Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Onko teillä herpestä. Sellaisia kivuliaita rakkuloita.

Mökkitiellä asuu maanviljelijä, jolla oli varmaan 1000 lammasta. Kyselin, saako pikku lapseni mennä silittelemään, niin isäntä sanoi, että niistä voi tarttua herpes.

Sanoi, että olivat ilmeisesti pelästyneet sutta ja stressi levisi ja sitten levisi herpes. Myöhemmin melkein kaikki kuolivat.

Klop klop

- Kuka siellä?

- Iihahaa 

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä herpestä. Sellaisia kivuliaita rakkuloita.

Mökkitiellä asuu maanviljelijä, jolla oli varmaan 1000 lammasta. Kyselin, saako pikku lapseni mennä silittelemään, niin isäntä sanoi, että niistä voi tarttua herpes.

Sanoi, että olivat ilmeisesti pelästyneet sutta ja stressi levisi ja sitten levisi herpes. Myöhemmin melkein kaikki kuolivat.

"Viljelijä "tartuttanut herpeksen koko laumaan. Melkoinen tekijämies.

Vierailija kirjoitti:

Lehdissä luki, että talleilla voidaan koronasulkujen ikaan huonosti, kun ei ole tarpeeksi liikuntaa hevosille.

Oliko teillä ongelmaa liikunnan puutteessa?

Kyllä viime vuonna oli hiljaista tallilla. Nyt on toimintaa ihan niin kuin ennenkin ellei jopa enemmän. Laumastani minä olin parhaassa asemassa, koska omistajani kävi välillä päivittäin minua treenaamassa. Siksi se erikoinen aika sopi minulle oikein mainiosti. Muut saivat tyytyä tarhaan ja satunnaisiin retkiin tallin ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on sulle, heppa, kivaa luettavaa! 🐴

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008268753.html

Iihh-hhaah! Olipa mielenkiintoinen juttu. Tietysti meidän näkökulmamme oli kauhean kapea, mutta oli sitä sentään jonkin verran esitelty. Työ tuntuu kyllä haasteelliselta ja koulutus myös. On minunkin ollut opittava sietämään kaikennäköistä mutta että vielä kovaäänistä rummunsoittoa! No kiva kun ovat löytäneet sopivia ja pystyviä vapaaehtoisia tuohon. Minä en ehkä pystyisi.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kyllä kiinnostaa, kerro edes yksi kelju asia tallista.

Osa liittyy omiin päänsisäisiin ristiriitoihini ja unelmaani saada tuntea itseni joskus ihan vapaaksi. Osa liittyy pitkäveteiseen odottamiseen ahtaassa aitauksessa tai pilttuussa ja tunteeseen että elämäni laukkaa siellä seisoessani minusta ohi. Osa liittyy ratsastamisessa syntyviin vammoihin ja vaurioihin, joista ette välttämättä ole edes tietoisia. Mutta en haluaisi mennä näihin enää syvemmälle, koska haluan kovasti tehdä sen mitä minulta pyydätte enkä vain valittaa pyyntöjänne koskien. Ehkä ette kohta voisi enää edes pitää ja kasvattaa ja käyttää meitä mihinkään, jos meidän unelmamme ja pyyntömme pantaisiin etusijalle.

Sen sijaan kiinnostuin maininnasta että teidänkään unelmanne eivät aina toteudu. Onko todella niin? Mikä kumma teitä ihmisiä voisi estää toteuttamasta kaikkia mahdollisia unelmianne? Olisi kiva kuulla jonkun vastaavan. Odotan mielenkiinnolla sitä että tunnit ovat ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kyllä kiinnostaa, kerro edes yksi kelju asia tallista.

Osa liittyy omiin päänsisäisiin ristiriitoihini ja unelmaani saada tuntea itseni joskus ihan vapaaksi. Osa liittyy pitkäveteiseen odottamiseen ahtaassa aitauksessa tai pilttuussa ja tunteeseen että elämäni laukkaa siellä seisoessani minusta ohi. Osa liittyy ratsastamisessa syntyviin vammoihin ja vaurioihin, joista ette välttämättä ole edes tietoisia. Mutta en haluaisi mennä näihin enää syvemmälle, koska haluan kovasti tehdä sen mitä minulta pyydätte enkä vain valittaa pyyntöjänne koskien. Ehkä ette kohta voisi enää edes pitää ja kasvattaa ja käyttää meitä mihinkään, jos meidän unelmamme ja pyyntömme pantaisiin etusijalle.

