasoaan. Tietysti, jos vaivaa ei ole valmis näkemään vaan haluaa ns. helpon ammatin, sitten voi tyytyä siihen työttömyyteen, mutta mahdollisuuksien puuttumisesta on turha silloin puhua.
Avoimessa yliopistossakin voi käsittääkseni opiskella vaikka lääkäriksi tai juristiksi (ainakin avoimen väylän hakuun on mahdollisuus) kuka tahansa, jos on riittävän motivoitunut ja ahkera. Ja on niitä helpompiakin vaihtoehtoja. Ei ne matalapalkka-alat ole työttömälle ainoa vaihtoehto. 5 opintopistettä/kk on sallittua opiskella sivutoimisena. Periaatteessa tällä tahdilla työtön voi opiskella itselleen kanditutkinnon kolmessa vuodessa, ilman että se vaikuttaa etuuksiin.
Olet harhainen jos luulet tuon menevän noin. Kokeilppa työkkärin kanssa.
Muuten me kaikki opiskeltaisiin lääkäreiksi ja juristeiksi avoimessa työkkärin rahoilla.
Olen kokeillut. Tosin minulla meni 5 vuotta tutkintoon, tein välissä kesätöinä pari määräaikaista työsuhdetta. Työkkärin kanssa ei mitään ongelmaa, sieltä sai lomakkeen, joka piti aina lähettää oppilaitokselle täytettäväksi (mitä kursseja, miten monta opintopistettä ja mille kuukausille opinto-oikeus jakaantuu) joka lähetettiin täytettynä työkkäriin, ja työttömyysetuudet tulivat normaalisti. Avoimessa yliopistossa opinto-oikeus on voimassa yleensä vähintään koko lukukauden ja yksi kurssi 3-8op, eli sellaisen 4-5 kurssia pystyi aina kerralla ottamaan.
Kaikille opiskelu ei tietenkään ole paras vaihtoehto, mutta silloin kun sen mahdottomuuteen vedotaan, on tosiasiassa yleensä kyse viitsimisestä.
Miten tulitte lasten kanssa toimeen 5 vuotta työttömyysetuudella? Olen itse yh ja nyt jo vuoden jälkeen on tilanne että säästöt on käytetty. Opiskella en saa kun on aikaisempi tutkinto. Minun on myös autettava 1 j 2 luokkalaista läksyissä ja vietävä harrastuksiin joten töiden ohessa opiskelu ei olisi mahdollista.
Etkö saa asumistukea, toimeentulotukea tai elareita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoremmat voisi opiskella, mutta entä liki 60v osatyökyvytön. Onko mitään järkeä enää opiskella? kun työkyky ei enää riitä 40 työvuoden jälkeen.
Etenkin kun työkkäri luultavasti myöntää noita opiskeluoikeuksia lähinnä jonnekin lähihoitajaopintoihin. Sellaisiin ei minusta kannata edes yli nelikymppisen mennä, ellei ole huippukunnossa. Harva viisikymppinenkään jaksaa nostella vanhuksia, eli keski-ikäisenä ei kannata enää suunnata noin vain uusille uurille fyysisesti raskaakseen työhön. Sinänsä vähän iäkkäämpikin voi pärjät'ä toisenlaisissa töissä, joten jos työkkäri myöntäisi helpommin niitä opiskeluoikeuksia jopa yliopisto-opintoihin, se voisi parantaa keski-iän ylittäneidenkin mahdollisuuksia työllistyä, ainakin joskus.
Omassa lähipiirissä 40+ ikäisille työkkäri on myöntänyt opinnot kauppatieteisiin yliopistossa, sosiaalityön tutkinnon loppuun saattamiseen yliopistossa, käsityönopettajan tutkintoon yliopistossa, sosionomi -opintoihin amk:ssa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni olisi varmaan mieluummin opiskelija kuin työtön. Ongelma on vain se, että opintotuella ei pysty esimerkiksi elättämään perhettä, eikä toimeentulotukea saa noin vain yhä uusiin tutkintoihin. Ensimmäistä tutkintoa suorittavalle sitä myönnetään, mutta aika usein toimeentulotuessa kanta on, että opiskelu pitäisi lopettaa ja ilmoittautua työttömäksi. Tämä siis, jos kyseessä ei ole ensimmäinen tutkinto.
Ja tosiaan aika harvalla taitaa olla varaa pitää kahta asuntoa. Jos se mainittu omakotitalo sijaitsee paikkakunnalla, jossa myymiseen voi mennä vaikka vuosi, voi olla vähän vaikea suunnitella opintoja. Periaatteessa on tyhmää myydä talo pois varmuuden vuoksi, mutta niinkään ei voi tehdä, että ensin muuttaa tippuneiden tulojensa kanssa toiselle paikkakunnalle ja sitten alkaa myydä taloa. Ja jos ne opinnot ovat jotain lähihoitajaopintoja, niin käytännössähän silloin tuo ei hyödytä itseä mitenkään: ei tule koskaan saamaan parempaa elintasoa, kun aiemmin työttömänä oli pienikuluinen, maksettu omakotitalo, mutta sitten opiskelijana ja myöhemmin matalapalkkaisena lähärinä joutuu aina asumaan vuokralla.
Ja tosiaan lasten ollessa koulussa en lähtisi tuollaisen takia sekottamaan heidän elämäänsä.
Elämä on täynnä valintoja, eikä kaikkea voi saada. Tässä kohtaa kannattaa myös pohtia, miksi valita vain sen lähäriksi kouluttautumisen ja työttömyyden välillä? Opiskella voi myös jotain muuta, voi valita alan, jolla on todennäköisempää kohentaa sitä omaa elintasoaan. Tietysti, jos vaivaa ei ole valmis näkemään vaan haluaa ns. helpon ammatin, sitten voi tyytyä siihen työttömyyteen, mutta mahdollisuuksien puuttumisesta on turha silloin puhua.
Avoimessa yliopistossakin voi käsittääkseni opiskella vaikka lääkäriksi tai juristiksi (ainakin avoimen väylän hakuun on mahdollisuus) kuka tahansa, jos on riittävän motivoitunut ja ahkera. Ja on niitä helpompiakin vaihtoehtoja. Ei ne matalapalkka-alat ole työttömälle ainoa vaihtoehto. 5 opintopistettä/kk on sallittua opiskella sivutoimisena. Periaatteessa tällä tahdilla työtön voi opiskella itselleen kanditutkinnon kolmessa vuodessa, ilman että se vaikuttaa etuuksiin.
Olen huomannut että tällaisia suustaan päästävillä on vankat tukiverkot takanaan, on isovanhempia jotka hoitavat lapset ja maksavat lainanlyhennykset/vuokrat, ruuat ja antavat vielä avokätisesti rahaa elämiseen.
Työtön on juuri tällainen eli menee montun pohjalle makaamaan ja huutaa sieltä, että miksei valtio auta, täällä on ihminen montussa. Monttu on tässä tarinassa asumaton korpimaa, jonne työtön menee asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lähes kaikki opiskelu onnistuu verkossa.
Kuinka pihalla oikein olet?
Tukiviidakko on epälooginen lähinnä sen suhteen, että opiskelijoiden tuki on paljon huonompi. Ja toisaalta kun usein opiskelu tarkoittaa toisen asunnon hankkimista muualta - sitä omakotitaloa ei saa välttämättä myytyä tai vuokrattua, joten sitten pitäisi pystyä maksamaan kahden kämpän kulut.