Olen alkoholisoitumassa oleva nainen, voisiko joku auttaa?

En nyt muista ohjelman nimeä, mutta etsin sen Areenasta ja linkkaan tänne myöhemmin. Joku tyyliin Inhimillinen tekijä tmv. Siinä oli eräs oikeinkin pätevä nainen, joka alkoholisoitui täysin ja kuinka hän siitä vapautui.

Vierailija kirjoitti:

Mä päätin että en juo ikinä alkoholia kotona. Siten voin kuitenkin juhlissa, matkoilla ja ravintolassa juoda.

Hyvä puoli on että siten juominen ei ole säännöllistä koska enhän keski-ikäisenä siistinä ihmisenä kehtaa yksikseni istua pubissa. :D

Tulee juotua lähinnä miehen kanssa ja se on vain pari ruuan kanssa. Siinä on myös sosiaalinen kontrolli, että kun on ihmisten ilmoilla, ei voi vaivihkaa juoda enempää. Mulla tämä toimii.

Näin teen minäkin! Tätä päätöstä edelsi n. 10 vuotta viinipullotissuttelua viikonloppuisin. Kyllästyin univaikeuksiin ja raatoiluun mutta en halunnut absolutistiksikaan. Välillä menee pari kk juomatta, jos ei ole mitään illanistujaisia/reissuja, joskus taas yhdelle kuukaudelle kasautuu useampi alkoholillinen kerta. Tämä sopii mulle vaikka alussa oli tooodella vaikeaa luopua siitä pe-illan kotona korkkaamisesta. Vaatii sinnikkyyttä, kuten mikä tahansa elämän muutos.

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseeni kirjoitin jo tänne, että mökillä viettämäni 8päivän aikana menin selvänä nukkumaan 3iltana. Ilman annostakaan alkoa 2päivää. Järkyttävää plissaamista!

No nyt on jo toinen selvä ja töysin tipaton päivä menossa! Hyvältä tuntuu!

Ehkä jopa liian hyvältä: alan mielessäni, ihan vaan pienen-pienellä ajatuksenpoikasella pyöritellä mahdolliisuutta ”ottaa lasillinen tuota valkkaria”. Uskomatonta mutta näin siinä aina käy.

Kun piristyn, saan tehtyä näitä mökkihommia, puhtaat pyykit heiluvat ulkona kuivumassa ,niin mieli sanoo, että ” hyvin tehty, olet ansainnut pienen palkkion!”.

Kellarissa on 21 ltr ( noin) eri juomia viileässä hämyssä mua odottelemassa.

Tsempatkaa nyt hyvät siskot, etten juo tänään. Mä en saa taas alkaa sitä hommaa!

Tsemppiä nainen!

Jos olet siellä vielä yksin, niin ymmärrän täysin tunteen!

Yritä keskittyä hyvään tunteeseen ja jos automatkan päässä on kauppa, mene sinne ja osta jääteetä, persikka on tosi hyvää, jotain parempaa tuoremehua, jne ja tee niistä alkottomia drinkkejä, joita nautiskelet hitaasti kylmänä.

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseeni kirjoitin jo tänne, että mökillä viettämäni 8päivän aikana menin selvänä nukkumaan 3iltana. Ilman annostakaan alkoa 2päivää. Järkyttävää plissaamista!

No nyt on jo toinen selvä ja töysin tipaton päivä menossa! Hyvältä tuntuu!

Ehkä jopa liian hyvältä: alan mielessäni, ihan vaan pienen-pienellä ajatuksenpoikasella pyöritellä mahdolliisuutta ”ottaa lasillinen tuota valkkaria”. Uskomatonta mutta näin siinä aina käy.

Kun piristyn, saan tehtyä näitä mökkihommia, puhtaat pyykit heiluvat ulkona kuivumassa ,niin mieli sanoo, että ” hyvin tehty, olet ansainnut pienen palkkion!”.

Kellarissa on 21 ltr ( noin) eri juomia viileässä hämyssä mua odottelemassa.

Tsempatkaa nyt hyvät siskot, etten juo tänään. Mä en saa taas alkaa sitä hommaa!

