Lue keskustelun säännöt.
Olen alkoholisoitumassa oleva nainen, voisiko joku auttaa?
05.09.2021 |
Olen hyvässä asemassa oleva uraihminen, mies ja perhe on ja kaikki hyvin. Silti erityisesti lomalla ja viikonloppuisin alkoholi maistuu liikaa. Olen puntaroinut asiaa ja en juo ahdistukseen tai tyhjään oloon, vaan koska se on yksinkertaisesti kivaa.
Kivaa juhlistaa vapaapäivää, hyvää pyörälenkkiä, ulkomaan matkaa tai mitä vain. Kivaa katsoa leffaa ja tissutella takan ääressä. Mitä teen? En haluaisi luopua nautinnostani mutta toisaalta se alkaa syödä jo muuta elämää. Vähän, mutta silti.
Mitä tekisitte ja onko muita joilla on tai on ollut näin. Oletteko päätyneet sillan alle vai miten teille kävi?
Kommentit (356)
Rankka työ ja rankat huvit. Sairas työelämä on suurin yksittäinen tekijä Suomessa ihmisten alkoholismille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo ihan normaalia ottaa päivässä 1-3 lasillista? Niin ainakin tv-sarjoissa ja elokuvissakin tehdään. Ja otetaan viskipaukkua yms.
Ap sanoi ottavansa 4.
Mutta totta, leffosita ja sarjoista saa täysin väärän kuvan, kun ollaan koko ajan kilistelemässä laseja. Totuus ei ole samanlainen, tissuttelemalla ei oikeasti pysytä niin freeseinä kuin fiktiossa annetaan ymmärtää.
Mulla on melkein samanlainen tilanne. Tänään sain illalla pakotettua itseni juoksulenkille ja voi mikä voittajaolo sen jälkeen olikaan! Lähellä se kuitenkin oli etteikö alkoholi olisi vienyt voittoa
Itse tein päätöksen, että olen aina ma-pe kokonaan juomatta alkoholia.
Lauantaina ja sunnuntaina voi sitten ottaa, joskus enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A-klinikalta avokatkolääkkeet, muutama päivä lomaa töistä. Verikokeet teet jossain yksityisellä. Työterveyshuoltoon ei sanaakaan.
Avokatkolääkkeillä ei ole mitään merkitystä, jos ei ole aitoa halua lopettaa juomista. Ja jos on, niitä lääkkeitä ei ap:n tapauksessa tarvita. Lääkkeitä tarvitaan vain kun on deliriumin riski ja se käytännössä tarkoittaa tilannetta, jossa juominen aloitetaan heti aamusta koska ei voi olla ilman. Jos juo vain iltaisin, ei tarvitse mitään Diapameja tai sen korvikkeita. Pahimmillaan siinä saa vain kipinän sekakäyttöön.
Yksityiset lääkäriasemat kirjaavat tiedot Kantaan ihan siinä missä julkinen sektori ja yksityisiltä ostettu työterveyshuoltokin.
Tässä ei ollut oikein muu kuin että hyödytöntä ilman aitoa halua.
Jos on deliriumin riski, silloin nimenomaan avokatko ei ole vaihtoehto ollenkaan vaan osastohoito.
Sekoitatko nyt diapamin crackiin? Kukaan ei niksahda kolmessa päivässä rauhoittavien ongelmakäyttäjäksi, kipinän voi toki saada vaikka telkkariohjelmasta.
Jos aloittaja pystyy elelemään sen kolme päivää juomatta, ilman, että juomattomuus haittaa normaalia suorituskykyä (= jos huikka pyörii koko ajan mielessä, se haittaa suorituskykyäsi), ei lie tarvetta avokatkollekaan. Pystyykö?
Kolmena päivänä laskevin annoksin mieto rauhoittava, beetasalpaaja, b-vitamiini, ja unta tukeva lääke. Kuulostaako vaaralliselta? Jatkosuunnitelma siihen päälle.