Sen sijaan kiinnostuin maininnasta että teidänkään unelmanne eivät aina toteudu. Onko todella niin? Mikä kumma teitä ihmisiä voisi estää toteuttamasta kaikkia mahdollisia unelmianne? Olisi kiva kuulla jonkun vastaavan. Odotan mielenkiinnolla sitä että tunnit ovat ohi.

Kuulostaa ikävältä, jos teille tulee vammoja ja vaurioita, joita ei huomata ja sitten kärsitte niistä hiljaa. Etkö voisi niitä jotenkin osoittaa omistajalle?

Me ihmiset teemme myös monesti yksinkertaista ja tylsää ja rasittavaa työtä. Saamme siitä palkkaa eli rahaa, jolla voi ostaa ruokaa ja asumista, matkustamista ja muuta. Kaikki eivät saa kivaa työtä, kun niitä on rajoitetusti, sillä niitä riittää vain osalle. Jotkut ovat samassa asemassa kuin teidän vuonohrvonen, eli heikommassa kuin muut. Kaikki ei voi olla niitä, joille riittää enemmän mukavaa.

Jotkut ei jaksa työn jälkeen enää mitään iltaisin.

Useimmiten unelmiamme rajoittavat sidonnisuudet ja raha. Ei ole rahaa tehdä kaikkea sitä mitä unelmoi. Sidonnaisuudet liittyvät usein vaikka perheeseen. Puoliso haluaa vaikka jotain, mitä toinen taas ei halua. Ja lapset myös rajottavat. Toisalta monet haluavat ensisijaisesti lapsen ja sitten luopuvat taas jostain muusta. Jollei rahaa ole tarpeeksi, ei voi tehdä unelmamatkaa. Myös huono terveys estää tämän.

Moni voi olla vanhuuden vaivainen tai sairas ja hän ei pysty tekemään kaikkea, mistä unelmoi.

Sitten voisi unelmoida olevansa kaunis, mutta sitä on vaikea kovin paljon muuttaa. Tai joku unelmoi naivansa rikkaan prinssin, mutta niitä riittää vain harvalle.

Joku voi unelmoida monesta lapsenlapsesta, mutta ehkä omat lapset eivät haluakaan tehdä lapsia, vaan heidän unelmansa ovat jotain muuta.

Ihmisillä kilpailu vallitsee, kuten hevoslaumassa. Ylimmät saa enemmän.

Syitä on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Päivä muuttuu yöksi jo. Sain tänään taas omistajan luokseni. Hän ratsasti minulla koulua ulkokentällä, missä harjoittelimme kulmia ja suoristamista kulman jälkeen sekä jonkin verran väistöjä. Lähdimme sitten kentältä suoraan maastoon eikä hän tällä kertaa vaihtanut minulle perussuitsiani vaan kuljin kahdet kuolaimet suussani. Niin taitavasti hän kaksia ohjia käytti, että vaikka tavallisen lisänä oleva kankikuolain ketjuineen helposti voi puristaa kieltäni ja leukaani, pystyin käymään täysin rentona ja reippaalla mielellä.

Teimme käynnin siihen taloon missä viime kerralla sattui epäonninen kohtaus pienen tytön kanssa. Hän oli nyt aivan iloisena ja täynnä intoa ja esitteli kämmeniään joissa vielä oli ruhjeitten jäljet vaikka harsot olivatkin jo poissa. Hän silitti kylkeäni ja rintaani ja kertoi haluavansa ruveta isona ratsastajaksi. Hän on vielä liian pieni edes aloittamaan ratsastusta mutta odotan innolla joskus vielä näkeväni hänet alkeiskurssilla unelmaansa kohti pyrkimässä!

Kun lähdimme minä tapani mukaan ajattelematta ja tosiaankaan yhtään pidättelemättä tulin pudottaneeksi perheen pihamaalle kunnon lantaläjän. Omistajani tarjoutui korjaamaan kasan pois, mutta tytön äiti vain nauroi sydämellisesti ja kertoi tarvitsevansa kurpitsapenkkiinsä lisää voimaa. Niin me sitten palasimme tallille, millä matkalla sain esitellä hyvän matkaa parasta raviani.

Nyt alkaa jo nukuttaa. En ehkä ole lähdössä ainakaan vähään aikaan sinne bosniaan.

Llip pist Iin päälle tuo lantaläjä!

Onneksi meni tarpeelliseen käyttöön. Vaan voikos sitä kompostoimatta käyttää ruokavihannesten kanssa.

Olipa piste* Iin päälle tuo lantaläjä. Sorry, oikein nauroin ääneen, kun oli niin hassu juttu, että sinne putosi. Mutta hyvin se silti päättyi.