Toi itsensä palkitseminen on just se juttu, jota myös minä käytin paljon aikanaan. Addiktit palkitsee itseään kuka ruoalla, herkulla, kuka shoppailemalla jotain kivaa. Siitä ajattelusta pitää päästä eroon. Palkitse itseäsi kehumalla. Hengittämällä syvään muutaman kerran ja sanomalla itsellesi kauniita asioita. Tiedän. Se juoma rentouttaisi enemmän ja nopeammin, koska siihen on muodostunut ehdollistuminen. Mutta yritä parhaasi muuttaa ajatteluasi. Se kannattaa!

Tuota tuota.

Et ole välttämättä alkoholisti. Pelkästään iso määrä ja se että se on kivaa, ei kerro mitään alkoholisoitumisesta.

Jos ajattelet, niin Suomessa joka viikonloppu on "alkoholisteja", koska jokainen heistä pitää kivaa ja juo valtavat määrät viinaa.

Oikea kysymys on tämä: Tunnetko ahdistusta ja melkein kuin paniikkia ja suuttumusta jos et saa juoda? Jos tunnet, se kertoo alkoholismista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 50v nainen ja ihan saman ongelman kanssa painin. Aamuisin ja päivisin päätän, että tänään en ota ja sitten illalla kuitenkin sorrun. Ihan sama mikä "syy", kaikki kelpaa. Aurinkoinen keli, ihana sade, paska työpäivä, hyvä työpäivä, stressi, ilo.... Syitä löytyy.

Itse olen tehnyt kovasti töitä mieleni kanssa, sillä sehän se on, joka meille juttelee, että kyllä sä nyt yhden voit ottaa jne.. Se ei halua luopua alkosta ja siihen liittyvistä rutiineista. Meditointi kuulemma auttaa, mutta minua se ei ole auttanut. Tai teen jotain väärin.

Pahinta nykytilanteessani on se, että asun yksin, en seurustele, aikuiset lapset käyvät joskus kylässä, työ stressaa ja haluan sieltä pois. Liikun paljon, harva se päivä tunnin kävely ja kohta alkaa jooga 1krt/vko iltaisin. Iltoihin pitäisi saada jotain tekemistä. Ystävätkin on kaukana, ei ole ketään kenen kanssa kävisin jossain.

Anteeksi suoruuteni, mutta olet tilanteessa, jossa jatkaisit juomistasi, vaikka sulla olisi paljonkin mukavaa tekemistä iltaisin, _ehkä_ vähemmän, mutta joisit silti, sillä sun keho vaatii alkoholia jo. Sun mieli ei alkoholia kaipaa vaan sun keho.

Mistäs se kertoo että juon normaalisti melkein joka ilta yksin kotona, mutta kun olin kesällä sukumökillä, en juonut enkä kaivannut alkoholia kuukauteen kun oli seuraa? 

-Eri

Tuo itsensä palkitseminen: juhlistan sitä, että tulin kampaajalta, tein x homman ja nyt viinilasi käteen yms. Tulee mieleen jotkut influensserit ja muut sometyypit kuinka aika hämmästyttävän monessa postauksessa ollaan milloin mistäkin syystä viinilasi kädessä ja on niin mahtavaa ja ansaittua tämä jne. Välillä tuntuu, että pyöritään oikeasti alkoholin liikakäytön rajamailla ja sitä jotenkin glorifioidaan ja pidetään normaalina. Kuinka paljon tällaiset ”tavikset” saavat vaikutteita näistä postauksista, jossa litkitään koko ajan skumppaa ja se on aivan ok.. Tuntuu, että se on sitä parempaa alkoholismia ja sitten selitellään itsellekin, että kyllähän nekin tekee ja vetää näin ja se on niiiin hienoa.

Juhli vaan se kuuluu elämään . Pidä pitempiä taukoja ehdit raitistua siinä välillä , siis jätä muutama juhla väliin niin ettei tule jokapäiväjuoppo.

Näetkö kuinka paljon mahdollisuuksia sinulla on? :)

Ihmettelen, että jos menee hyvin töissä, eli saa myös palkkaa, eli on rahaa, niin miten vapaa-ajan aktiviteetiksi valikoituu alkoholi.

Alkoholiin toki tottuu.