Kantaan kirjaavat, kyllä. Vaan kun emme vielä toistaiseksi elä totalitarismissa, jokaisella on ihan omin pikku kätösin Kannassa mahdollisuus käydä ruksimassa tietojenluovutuskielto, joko yleinen tai per käynti.
Joten kuten joku jo ehti todetakin: "Tässä ei ollut oikein muu kuin että hyödytöntä ilman aitoa halua.". Ihan alkuperäisen viestin osalta en ole ihan yhtä jyrkästi samaa mieltä, etteikö asiaa voisi mahdollisesti työterveyshuollon kautta hoitaa, mutta jos vähääkään epäilyttää tai se meinaa muodostua hoitoon hakeutumisen esteeksi, niin vaihtoehtoisia reittejäkin siis tosiaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy jutteleen jollekin papille/diakoni-työntekijälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse juon joka toinen päivä ihan kunnolla. Ulospäin näytän tavikselta. Käyn ostamassa eri kaupungista juomat, kuin missä asun ja väitän perheelleni, että menen sinne paremman ruokakaupan takia. Oikeasti en halua tuttujen ja työkavereiden näkevän minua alkon kassalla. Säilytän viinejä autossani ja ei tähän mennessä edes mieheni ole huomannut. Nautin muiden nähden vain sitä yhtä lasillista muutaman tunnin. Oikeasti täytän sitä käydessäni vessassa. Myös käyn välillä siivoamassa varastoa järjestelemässä autotallia yms. Olen lihonut ja sydämestä ottaa välillä. En uskalla mennä lääkäriin. N43
Niin ja määrät liikkuu siinä 50-60 annosta viikossa. N43
Päihdelinkin Me vähentäjät -palsta on sinullekin paljon parempi kuin tämä. Se on hiljentynyt muutaman viime vuoden aikana harmillisesti, mutta siellä voi keskustella vertaisten kanssa.
Minunkin mieheni luulee minun juovan iltaisin vain puoli litraa olutta. Viikonloppuisin ja satunnaisesti viikolla sen lisäksi vähän viiniä. Todellisuudessa juon paljon enemmän.
Täytyy käydä katsomassa palsta. N43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se jo riittää kokeneelle tarkkailijalle vihjaamaan siitä, että olisiko nyt alkoholismista kyse.
Montakohan elämää on pilattu erinäisten kokeneitten tarkkailijoiden vahvalla intuitiolla, jota ei alkuun päästyä mikään fakta enää kykene muuksi muuttamaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
paihdelinkki.fi => Me vähentäjät
Paljon, paljon parempi keskustelupalsta kuin tämä
Ja siis olet luultavasti ns. "high functioning alcoholic". Niin minäkin. Edes puolisoni ei tiedä, kuinka paljon oikeasti juon. Tätä kirjoittaessani olen juonut luultavasti noin kolme annosta. Pystyn juomaan vielä toiset kolme-neljä eikä se näy ulospäin. Aamuyöllä herään kissanpissanmaku suussa ja kadun, mutta 8.30 olen ensimmäisessä Teams-palaverissa eikä kukaan voisi kuvitellakaan, että olen taas tänään lopettanut tissuttelun noin klo 23.
Töitä teen huomenna noin neljään saakka, sitten käyn lenkittämässä koiran ja menen klo 18 alkavaan kokoukseen. Sieltä kotiin kaupan kautta, ruoan laitto, päivällinen noin 20.30 ja taas muutama annos alkoholia.
Viikottainen annosmääräni vaihtelee 20-50 annoksen välillä. 50 tai yli on toki harvinaista. Aika ajoin onnistun pitämään muutaman raittiin illan. En koskaan juo, jos seuraavana aamuna on pakko hypätä rattiin - mutta kun nyt etäaikana ei ole!
Niinhän sinä luulet ettei kukaan näe, haista tai aavista. Kyllä sen säännöllisen alkoholinkäytön valitettavasti huomaa, vaikkei määrät olisivatkaan suuria.
