ahdistaa, työkaveri on taas kaksi viikkoa saikulla ja saa silti saman palkan kuin minä

Moni vaikuttaa provoisoituneen tästä aloituksesta ja vähän tökeröstihän se on muotoiltu, mutta tavallaan ymmärrän AP:n pointin. Minunkin työpaikallani sairauslomilla on tapana kasaantua tietyille työntekijöille ja niitä on suhteellisen usein esimerkiksi to-pe tai ma-ti. En tiedä onko AINA oikeutettua saikkua mutta ei kyllä kuulu minulle.

Kyllähän se välillä aiheuttaa hieman kateutta että joku voi relata ja levätä maanantaiaamuna kun itse paiskii töitä. Mutta mielestäni tämä on enemmänkin merkki siitä, että olisin itse loman tarpeessa.

Ap:lle toki mitali siitä että ei ole ollut sairaslomalla koko työurallaan. Hänen kaltaisiaan muistellaan kunnioitukseella ja lämmöllä työpaikan kahvihuoneessa vielä vuosia sen jälkeen kun hän on poistunut palveluksesta. Toimitusjohtaja yrittää sanoa jotain mutta sanat eivät löydä tietä ulos, suru pusertaa rintaa. On hyvä ja lämmin olla. Yhdessä. Ilman sairaslomia.

Vierailija kirjoitti:

Sairauslomat pitäisi säästää niille, joilla on oikea sairaus. Liian paljon on sitä ettei viihdytä työssä ja ollaan sitten hyvin matalalla kynnyksellä pois. Vitutus ei ole sairaus. Ei myöskään se, että olet väsynyt kun olet mennyt nukkumaan liian myöhään. Vaihdevuosi-ikäisillä voi jo tosi hankalia uniongelmia ollakin, mutta meillä on saanut näille 20- 30v työntekijöille opastaa tällaista. Jos työ on niin veemäistä, että aina haetaan syytä olla pois, ni pitää vaihtaa työtä.

Ei, vaan sen veemäisen työpaikan asiat ja ilmapiiri pitää saattaa sellaiseen kuosiin, että kaikista on mukava tulla töihin. Rasittavimpia työkavereita kun ovat ne kyräilijät ja selän takana potaskaa jauhavat marttyyrit ja uhriutujat, joiden on "pakko" tehdä kaikkien työt. Aina tiedetään muka paremmin, miksi joku on pois, vaikka kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta urkkia tietoonsa tuollaisia asioita.

Tunnettu tosiasiahan on se, että huonon ilmapiirin työpaikassa kynnys hakea sairaslomaa on madaltunut.

Kun omat lapset olivat pieniä, hoidettiin suunnilleen puoliksi poissaolot. En tehnyt numeroa asiasta, ja pomo kiukutteli joskus, miksei puoliso voi hoitaa. Oli hyvä sanoa, että hoiti viimeksi. Ei kysellyt toiste. Eli, ei pidä kuvitella tietävänsä työkaverin asioita, ellei hän itse kerro.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle toki mitali siitä että ei ole ollut sairaslomalla koko työurallaan. Hänen kaltaisiaan muistellaan kunnioitukseella ja lämmöllä työpaikan kahvihuoneessa vielä vuosia sen jälkeen kun hän on poistunut palveluksesta. Toimitusjohtaja yrittää sanoa jotain mutta sanat eivät löydä tietä ulos, suru pusertaa rintaa. On hyvä ja lämmin olla. Yhdessä. Ilman sairaslomia.

Tai sitten porukka saa vilunväreitä tuota työkaveria muitellessa, ja kaikki toteavat yhteen ääneen, että onneksi on entinen työkaveri.

"Ohoh työkaveri kuoli, no saihan se sentään palkat sairasloma-ajalta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä käsitä. En ole ikinä ahdistunut työkavereiden sairauslomista. Ahdistuisin ehkä jos olisivat vakavasti sairaana ja kuolemassa. Ei ahdista yhtään että joku on sairaana ja saa saman palkan. Ei mitään kadehtimista toisen sairastelussa. Vaikea ymmärtää sinua.