Olin tottunut itsekin. Yksin asuessa vähävaraisena ja työttömänä join liian usein alkoholia. Olen sitten lopettanut. Olen nuori vielä. Olisin halunnut tehdä kaikkea muuta, mutta raha ei riittänyt. Älkääkä sanoko, että et olisi ostanut alkoholia niin olisi riittänyt. Ei olisi. Ostin halvinta merkkiä. Satasella tai sadallaviidelläkympillä kuukaudessa ei olisi paljon muutakaan voinut tehdä. Konserttiliput jos olisi sillä ostanut, niin yhteen konserttiin olisi päässyt kuukaudessa matkakuluineen. Joka paikkaan ne matkakulut olisi vienyt aina sen viisi-kuusikymppiä. Isossa kaupungissa olisi ehkä löytynyt enemmän vapaa-ajanviettotapoja joista olisi voinut maksaa sillä summalla. Yhtään sen enempää ylimääräistä ei olisi ollut. Kaikki muut päivät kuukaudesta olisi pysynyt tyhjinä. Vain lenkillä käynti olisi ollut pari kertaa viikossa. En jaksanut sitä tyhjyyttä. Haaveilin kaikesta mitä halusin oikeasti tehdä.

En sano, että olisin juonut alkoholia hyvän syyn takia. Sanon vain, että jos olisi ollut työtä ja rahaa, niin olisin aivan varmasti tehnyt vapaa-ajalla paljon muuta. Ja silloin, kun tekee paljon muuta ei enää jää edes liikaa aikaa muuhun!

Kun on lapsia ja kumppani, niin arkipäivissä on paljon työtä, mutta myös paljon mahdollisuuksia!

Lasten kanssa voi harrastaa yhdessäkin. Tai kumppanin kanssa viettää yhteistä vapaa-aikaa vaikka kokeilemalla yhdessä uusia harrastuksia tai elämyksiä. Lapsille voi vuokrata hoitajan. Rahan käytön vastineeksi saa hyvää oloa ja terveellisiä aktiviteetteja.

Jos sinulla siis on rahaa, etkö innostu käymään eri harrastuksia kokeilemassa ja viettämässä aivan omaa aikaa?

Konserteissa, ainakin sitten kun niitä taas on?

Liikuntaa? Uintia? Elokuvissa? Syömässä ravintoloissa juomisen sijaan? Taidemuseoissa? Kotimaan matkailua eri kaupungeissa? Leffailtoja ja hyvää ruokaa kotona? Kauneushoitolassa käyntejä? Hierojalla käyntejä? Käsityökurssille? Kielten opiskelua? Kansalaisopistoon? Tanssiharrastus? Sienikurssille ja retkelle?

Kun täytät päiväsi tekemisellä, mistä löytyy vaikka kuinka paljon vaihtoehtoja jos on varaa maksaa, niin saat helpoiten muutettua ajankäyttösi terveellisemmäksi! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 50v nainen ja ihan saman ongelman kanssa painin. Aamuisin ja päivisin päätän, että tänään en ota ja sitten illalla kuitenkin sorrun. Ihan sama mikä "syy", kaikki kelpaa. Aurinkoinen keli, ihana sade, paska työpäivä, hyvä työpäivä, stressi, ilo.... Syitä löytyy.

Itse olen tehnyt kovasti töitä mieleni kanssa, sillä sehän se on, joka meille juttelee, että kyllä sä nyt yhden voit ottaa jne.. Se ei halua luopua alkosta ja siihen liittyvistä rutiineista. Meditointi kuulemma auttaa, mutta minua se ei ole auttanut. Tai teen jotain väärin.

Pahinta nykytilanteessani on se, että asun yksin, en seurustele, aikuiset lapset käyvät joskus kylässä, työ stressaa ja haluan sieltä pois. Liikun paljon, harva se päivä tunnin kävely ja kohta alkaa jooga 1krt/vko iltaisin. Iltoihin pitäisi saada jotain tekemistä. Ystävätkin on kaukana, ei ole ketään kenen kanssa kävisin jossain.

Anteeksi suoruuteni, mutta olet tilanteessa, jossa jatkaisit juomistasi, vaikka sulla olisi paljonkin mukavaa tekemistä iltaisin, _ehkä_ vähemmän, mutta joisit silti, sillä sun keho vaatii alkoholia jo. Sun mieli ei alkoholia kaipaa vaan sun keho.