No kun tiedät, niin kerro, mitä nyt sitten tapahtuu. Eli kuka näkee ja aavistaa ja miksi antaa ymmärtää, ettei tiedä vaan antaa lisää vastuullisia tehtäviä töissä, tarkistaa palkkaa ja sopii taas alkavallekin viikolle palavereita heti aamusta alkaen tietäen, että olen paikalla ja hoidan kaiken, mitä sovitaan?
Emmehän me tiedä mitä tapahtuu tai miten herkkä havaintokyky tuon kirjoittajalla on. Mutta minulle tulee mieleen, että voihan olla niinkin päin, että työpaikalla on alettu huolestua ja yritetään motivoida sinua ja samalla järjestetään aamupalavereja siinä toivossa, että ne rajoittavat juomistasi.
Minulle kiinnittää huomiota aina tämä sama asia. Korostunut hyökkäävyyden ja itsepetokselta tuoksahtavan ylpeilyn yhdistelmä. Se jo riittää kokeneelle tarkkailijalle vihjaamaan siitä, että olisiko nyt alkoholismista kyse. Jos minulle tulee tämä reaktio kolmesta sinun anonyymistä rivistäsi, niin veikkaan että sama näkyy työpaikallakin. Ei tarvitse olla iso työpaikka että siellä on ihmisiä, joille on hyvästä syystä kehittynyt tutka asiaan.
Siis reilut 20 ihmistä (= koko työyhteisö) kutsutaan viikottaiseen aamupalaveriin sen takia, että minusta ollaan huolissaan? Kuten on tehty jo ennen kuin tulin töihin tähän työpaikkaan?
Ja työnantaja tarjoaa lisää vastuita ja nostaa palkkaa enemmän kuin TES:sin verran, koska...?
Unohtamatta puolisoa, joka ei X vuoteen ole tehnyt interventiota, vaikka suhteemme kärsii salajuomisestani?
Yksikään työnantaja ei vuosikausia käyttäisi resursseja tuollaiseen pelleilyyn. Ja jos olisit lukenut kommenttini ajatuksella, niin siellähän luki, että olen high functioning alcoholic. Eli enhän edes yritä sitä kiistää.
Tähän vastaisin että get off your high horse. Et voi kiukutella minulle siitä, etten tiedä asioita joita et ole kertonut. En väittänyt että sinun työyhteisösi olisi huolissaan. Sanoin että se on mahdollinen tulkinta. Tiedän ettei tämä auta, mutta jospa jossain vaiheessa tulisi mieleen: ylpeä hyökkäävyys on mekanismi, jonka taakse on hyvä piiloutua voidakseen jatkaa rauhassa. Mutta se on myös röyhkeää käytöstä eikä sinulla ole oikeutta suhtautua toisiin väheksyvästi. Kävelet toisten varpailla varmuuden vuoksi ja läppäiset naamaan jos joku älähtää. Lisäksi vaadit erityiskohtelua, koska sinun kommenttisi olisi pitänyt lukea ajatuksella. Täällä harvemmin tehdään niin, ja syyt siihen ovat ihan hyvät.
Tiedät olevasi alkoholisti, muttet myönnä mitään siitä todeksi, mitä se tarkoittaa: muille kuraa, itselle päänsilitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se jo riittää kokeneelle tarkkailijalle vihjaamaan siitä, että olisiko nyt alkoholismista kyse.
Montakohan elämää on pilattu erinäisten kokeneitten tarkkailijoiden vahvalla intuitiolla, jota ei alkuun päästyä mikään fakta enää kykene muuksi muuttamaan...
Miten?