Sanottiinko tuossa mitään kateellisuudesta??

Eli sinua ei mitenkään harmita joutua tekemään työkaverisi työt omiesi lisäksi vähän väliä? Olet kyllä oikea pyhimys 👼

Vaihda työpaikkaa tai kouluttaudu sellaiseen työhön, jossa ei tarvitse tehdä kollegan töitä hänen sairastellessaan. Minulla ”pyhimyksellä” on tämmöinen työ. Jos sairastan itse niin mun omat työt kasaantuu, mutta ei niitä kukaan tee sillä aikaa. Jos työkaveri sairastaa niin hänen työt eivät siirry minulle. Ei tarvitse kytätä tai kyräillä tai kadehtia kenenkään sairasajan palkkaa vaan voi aidosti ja oikeasti olla empaattinen ja toivo työkaverille parantumista. Elämä on valintoja. Jos kärsit noin pahoin työkaverin sairastamisesta (ja etenkin että työkaverikin saa myös palkkaa vaikka sairastaa) niin vaihda itsenäisempään työhön. Koskaan et voi tietää milloin oma terveytesi prakaa.. Se on myös sinun onni, että Suomessa työntekijöillä on myös oikeus sairastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän siinä muuten mitään mutta kun joutuu tekemään saikuttajien työtkin.

Ok. Mitä ehdotat ratkaisuksi?

Itse olen pitkällä sairauslomalla vakavan masennuksen vuoksi. Itsetuhoisuuden vuoksi sairauslomalle lääkärin passitti. Tiesitkö että kun työntekijä sairastuu, silloisella työnantajalla on velvollisuus hoitaa ihmisen sairaus ? Eli vaikka olisin sairastumispäivänä irtisanoutunut, ensinnäkin minulla olisi 1kk irtisanomisaika. Ja työnantajalla olisi silti velvollisuus hoitaa sairauteni.

Eli kerro, mitä ehdotat ratkaisuksi ?

Lääkäri kun määrää sairauslomalle , työnantajan vakuutus ei korvaa jos tulee töihin silti. Meillä ainakin kielletty . Ei sillä että työkykyinen olisin ollutkaan. Joten kerro, mikä on ratkaisusi?

Aivan höpö höpöä tuo että vakuutus ei ole voimassa. Työnantaja voi jopa velvoittaa saikulla töihin. ottakaa selvää jos ette usko

Mun sairaslomia on kadehdittu ja se ei tunnu kivalle. Kolmen vuoden aikana on tehty neljä isoa leikkausta joista toipuminen on kestänyt kuukausia. Kuka kadehtii sairasta ja hänen kipujaan?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vuodesta toiseen ne samat saikuttajat, jotka on sen kolme päivää omalla ilmoituksella poissa. Sitten on ne, jotka ihan oikeasti sairastavat ja voivat olla viikon tai pari poissa, tai kauemmin. Ja sitten vielä ne äidit, jotka jää aina lasten kanssa kotiin, vaikka isänkään kotiin jäämiselle ei ole estettä (paitsi se äiti). Ja mitään sijaisia ei todellakaan ole käytettävissä.

Kyllähän se voi vähän ahdistaa, kun osa sitten vetää jatkuvaa ylikuormaa...

Tähän on helppo ratkaisu. Tehdään kuten jenkeissä. Sairausajalta ei palkkaa,problem solved!

Työnantajat tykkäisi,ei tartteisi mkasaa lusmuille palkkaa!

Miksi sinua työkaverin sairaus ahdistaa? Olet yliempaattinen. Kyllä hän varmaan paranee, relax! :)

Toivotaan, että itsekin sairastut, niin pääset saikulle. Mitä sairautta toivomme sinulle, ehdota!