Mistäs se kertoo että juon normaalisti melkein joka ilta yksin kotona, mutta kun olin kesällä sukumökillä, en juonut enkä kaivannut alkoholia kuukauteen kun oli seuraa? 

-Eri

Niinpä!

Yksin tyhjiin päiviin väsyneenä olen juonut, en mitään kännejä, vaan ajan kuluksi.

Vierailija kirjoitti:

Näetkö kuinka paljon mahdollisuuksia sinulla on? :)

Ihmettelen, että jos menee hyvin töissä, eli saa myös palkkaa, eli on rahaa, niin miten vapaa-ajan aktiviteetiksi valikoituu alkoholi.

Alkoholiin toki tottuu.

Olin tottunut itsekin. Yksin asuessa vähävaraisena ja työttömänä join liian usein alkoholia. Olen sitten lopettanut. Olen nuori vielä. Olisin halunnut tehdä kaikkea muuta, mutta raha ei riittänyt. Älkääkä sanoko, että et olisi ostanut alkoholia niin olisi riittänyt. Ei olisi. Ostin halvinta merkkiä. Satasella tai sadallaviidelläkympillä kuukaudessa ei olisi paljon muutakaan voinut tehdä. Konserttiliput jos olisi sillä ostanut, niin yhteen konserttiin olisi päässyt kuukaudessa matkakuluineen. Joka paikkaan ne matkakulut olisi vienyt aina sen viisi-kuusikymppiä. Isossa kaupungissa olisi ehkä löytynyt enemmän vapaa-ajanviettotapoja joista olisi voinut maksaa sillä summalla. Yhtään sen enempää ylimääräistä ei olisi ollut. Kaikki muut päivät kuukaudesta olisi pysynyt tyhjinä. Vain lenkillä käynti olisi ollut pari kertaa viikossa. En jaksanut sitä tyhjyyttä. Haaveilin kaikesta mitä halusin oikeasti tehdä.

En sano, että olisin juonut alkoholia hyvän syyn takia. Sanon vain, että jos olisi ollut työtä ja rahaa, niin olisin aivan varmasti tehnyt vapaa-ajalla paljon muuta. Ja silloin, kun tekee paljon muuta ei enää jää edes liikaa aikaa muuhun!

Kun on lapsia ja kumppani, niin arkipäivissä on paljon työtä, mutta myös paljon mahdollisuuksia!

Lasten kanssa voi harrastaa yhdessäkin. Tai kumppanin kanssa viettää yhteistä vapaa-aikaa vaikka kokeilemalla yhdessä uusia harrastuksia tai elämyksiä. Lapsille voi vuokrata hoitajan. Rahan käytön vastineeksi saa hyvää oloa ja terveellisiä aktiviteetteja.

Jos sinulla siis on rahaa, etkö innostu käymään eri harrastuksia kokeilemassa ja viettämässä aivan omaa aikaa?

Konserteissa, ainakin sitten kun niitä taas on?

Liikuntaa? Uintia? Elokuvissa? Syömässä ravintoloissa juomisen sijaan? Taidemuseoissa? Kotimaan matkailua eri kaupungeissa? Leffailtoja ja hyvää ruokaa kotona? Kauneushoitolassa käyntejä? Hierojalla käyntejä? Käsityökurssille? Kielten opiskelua? Kansalaisopistoon? Tanssiharrastus? Sienikurssille ja retkelle?

Kun täytät päiväsi tekemisellä, mistä löytyy vaikka kuinka paljon vaihtoehtoja jos on varaa maksaa, niin saat helpoiten muutettua ajankäyttösi terveellisemmäksi! :)

Joo vissiin ja varmaan. Mutta kun ei yhtään huvita mitkään sienikurssit tai tanssiharrastukset.

Siitähän tässä on kyse, että juominen on kivempaa kuin olla hikisessä uimahallin pukkarissa. Sulla oli omasta mielestäsi hyvä syy juoda, köyhyys ja tylsyys, muiden juominenhan aina tietysti tuntuu turhemmalta ja mikset tee jotain fiksumpaa.

Kyse pohjimmiltaan on kuitenkin ihan samasta, addiktiosta. Se viinin eka siemaisu ja mukavalla tavalla turta olo, mikä siitä tulee. Jos on addiktiossa asti, ei sitä rahalla makseta pois, vaan pitäisi jostain löytyä se voimavara itsestä, mikä ensin repäisee pois sen viinitonkan luota ja sitten voisi alkaa ajattelemaan kaikkea kivaa, mitä muuta voisi tehdä.