Ensiksi kokeilet lopettaa itse. Tee päätös ja aina sitä miettii mitä läheiset ajattelee jos ei juo - luulevat vielä juopoksi. Aloita vaikka treeni/laihtari ja sano olevasi sen takia 6kk täysin tipattomalla. Jos se onnistuu tahdon voimalla, niin hieno merkki. Mutta jos ei, niin varaa rohkeasti aika a-klinikalle. Saat ihan kahdenkeskistä keskusteluapua, ei siellä tarvi missään ryhmässä käydä esittäytymässä. Sen voimin yritä uudelleen tuota 6kk tipatonta. Sitä kutsutaan remissiovaiheeksi. On harhaa luulla, ettei alkoholismista, entenkin vasta alkavasta sellaisesta, pysty vielä parantumaan normaalikäyttäjäksi. Iso osa ei parane kuin loppuelämän raittiudella, mutta se ei ole koko totuus. Nyt on viimeinen hetki yrittää sitä.
6kk jälkeen pohdi tuntojasi. Haluatko jatkaa juomattomuutta, vai yrittää kohtuukäyttöä. Eka ilta joka ei venähdä ei vielä tarkoita että onnistuit. Alkoholin käyttö vaatii sinulta aktiivista omaa seurantaa vielä vuosia, ehkä lopun elämää. Mutta on helpottavaa tietää, että se voi olla vielä mahdollista. Mitä pidempään odotat remissiovaiheen alkua, sitä epätodennäköisempää onnistuminen on.
Mikäli 6kk ei onnistu, tai välittömästi sen jälkeen päädyt takaisin vanhoihin tapoihisi, on tie vain yksi: täysi raittius. Mutta tiedän miten pelottavalta ajatus tällä hetkellä tuntuu, kun puhutaan loppuelämästä. Siksi älä ajattele sitä ainakaan vielä sellaisena, vaan tartu nyt välittömästi itseäsi niskasta kiinni ja pistä korkki kiinni. Ota siihen heti apua a-klinikalta, jos vähänkin tulee tunne epäonnistumisesta. Kohtalo on nyt omissa käsissäsi ja nyt on näytön paikka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juo vaan janoo. Juo vaan janoon.
Ja lääkeeksi
Ap, et sä mitään ole alkoholisoitumassa, vaan ihan oikea alkoholisti sinä jo olet. Toivon ainoastaan, että sun pohja olisi jo tässä, eikä vasta viiden vuoden päästä. Etkä sä enää juo pelkästään nousuhumalan vuoksi, sä juot, koska sun on pakko. Vastuullisella työllä, määrillä tai muullakaan ei ole tähän mitään merkitystä, vain tuolla tarpeella juoda on. Kaikkea hyvää toipumismatkallesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot tissuttelija. Moni sanoo, että alkoholisti, mutta aika vapaasti sitä leimaa heitellään sille joka juo neljä annosta illassa. Kuulostaa lähinnä siltä, että haet mielihyvää juomisesta muun elämän rinnalle. Se voi pikkuhiljaa luisua muuhun.
Lähtisin tuossa tilanteessa hankkimaan mielihyvää muualta esim. urheilusta tms. harrastuksesta. Veikkaan, että olet ennemminkin jollain tasolla tylsistynyt ja kaipaat jotain uutta tekemistä, uusia ajatuksia, miksei vaikka lomaa. Alko on niin helppo ja petollinen ratkaisu. Korvaa se jollain fiksummalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sä kehtaat? Lapsia ja kaikki. Mene hoitoon.
Oletpa TYHMÄ[/quote
Aloittaja tässä juoppo on, ja sitä pitäisi kehua vielä niinkö? Käy sinä se apukoulu edes loppuun.
Vuosia sitten tehtiin tutkimus, jossa todettiin suurimmaksi alkoholismin syyksi helppo saatavuus. Se tutkimus on ehkä heitetty roskikseen jo aikoja sitten, koska alkoholin saatavuutta on helpotettu jakelun merkittävällä laajentamisella. Tästä syystä ihmisten tulee itse hankaloittaa alkoholin saatavuutta. Kaupoissa on saatavilla alkoholittomia viinejä, kuohuviinejä, siidereitä ja oluita. Niitä kannattaa varata jääkaappiin. Jos haluaa päästä eroon alkoholin käytöstä, kannattaa välttää niitä tilanteita, jossa juomisen houkutus tulee liian suureksi. Moniin illanistujaisiin kannattaa mennä autolla. Jokainen voi itse keksiä keinoja.
