Uskoville kysymys: Jos jokaiselle annetaan vain sellainen taakka, jonka jaksaa kantaa, miten selitätte itsemurhat?

Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen.  Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan joutua teidän koetukseen  Hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. 1 Korintt.10: 13

Olen rukoillut ja uskonut ikäni mutta apua en saa. Sairaus etenee. Alan vähitellen luovuttaa. En ehkä enää halua uskoa, tunnen jopa vihaa koko usko-asioita kohtaan. Täällä vastailee sellaisia uskovia ihmisiä että oikeesti pahaa tekee! Miten te voitte olla noin KYLMIÄ ihmisiä? Missä empaattisuus ja ymmärrys?

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskoon nyt vain kuuluu kärsimyksen ihannointi, sen takia niiden mielestä esim. kammottava elämä on hieno asia ja pitää vaan kestää.

Samasta syystä ne rakastaa a b o r t i n vastustamista, myös r a i s k a u k s e n jälkeen, tai vaikka menehtyisi raskauteen, se on kärsimystä, eli ihannoitu tila niiden parissa.

Jokainen tietää romaniasta mitä tuon asian kanssa kävi, ja ne tavoittelee sitäkin uudestaan, koska kärsimys.

Siitä on elokuviakin miten ne n y l k e e ihmisiä, koska kärsimys on hienoa, niillä on ihan logiikka kaikessa niiden sekopäisyydessä, kärsimys = upeaa.

Itselläni on kyllä eri käsitys kristinuskosta, ei siellä tarpeetonta kärsimystä ihannoida. Elämässä voi tulla kärsimystä muutenkin ja siinä on jo tarpeeksi kestämistä.

Tuosta nylkemisestä en tiedä mutta tv:ssä on näytetty välillä ennen pääsiäistä jossain päin Aasiaa perinnettä, jossa he ruoski.vat tai ruos.kituttavat itseään niin että ovat lppulta ve.rissäpäin ja siten haluavat samastua Kristuksen kärsimyksiin. Olikohan tuo Filippiineillä katolisten keskuudessa. En kannata sitäkään mutta heille se on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Olen rukoillut ja uskonut ikäni mutta apua en saa. Sairaus etenee. Alan vähitellen luovuttaa. En ehkä enää halua uskoa, tunnen jopa vihaa koko usko-asioita kohtaan. Täällä vastailee sellaisia uskovia ihmisiä että oikeesti pahaa tekee! Miten te voitte olla noin KYLMIÄ ihmisiä? Missä empaattisuus ja ymmärrys?

Olen tosi pahoillani omasta tai muiden puolesta, että jouduit kokemaan näin. Ei se uskoontulo aina heti sitä rakkaudellisuutta tai empatiakykyä tuo, joillakin ei koskaan. Jumalallakin on meissä uskovissa kestämistä, kun mäis.kimme huomaamattamme toisiamme.

Itselläni on myös ollut ja on edelleen isoja suruja ja menetyksiä. Olen ollut myös Jumalalle tosi vihainen, vaikka Hän on myös auttanut tosi paljon monissa asioissa. Mutta olen myös hyvin kiitollinen Hänelle pelastuksen lahjasta enkä tiedä, missä olisin nyt ilman Jumalaa, luultavasti asiani olisivat paljon huonommalla mallilla.

Rukoilen puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

Olen rukoillut ja uskonut ikäni mutta apua en saa. Sairaus etenee. Alan vähitellen luovuttaa. En ehkä enää halua uskoa, tunnen jopa vihaa koko usko-asioita kohtaan. Täällä vastailee sellaisia uskovia ihmisiä että oikeesti pahaa tekee! Miten te voitte olla noin KYLMIÄ ihmisiä? Missä empaattisuus ja ymmärrys?

Moni luulo-uskova on ottanut Jumalan roolin: jakelevat neuvoja ylhäältä ja tuomitsevat.

Vaikka Jumala on Ehdottomasti kieltänyt tuomitsemisen ihmisiltä. Jumalan mielen mukainen uskova suhtautuu jokaiseen kärsivään rakkaudella, ei tölvimällä.

Näitä itsensä korottaneita on juuri noissa "tosiuskovissa".

Jeesuksen mukaan taivaassa "monet ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäiseksi".

P.s. kommenttilootan numerot: 777!