Eli ei, en voi ostaa ajankäyttöäni terveellisemmäksi. Jotain muuta tarvitsee tapahtua ensin.

Vierailija kirjoitti:

Eräs entinen ystäväni oli tällainen lipittelijä. Asia alkoi painaa häntä ja vaivata välejämme kun minulle ei arkisin alkoholi juuri maistu. Lopulta tuli riitaa, en aluksi tajunnut mistä, mutta välirikon jälkeen tajusin että olin varmasti hänen mielestään nipo, ja hän halusi keskittyä rennompien ystäviensä seuraan. 

En tajunnut asian vakavuutta hänelle, enkä sitä että hän varmasti kamppaili alkoholin houkutusta vastaa, en vain ymmärtänyt koska itsellä ei ole ongelmaa. Toivon, että hän olisi voinut puhua tästä minulle, mutta varmaan häpesi sitä liikaa. En olisi koskaan tuominnut häntä, vaan yrittänyt parhaani mukaan auttaa häntä.

Valititko kuitenkin?

Onks pakko juoda se yksi olut, kun mä oon sun kaa?

Vierailija kirjoitti:

Tuota tuota.

Et ole välttämättä alkoholisti. Pelkästään iso määrä ja se että se on kivaa, ei kerro mitään alkoholisoitumisesta.

Jos ajattelet, niin Suomessa joka viikonloppu on "alkoholisteja", koska jokainen heistä pitää kivaa ja juo valtavat määrät viinaa.

Oikea kysymys on tämä: Tunnetko ahdistusta ja melkein kuin paniikkia ja suuttumusta jos et saa juoda? Jos tunnet, se kertoo alkoholismista.

Olen kyllä vahvasti eri mieltä. Jos joka viikonloppu on psyykkinen tarve, miltei välttämättömyys saada alkoholia, se on selvä riippuvuus. Googlaa ”dipsomania”. Kyseessä siis alkoholismin yksi muoto. Monet nimenomaan ovat arjen juomatta, mielessä siintäessä jo viikonloppu, se ”palkinto” ja siis alkoholi. Tässä on myös huomattava riski sille, että arkena korkkaakin ihan vain yhden saunalonkeron tms. Siitä se siis alkaa ja ainoastaan vain pahenee.

Normaali ”terve” ihminen ei viikottain juo. Hän voi oikeasti unohtaa viinipullon hakemisen Alkosta, kun oli vaikka sovittu että hän sellaisen tuo kotiin puolison laittaessa hyvää ruokaa. Riippuvainen ei unohda ikinä ja hän ottaa viinipullon lisäksi vielä saunasiiderinkin siitä samalla, kun mielessään jo miettii että viinipullohan kuitenkin jaetaan. Riippuvainen lähtee vaikka erikseen itse hakemaan sen viinipullon, jos puoliso olisi sen unohtanut. ”Sehän on tossa lähellä, ei siitä ole mitään vaivaa, kyllä mä sen voin nopeasti hakea”.

Terveelle ihmiselle tulee luonnostaan viikonloppuja ettei hän juo. Hän jopa ihmettelee, että mitä siinä on ihmeellistä. Ei ollut juhlia ja ei nyt vain tullut mieleen ostaa alkoholia. Riippuvaiselle se taas tulee aina mieleen ja hän ei sitä unohda. Jos riippuvainen pitää alkoholittoman viikonlopun, hän ”taistelee”. Mielessään miettii, että no nyt kun tämän kestän, niin hyvällä omallatunnolla sitten sitä seuraavana viikonloppuna ihan varmasti otan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 50v nainen ja ihan saman ongelman kanssa painin. Aamuisin ja päivisin päätän, että tänään en ota ja sitten illalla kuitenkin sorrun. Ihan sama mikä "syy", kaikki kelpaa. Aurinkoinen keli, ihana sade, paska työpäivä, hyvä työpäivä, stressi, ilo.... Syitä löytyy.

Itse olen tehnyt kovasti töitä mieleni kanssa, sillä sehän se on, joka meille juttelee, että kyllä sä nyt yhden voit ottaa jne.. Se ei halua luopua alkosta ja siihen liittyvistä rutiineista. Meditointi kuulemma auttaa, mutta minua se ei ole auttanut. Tai teen jotain väärin.