Vierailija kirjoitti:
Oot tissuttelija. Moni sanoo, että alkoholisti, mutta aika vapaasti sitä leimaa heitellään sille joka juo neljä annosta illassa. Kuulostaa lähinnä siltä, että haet mielihyvää juomisesta muun elämän rinnalle. Se voi pikkuhiljaa luisua muuhun.
Lähtisin tuossa tilanteessa hankkimaan mielihyvää muualta esim. urheilusta tms. harrastuksesta. Veikkaan, että olet ennemminkin jollain tasolla tylsistynyt ja kaipaat jotain uutta tekemistä, uusia ajatuksia, miksei vaikka lomaa. Alko on niin helppo ja petollinen ratkaisu. Korvaa se jollain fiksummalla.
Alkoholismin lääketieteellinen määritelmä on alkoholiriippuvuus. Siis psyykkinen riippuvuus. Joka ilta tai lähes joka ilta nautitut annokset siihen juuri vahvasti viittaavat. Ei alkoholismi on kuin hyvin harvoilla sitä, että notkutaan ostarin kulmilla juomassa gambinaa ringissä. Sekin että edes joka viikonloppu on saatava (psyykkisesti) tietty määrä alkoholia, on tavallaan alkoholismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se jo riittää kokeneelle tarkkailijalle vihjaamaan siitä, että olisiko nyt alkoholismista kyse.
Montakohan elämää on pilattu erinäisten kokeneitten tarkkailijoiden vahvalla intuitiolla, jota ei alkuun päästyä mikään fakta enää kykene muuksi muuttamaan...
Miten?
Tyypillisen itsensä "kokeneeksi tarkkailijaksi" identifioivan kokemus on hyvin rajatulta alueelta, tuo kokemus ohjaa jo havaintoa ja kun todellisen kyvyn erotusdiagnostiikkaan ja auttamisen halun korvaa vahva oikeassa olemisen tarve, soppa on ammattinimikkeestä riippumatta valmis.
Seurauksena esim. lausuntoja ja virhediagnooseja, jotka voivat subjektin elämää hankaloittaa merkittävällä tavalla vuosikausia, ellei jopa loppuelämän.
Lapsi jää vaille vanhempaansa tai sairas ilman sairautensa vaatimaa hoitoa, koska "kokenut tarkkailija".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
paihdelinkki.fi => Me vähentäjät
Paljon, paljon parempi keskustelupalsta kuin tämä
Ja siis olet luultavasti ns. "high functioning alcoholic". Niin minäkin. Edes puolisoni ei tiedä, kuinka paljon oikeasti juon. Tätä kirjoittaessani olen juonut luultavasti noin kolme annosta. Pystyn juomaan vielä toiset kolme-neljä eikä se näy ulospäin. Aamuyöllä herään kissanpissanmaku suussa ja kadun, mutta 8.30 olen ensimmäisessä Teams-palaverissa eikä kukaan voisi kuvitellakaan, että olen taas tänään lopettanut tissuttelun noin klo 23.
Töitä teen huomenna noin neljään saakka, sitten käyn lenkittämässä koiran ja menen klo 18 alkavaan kokoukseen. Sieltä kotiin kaupan kautta, ruoan laitto, päivällinen noin 20.30 ja taas muutama annos alkoholia.
Viikottainen annosmääräni vaihtelee 20-50 annoksen välillä. 50 tai yli on toki harvinaista. Aika ajoin onnistun pitämään muutaman raittiin illan. En koskaan juo, jos seuraavana aamuna on pakko hypätä rattiin - mutta kun nyt etäaikana ei ole!
Niinhän sinä luulet ettei kukaan näe, haista tai aavista. Kyllä sen säännöllisen alkoholinkäytön valitettavasti huomaa, vaikkei määrät olisivatkaan suuria.