Ihme selittelyä joillain täällä. Onko huono omatunto? Ette nyt vain sitten kuitenkin olisi ottanut vähän ylimääräistä saikkua jonkun oikean syyn varjolla? Eli jos olet vaikka rikkonut polveksi ja ollut sen takia oikeutetusti saikulla niin helppohan se on sen polven piikkiin pistää silloin tällöin vähän extraa "kun niin taas vihoittelee"

Jotkut vaan ovat herkempiä saamaan kaikki taudit. Itselläni on astma. Joka hemmetin flunssa vetää pahaksi päästessään niin tukkoon, että en saa happea kunnolla ja olo on todella heikko. Toipuminen tästä vie todella paljon aikaa.

Varmaan muiden mielestä ahdistavaa ja epäilyttävää, mutta jään aika herkästi sille kolmen päivän saikulle omalla ilmoituksella. Lepään, lääkitsen ja otan rennosti. Silloin yleensä selviän sillä kolmen päivän saikulla (ja ilman lisähappea päivystyksessä). Yleensä selviän näin aika hyvin ja toivun taudista nopeasti.

Ennen tein töitä viimeiseen asti, kunnes oli ihan pakko jäädä saikulle. Joka flunssasta jouduin kuitenkin jäämään. Ensin tein puoliteholla töitä ennen saikulle jäämistä, kun olin jo kipeä. Sitten olin vähintään viikon pois, kun flunssa pääsi niin pahaksi. Lopulta tein taas puoliteholla töitä, kun palasin saikulta, mutta olin päässyt heikkoon kuntoon.

Veikkaan, että työnantajalle tämä nykyinen tyyli on mieluisampi.

Immuunipuolustus voi huonontua. Ihan nuorena olin kerran viidessä vuodessa flunssassa, viime vuosina vähintään joka toinen kuukausi. Kilpirauhassairaus löytyi nyt ja sehän voi tällaista aiheuttaa.

Muakin ärsyttää saikuttajat ja ne on aina vakkareita joka työpaikalla..että kehtaavat..käy viikon töissä ja taas ovat Poissa..jos saisin päättää niin saikuttajat pitäis alentaa osa aikasiks kun ovat koko ajan saikulla ja osa aikaset vakkariks..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä käsitä. En ole ikinä ahdistunut työkavereiden sairauslomista. Ahdistuisin ehkä jos olisivat vakavasti sairaana ja kuolemassa. Ei ahdista yhtään että joku on sairaana ja saa saman palkan. Ei mitään kadehtimista toisen sairastelussa. Vaikea ymmärtää sinua.

Sanottiinko tuossa mitään kateellisuudesta??

Eli sinua ei mitenkään harmita joutua tekemään työkaverisi työt omiesi lisäksi vähän väliä? Olet kyllä oikea pyhimys 👼

Vaihda työpaikkaa tai kouluttaudu sellaiseen työhön, jossa ei tarvitse tehdä kollegan töitä hänen sairastellessaan. Minulla ”pyhimyksellä” on tämmöinen työ. Jos sairastan itse niin mun omat työt kasaantuu, mutta ei niitä kukaan tee sillä aikaa. Jos työkaveri sairastaa niin hänen työt eivät siirry minulle. Ei tarvitse kytätä tai kyräillä tai kadehtia kenenkään sairasajan palkkaa vaan voi aidosti ja oikeasti olla empaattinen ja toivo työkaverille parantumista. Elämä on valintoja. Jos kärsit noin pahoin työkaverin sairastamisesta (ja etenkin että työkaverikin saa myös palkkaa vaikka sairastaa) niin vaihda itsenäisempään työhön. Koskaan et voi tietää milloin oma terveytesi prakaa.. Se on myös sinun onni, että Suomessa työntekijöillä on myös oikeus sairastaa.

Edelleen nyt ei puhuttu oikeista sairauksista kuten syöpä vaan suoraan sanottuna lusmuists pinnareista. Usko poid sellaisia ihmisiä on olemassa.

Mikä on "oikea" sairaus tai lusmu pinnari? Pitääkö olla tosiaan syöpä tai sydänkohtaus, että ei ole lusmu pinnari?