Pahinta nykytilanteessani on se, että asun yksin, en seurustele, aikuiset lapset käyvät joskus kylässä, työ stressaa ja haluan sieltä pois. Liikun paljon, harva se päivä tunnin kävely ja kohta alkaa jooga 1krt/vko iltaisin. Iltoihin pitäisi saada jotain tekemistä. Ystävätkin on kaukana, ei ole ketään kenen kanssa kävisin jossain.

Anteeksi suoruuteni, mutta olet tilanteessa, jossa jatkaisit juomistasi, vaikka sulla olisi paljonkin mukavaa tekemistä iltaisin, _ehkä_ vähemmän, mutta joisit silti, sillä sun keho vaatii alkoholia jo. Sun mieli ei alkoholia kaipaa vaan sun keho.

Mistäs se kertoo että juon normaalisti melkein joka ilta yksin kotona, mutta kun olin kesällä sukumökillä, en juonut enkä kaivannut alkoholia kuukauteen kun oli seuraa? 

-Eri

Joo. Mä olin hetken aikaa toisessa kaupungissa töissä ja jouduin tekemään itselleni säännön, että vain yksi siideri illassa eikä mitään kapakkakierroksia. Isommassa kaupungissa, missä kukaan ei sua tunne (ainakaan kovin todennäköisesti) kiusaus jäädä jonnekin kuppilaan töiden jälkeen oli aika iso - toki sitä alussa vähän kokeilinkin ja huomasin, että ei tästä tule mitään. Yhdestä tuli kaksi ja liian usein löysin itseni sieltä kuppilasta pilkun aikaan tai ainakin kännissä.

Jos asuisin aina yksin, en tiedä, miten kävisi. Nyt ostin yhden 0,5 siiderin, jota lipittelin pitkin iltaa. Eihän se tietty mennyt edes päähän, jotta joku ihan kummallinen lohtu siitä oli. En taida osata edes itselleni selittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse juon joka toinen päivä ihan kunnolla. Ulospäin näytän tavikselta. Käyn ostamassa eri kaupungista juomat, kuin missä asun ja väitän perheelleni, että menen sinne paremman ruokakaupan takia. Oikeasti en halua tuttujen ja työkavereiden näkevän minua alkon kassalla. Säilytän viinejä autossani ja ei tähän mennessä edes mieheni ole huomannut. Nautin muiden nähden vain sitä yhtä lasillista muutaman tunnin. Oikeasti täytän sitä käydessäni vessassa. Myös käyn välillä siivoamassa varastoa järjestelemässä autotallia yms. Olen lihonut ja sydämestä ottaa välillä. En uskalla mennä lääkäriin. N43

Niin ja määrät liikkuu siinä 50-60 annosta viikossa. N43

Jaa että lääkäri pelottaa, mutta se ei pelota että noilla määrillä tuskin näät viisikymppisiäsi. Nyt jo oireita sydämessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näetkö kuinka paljon mahdollisuuksia sinulla on? :)

Ihmettelen, että jos menee hyvin töissä, eli saa myös palkkaa, eli on rahaa, niin miten vapaa-ajan aktiviteetiksi valikoituu alkoholi.

Alkoholiin toki tottuu.

Olin tottunut itsekin. Yksin asuessa vähävaraisena ja työttömänä join liian usein alkoholia. Olen sitten lopettanut. Olen nuori vielä. Olisin halunnut tehdä kaikkea muuta, mutta raha ei riittänyt. Älkääkä sanoko, että et olisi ostanut alkoholia niin olisi riittänyt. Ei olisi. Ostin halvinta merkkiä. Satasella tai sadallaviidelläkympillä kuukaudessa ei olisi paljon muutakaan voinut tehdä. Konserttiliput jos olisi sillä ostanut, niin yhteen konserttiin olisi päässyt kuukaudessa matkakuluineen. Joka paikkaan ne matkakulut olisi vienyt aina sen viisi-kuusikymppiä. Isossa kaupungissa olisi ehkä löytynyt enemmän vapaa-ajanviettotapoja joista olisi voinut maksaa sillä summalla. Yhtään sen enempää ylimääräistä ei olisi ollut. Kaikki muut päivät kuukaudesta olisi pysynyt tyhjinä. Vain lenkillä käynti olisi ollut pari kertaa viikossa. En jaksanut sitä tyhjyyttä. Haaveilin kaikesta mitä halusin oikeasti tehdä.