No kun tiedät, niin kerro, mitä nyt sitten tapahtuu. Eli kuka näkee ja aavistaa ja miksi antaa ymmärtää, ettei tiedä vaan antaa lisää vastuullisia tehtäviä töissä, tarkistaa palkkaa ja sopii taas alkavallekin viikolle palavereita heti aamusta alkaen tietäen, että olen paikalla ja hoidan kaiken, mitä sovitaan?
Emmehän me tiedä mitä tapahtuu tai miten herkkä havaintokyky tuon kirjoittajalla on. Mutta minulle tulee mieleen, että voihan olla niinkin päin, että työpaikalla on alettu huolestua ja yritetään motivoida sinua ja samalla järjestetään aamupalavereja siinä toivossa, että ne rajoittavat juomistasi.
Minulle kiinnittää huomiota aina tämä sama asia. Korostunut hyökkäävyyden ja itsepetokselta tuoksahtavan ylpeilyn yhdistelmä. Se jo riittää kokeneelle tarkkailijalle vihjaamaan siitä, että olisiko nyt alkoholismista kyse. Jos minulle tulee tämä reaktio kolmesta sinun anonyymistä rivistäsi, niin veikkaan että sama näkyy työpaikallakin. Ei tarvitse olla iso työpaikka että siellä on ihmisiä, joille on hyvästä syystä kehittynyt tutka asiaan.
Siis reilut 20 ihmistä (= koko työyhteisö) kutsutaan viikottaiseen aamupalaveriin sen takia, että minusta ollaan huolissaan? Kuten on tehty jo ennen kuin tulin töihin tähän työpaikkaan?
Ja työnantaja tarjoaa lisää vastuita ja nostaa palkkaa enemmän kuin TES:sin verran, koska...?
Unohtamatta puolisoa, joka ei X vuoteen ole tehnyt interventiota, vaikka suhteemme kärsii salajuomisestani?
Yksikään työnantaja ei vuosikausia käyttäisi resursseja tuollaiseen pelleilyyn. Ja jos olisit lukenut kommenttini ajatuksella, niin siellähän luki, että olen high functioning alcoholic. Eli enhän edes yritä sitä kiistää.
Tähän vastaisin että get off your high horse. Et voi kiukutella minulle siitä, etten tiedä asioita joita et ole kertonut. En väittänyt että sinun työyhteisösi olisi huolissaan. Sanoin että se on mahdollinen tulkinta. Tiedän ettei tämä auta, mutta jospa jossain vaiheessa tulisi mieleen: ylpeä hyökkäävyys on mekanismi, jonka taakse on hyvä piiloutua voidakseen jatkaa rauhassa. Mutta se on myös röyhkeää käytöstä eikä sinulla ole oikeutta suhtautua toisiin väheksyvästi. Kävelet toisten varpailla varmuuden vuoksi ja läppäiset naamaan jos joku älähtää. Lisäksi vaadit erityiskohtelua, koska sinun kommenttisi olisi pitänyt lukea ajatuksella. Täällä harvemmin tehdään niin, ja syyt siihen ovat ihan hyvät.
Tiedät olevasi alkoholisti, muttet myönnä mitään siitä todeksi, mitä se tarkoittaa: muille kuraa, itselle päänsilitystä.
Tottakai minä tiedän olevani alkoholisti, enhän ole yhtään mitään muuta väittänytkään! Käytin itsekin termiä high functioning alcoholic.
Nää on aina niin surullisia lukea, kun huomaa että pohjalle on vielä matkaa, todennäköisesti vielä vuosia. Harva kykenee laittamaan korkin kiinni tuossa vaiheessa, kun juomisesta vielä saa niin paljon eikä ole vielä ehtinyt saada aikaan mitään peruuttamatonta (parisuhteen menettäminen, pysyvät vammat tapaturmasta, sairauksien puhkeaminen, jnejnejne.)
Todella toivon että olisit osa sitä äärimmäisen pientä vähemmistöä, jolle tuo taso on pohja. Lopeta se itsesi k usettaminen (en juo ikäviä tunteita turruttaakseni, ihan huvin vuoksi vaan!)