Olen itse parhaillani flunssassa. Löytyy kuumetta, nuhaa, yskää, kurkkukipua ja särkyjä vähän joka paikassa kehoa (ei ole koronaa, se taitaa olla oikea tauti). Astmaatikkona haukon henkeäni enkä pysty olemaan lainkaan makuuasennossa. Työkaverini ilmoitti olleensa tuossa samassa flunssassa viime viikon mutta ei kehdannut olla poissa pikku nuhassa. Ei tämä minulle ole pikku nuha. Jo nenäliinapaketteja on kulunut sadan paketti päivässä. Särkylääkkeitä ja astmalääkkeitä menee niin paljon kuin on sallittua. Työni on asiakaspalvelua, joten en millään tavalla ole työkuntoinen.

Ap:n työkaveri on saanut kahden viikon sairausloman. Ei kuulosta sekään pikku vaivalta tai lusmuilulta. Miten lääkäri kirjoittaisi noin pitkän sairausloman turhaan? Ymmärrän, että on rankkaa tehdä toisen työt mutta tämä on esimiesongelma, ei sen sairastuneen päätös.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on "oikea" sairaus tai lusmu pinnari? Pitääkö olla tosiaan syöpä tai sydänkohtaus, että ei ole lusmu pinnari?

Olen itse parhaillani flunssassa. Löytyy kuumetta, nuhaa, yskää, kurkkukipua ja särkyjä vähän joka paikassa kehoa (ei ole koronaa, se taitaa olla oikea tauti). Astmaatikkona haukon henkeäni enkä pysty olemaan lainkaan makuuasennossa. Työkaverini ilmoitti olleensa tuossa samassa flunssassa viime viikon mutta ei kehdannut olla poissa pikku nuhassa. Ei tämä minulle ole pikku nuha. Jo nenäliinapaketteja on kulunut sadan paketti päivässä. Särkylääkkeitä ja astmalääkkeitä menee niin paljon kuin on sallittua. Työni on asiakaspalvelua, joten en millään tavalla ole työkuntoinen.

Ap:n työkaveri on saanut kahden viikon sairausloman. Ei kuulosta sekään pikku vaivalta tai lusmuilulta. Miten lääkäri kirjoittaisi noin pitkän sairausloman turhaan? Ymmärrän, että on rankkaa tehdä toisen työt mutta tämä on esimiesongelma, ei sen sairastuneen päätös.

Tässäkin tapauksessa sairastunut pitää ihan oikein lakisääteisen sairaslomansa ja lisäksi toimii paljon vastuullisemmin kuin pöpön työpaikalle luultavasti tuonut työkaveri. Kun nyt työkaveri vielä toimii noin aikana jolloin maailmalla edelleen pyörii ikävä pandemia kaikkien muiden flunssien päälle niin ei hyvää päivää...

Siis milloin suomalainen työelämä on mennyt monin paikoin tähän, että työntekijät nokkivat toisiaan asioissa jotka eivät heille kuulu? Ihan oikein sanoit, että tämä asia on esimiehen järjestettävä. Niille esimiehille maksetaan palkkaa ihan siitä syystä, että heidän kuuluu järjestää työt työpaikalla niin, että tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi työaikojen ja sopimusten puitteissa.

Itsekin olen mm. joustanut keittiötyössä omasta ruokatauosta kun se oli sopimuksessa työn ohessa tehtävää. Lopputuloksena oli etten jaksanut kopoupäivästä enää mitään ja kasaantunut stressi sotki vastustuskykyä joka oli kovilla peruskoulun keittiöllä jolla oli esim. seinässä hometta ja muuta mukavaa...

Nyt kun miettii niin ihan pokkana olisin voinut pitää vaikka 15 min tauon evästykseen kuuden tunnin työpäiväni aikana josta nettopalkkakin oli jotain 1200 e kuussa :D Toinen työntekijä sai kaikkine lisineen joku 2000 e/kk ja hänkin jousti ja loppujen lopuksi voi todellakin kysyä, että mitä järkeä tässä on pidemmän päälle kun vika on liian kovissa mitoituksissa.