En sano, että olisin juonut alkoholia hyvän syyn takia. Sanon vain, että jos olisi ollut työtä ja rahaa, niin olisin aivan varmasti tehnyt vapaa-ajalla paljon muuta. Ja silloin, kun tekee paljon muuta ei enää jää edes liikaa aikaa muuhun!

Kun on lapsia ja kumppani, niin arkipäivissä on paljon työtä, mutta myös paljon mahdollisuuksia!

Lasten kanssa voi harrastaa yhdessäkin. Tai kumppanin kanssa viettää yhteistä vapaa-aikaa vaikka kokeilemalla yhdessä uusia harrastuksia tai elämyksiä. Lapsille voi vuokrata hoitajan. Rahan käytön vastineeksi saa hyvää oloa ja terveellisiä aktiviteetteja.

Jos sinulla siis on rahaa, etkö innostu käymään eri harrastuksia kokeilemassa ja viettämässä aivan omaa aikaa?

Konserteissa, ainakin sitten kun niitä taas on?

Liikuntaa? Uintia? Elokuvissa? Syömässä ravintoloissa juomisen sijaan? Taidemuseoissa? Kotimaan matkailua eri kaupungeissa? Leffailtoja ja hyvää ruokaa kotona? Kauneushoitolassa käyntejä? Hierojalla käyntejä? Käsityökurssille? Kielten opiskelua? Kansalaisopistoon? Tanssiharrastus? Sienikurssille ja retkelle?

Kun täytät päiväsi tekemisellä, mistä löytyy vaikka kuinka paljon vaihtoehtoja jos on varaa maksaa, niin saat helpoiten muutettua ajankäyttösi terveellisemmäksi! :)

Joo vissiin ja varmaan. Mutta kun ei yhtään huvita mitkään sienikurssit tai tanssiharrastukset.

Siitähän tässä on kyse, että juominen on kivempaa kuin olla hikisessä uimahallin pukkarissa. Sulla oli omasta mielestäsi hyvä syy juoda, köyhyys ja tylsyys, muiden juominenhan aina tietysti tuntuu turhemmalta ja mikset tee jotain fiksumpaa.

Kyse pohjimmiltaan on kuitenkin ihan samasta, addiktiosta. Se viinin eka siemaisu ja mukavalla tavalla turta olo, mikä siitä tulee. Jos on addiktiossa asti, ei sitä rahalla makseta pois, vaan pitäisi jostain löytyä se voimavara itsestä, mikä ensin repäisee pois sen viinitonkan luota ja sitten voisi alkaa ajattelemaan kaikkea kivaa, mitä muuta voisi tehdä.

Eli ei, en voi ostaa ajankäyttöäni terveellisemmäksi. Jotain muuta tarvitsee tapahtua ensin.

Sanoinhan, ettei ollut hyvä syy.

Totta, että tottumusta tuossa on.

Itselläni se ei kuitenkaan lopulta oikeasti liittynyt alkoholiin. Enemmänkin sen tyhjyyden kuluttamiseen.

Vaihdoin juomani alkoholittomaan ja hieman jopa yllättäen huomasin sen täyttävän tyhjää tilaa yhtä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse juon joka toinen päivä ihan kunnolla. Ulospäin näytän tavikselta. Käyn ostamassa eri kaupungista juomat, kuin missä asun ja väitän perheelleni, että menen sinne paremman ruokakaupan takia. Oikeasti en halua tuttujen ja työkavereiden näkevän minua alkon kassalla. Säilytän viinejä autossani ja ei tähän mennessä edes mieheni ole huomannut. Nautin muiden nähden vain sitä yhtä lasillista muutaman tunnin. Oikeasti täytän sitä käydessäni vessassa. Myös käyn välillä siivoamassa varastoa järjestelemässä autotallia yms. Olen lihonut ja sydämestä ottaa välillä. En uskalla mennä lääkäriin. N43

Niin ja määrät liikkuu siinä 50-60 annosta viikossa. N43

Jaa että lääkäri pelottaa, mutta se ei pelota että noilla määrillä tuskin näät viisikymppisiäsi. Nyt jo oireita sydämessä.