Sen huomasi todella muilla keittiöillä joilla oli varaa pitää kunnon tauot, ruokatauko 30 min ja iltapäivästä kahvitauko 15 min kun meitä oli buukattu useampi ihminen töihin. Ilmeisesti nyt seuraajani tekee neljän tunnin päivää eli vielä enemmän mitoitusta on tiristetty...työntekijällä ei pitäisi olla koskaan niin kiire, että ei kerkeä pitämään taukoja ja aina vain valitetaan lisää ja työ on ihan kaaosta!

*Loppupäivästä

Vierailija kirjoitti:

Mikä on "oikea" sairaus tai lusmu pinnari? Pitääkö olla tosiaan syöpä tai sydänkohtaus, että ei ole lusmu pinnari?

Olen itse parhaillani flunssassa. Löytyy kuumetta, nuhaa, yskää, kurkkukipua ja särkyjä vähän joka paikassa kehoa (ei ole koronaa, se taitaa olla oikea tauti). Astmaatikkona haukon henkeäni enkä pysty olemaan lainkaan makuuasennossa. Työkaverini ilmoitti olleensa tuossa samassa flunssassa viime viikon mutta ei kehdannut olla poissa pikku nuhassa. Ei tämä minulle ole pikku nuha. Jo nenäliinapaketteja on kulunut sadan paketti päivässä. Särkylääkkeitä ja astmalääkkeitä menee niin paljon kuin on sallittua. Työni on asiakaspalvelua, joten en millään tavalla ole työkuntoinen.

Ap:n työkaveri on saanut kahden viikon sairausloman. Ei kuulosta sekään pikku vaivalta tai lusmuilulta. Miten lääkäri kirjoittaisi noin pitkän sairausloman turhaan? Ymmärrän, että on rankkaa tehdä toisen työt mutta tämä on esimiesongelma, ei sen sairastuneen päätös.

Kaksi viikkoa saikkua saa kun menee valittamaan loppuunpalamista. Sitten sitä jatketaan aina 2-3 viikon pätkissä. Työkaverini teki näin ja suoritti saikulla opintoja täydellä palkalla. Muut teki hänen hommat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on "oikea" sairaus tai lusmu pinnari? Pitääkö olla tosiaan syöpä tai sydänkohtaus, että ei ole lusmu pinnari?

Olen itse parhaillani flunssassa. Löytyy kuumetta, nuhaa, yskää, kurkkukipua ja särkyjä vähän joka paikassa kehoa (ei ole koronaa, se taitaa olla oikea tauti). Astmaatikkona haukon henkeäni enkä pysty olemaan lainkaan makuuasennossa. Työkaverini ilmoitti olleensa tuossa samassa flunssassa viime viikon mutta ei kehdannut olla poissa pikku nuhassa. Ei tämä minulle ole pikku nuha. Jo nenäliinapaketteja on kulunut sadan paketti päivässä. Särkylääkkeitä ja astmalääkkeitä menee niin paljon kuin on sallittua. Työni on asiakaspalvelua, joten en millään tavalla ole työkuntoinen.

Ap:n työkaveri on saanut kahden viikon sairausloman. Ei kuulosta sekään pikku vaivalta tai lusmuilulta. Miten lääkäri kirjoittaisi noin pitkän sairausloman turhaan? Ymmärrän, että on rankkaa tehdä toisen työt mutta tämä on esimiesongelma, ei sen sairastuneen päätös.

Kaksi viikkoa saikkua saa kun menee valittamaan loppuunpalamista. Sitten sitä jatketaan aina 2-3 viikon pätkissä. Työkaverini teki näin ja suoritti saikulla opintoja täydellä palkalla. Muut teki hänen hommat.

Missä työpaikassa saa täyttä palkkaa pidempään kuin kuukauden? Itselläni on jokaisessa työsopimuksessa ollut, että neljän viikon jälkeen tipahtaa päivärahalle. Joka tapauksessa loppuun palaneita ei tarvitsisi tässä keskustelussa myöskään mustamaalata. Jokainen burn outin kokenut varmasti olisi jättänyt sen kokemuksen välistä.