Eri, mutta kyllä se varmaan pelottaa. Ihminen ei ole kovin rationaalinen laji, jos olet huomannut. Me usein teemme asioita, jotka eivät ole meille hyväksi. Poliisilaitos ja iso osa terveydenhuoltoa voitaisiin lopettaa, jos valitsisimme aina oikein.

Mutta tässähän on ihan normia, että pelottaa juuri se totuus, jonka lääkäri sieltä väistämättä, todisteiden kanssa, kertoo. Vaikka sen tietää, niin sittenkin eri asia, kuin se, että näkee asian labratulosten numeroina. 

Olisi kivaa, jos aina vaan olisi fiksu.

Vierailija kirjoitti:

Tuo itsensä palkitseminen: juhlistan sitä, että tulin kampaajalta, tein x homman ja nyt viinilasi käteen yms. Tulee mieleen jotkut influensserit ja muut sometyypit kuinka aika hämmästyttävän monessa postauksessa ollaan milloin mistäkin syystä viinilasi kädessä ja on niin mahtavaa ja ansaittua tämä jne. Välillä tuntuu, että pyöritään oikeasti alkoholin liikakäytön rajamailla ja sitä jotenkin glorifioidaan ja pidetään normaalina. Kuinka paljon tällaiset ”tavikset” saavat vaikutteita näistä postauksista, jossa litkitään koko ajan skumppaa ja se on aivan ok.. Tuntuu, että se on sitä parempaa alkoholismia ja sitten selitellään itsellekin, että kyllähän nekin tekee ja vetää näin ja se on niiiin hienoa.

Joillekin varmaan influensserit, mulle ei niinkään, ei edes ole instaa tms. olen sen ikäinen, mutta onhan yleisesti ottaen suhtautuminen alkoholiin ja etenkin naisten juomiseen muuttunut hurjasta sanotaan nyt vaikka kasariin verraten.

Kyllä silloin olisi todella oudoksuen katsottu naista, joka yksin istuu baarin pöydässä juomassa viiniä. Baaritiskille menosta nyt puhumattakaan. Naisia juomassa yksin näki vain aivan räkälöissä, oletan, koska niissähän me kunnon naiset emme edes käyneet.

Olutta ja siideriä saa jokaisesta paikasta, alkaen lasten pelit tms. Viiniäkin saa jo lähes kaikkialta, eihän millään paikalla ole pelkkiä olutoikeuksia, vaan kaikilla on A-oikat. 

Naisten juomista myös pidetään kuitenkin vielä sinä parempana juomisena, ihan kuin kuoharipullo puoliksi olisi eri asia kuin kaverit tuopit kädessä. Eipä tosin pitkään enää katsota sitä tuoppiakaan.

En nyt tarkoita, että juominen olisi yhteiskunnan vika tai että ajat eivät saisi  vapautua, mutta tulipa mieleen vain tämäkin seikka.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/30/inhimillinen-tekija-tunnollise…

Ei taida olla nähtävissä enää, mutta kuitenkin.

Mulla ehkä joku herätyskello soi kun puoliso ihmetteli miks iso juomalasi haisi vanhalle viinille. Mä jotenkin mielessäni käänsin asian niin, etten halua turhaa sotkea viinilaseja kun illalla otan pari lasillista. Että siihen kelpaa ihan tavallinen juomalasi. No totuus taisi olla siinä, että niihin sai menemään reilusti yli ison viinilasillisen verran viiniä per lasi. Ja todella todella vaikea päästä tuosta tavasta (tai riippuvuudesta) eroon. Tuntuu ettei mikään asia korvaa viinillä rentoutumista. Ei yhtään mikään. ”Käy lenkillä” no joo, mutta sen jälkeen sitä vasta viiniä kaipaakin. ”Katso joku elokuva” joo ja sen ohessa mikään ei toimi taas viiniä paremmin.

Paras tapa mulle on olla ostamatta mitään alkoholia viikolla. Mutta vaikka miten aamulla ajattelee, että tänään en tissuttele, niin viimestään iltapäivän kauppareissulla tulee tunne että jos nyt kuitenkin ostan tuosta samalla viiniä ja ihan vaan lasillinen.