Vierailija kirjoitti:

En keksi mitään itse, sanon vaan, että tätä on vallan mukavaa lukea. Sinun elämäsi on mukavan tuntuista, vaikka toki sinullakin vaivasi on. Vaikka ne ähkyt.

Olet tämän aihe vapaan yksi älykkäimmistä keskustelijoista, vaikka olet hevonen.

Jos olisit ihminen, mitä vallan olisitkaan.

Kiitos kohteliaisuudestasi! Olen altis ottamaan kehut todesta niin kentällä kuin täälläkin. Mutta luulen silti että halusit vain noin sanomalla olla ystävällinen minua kohtaan ja että todellisuus on toisenlainen. Kiitos silti.

Minun täytyy myöntää, että joskus olen käyttänyt pilttuuaikaani sen miettimiseen, millainen olisin jos olisin sattunut syntymään ihmiseksi. Olisinko minä sovinnollinen ja vähään tyytyvä vai olisinko yrittänyt taistella tieni mahdollisimman monen yläpuolelle? Kävisinkö minä ehkä ratsastamassa ja mitä minä ajattelisin hevosista? Osaisinko ollenkaan asettua niiden asemaan ja miettiä millaista niiden elämä olisi? Nämä ajatukset ovat aina saaneet ensin pääni rasittumaan ja lopulta unen tulemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En keksi mitään itse, sanon vaan, että tätä on vallan mukavaa lukea. Sinun elämäsi on mukavan tuntuista, vaikka toki sinullakin vaivasi on. Vaikka ne ähkyt.

Olet tämän aihe vapaan yksi älykkäimmistä keskustelijoista, vaikka olet hevonen.

Jos olisit ihminen, mitä vallan olisitkaan.

Kiitos kohteliaisuudestasi! Olen altis ottamaan kehut todesta niin kentällä kuin täälläkin. Mutta luulen silti että halusit vain noin sanomalla olla ystävällinen minua kohtaan ja että todellisuus on toisenlainen. Kiitos silti.

Minun täytyy myöntää, että joskus olen käyttänyt pilttuuaikaani sen miettimiseen, millainen olisin jos olisin sattunut syntymään ihmiseksi. Olisinko minä sovinnollinen ja vähään tyytyvä vai olisinko yrittänyt taistella tieni mahdollisimman monen yläpuolelle? Kävisinkö minä ehkä ratsastamassa ja mitä minä ajattelisin hevosista? Osaisinko ollenkaan asettua niiden asemaan ja miettiä millaista niiden elämä olisi? Nämä ajatukset ovat aina saaneet ensin pääni rasittumaan ja lopulta unen tulemaan.

Kyllä minä totta tarkoitin.

Jos olisit ihminen, olisit älykäs ja mukava ihminen. Olisit suosittu ja sulla olsisi paljon kavereita.

Yhdessä viestissäsi kerroit, että pelkkä raipan päällä kevyesti koskettaminen saa hevosen ruotuun, jos se meinaa alkaa toimia niin, ettei enää huvita totella.

Onko hevonen alkuun opetettu varomaan raippaa lyömällä sillä kivuliaasti? Varmaan, sillä eihän joku raipan pään kosketus olisi mitään muutoin. Eihän se vaikuttaisi käytökseen, jollei se olisi muistutus jostain kivuliasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kyllä kiinnostaa, kerro edes yksi kelju asia tallista.

Osa liittyy omiin päänsisäisiin ristiriitoihini ja unelmaani saada tuntea itseni joskus ihan vapaaksi. Osa liittyy pitkäveteiseen odottamiseen ahtaassa aitauksessa tai pilttuussa ja tunteeseen että elämäni laukkaa siellä seisoessani minusta ohi. Osa liittyy ratsastamisessa syntyviin vammoihin ja vaurioihin, joista ette välttämättä ole edes tietoisia. Mutta en haluaisi mennä näihin enää syvemmälle, koska haluan kovasti tehdä sen mitä minulta pyydätte enkä vain valittaa pyyntöjänne koskien. Ehkä ette kohta voisi enää edes pitää ja kasvattaa ja käyttää meitä mihinkään, jos meidän unelmamme ja pyyntömme pantaisiin etusijalle.

Sen sijaan kiinnostuin maininnasta että teidänkään unelmanne eivät aina toteudu. Onko todella niin? Mikä kumma teitä ihmisiä voisi estää toteuttamasta kaikkia mahdollisia unelmianne? Olisi kiva kuulla jonkun vastaavan. Odotan mielenkiinnolla sitä että tunnit ovat ohi.

Kuulostaa ikävältä, jos teille tulee vammoja ja vaurioita, joita ei huomata ja sitten kärsitte niistä hiljaa. Etkö voisi niitä jotenkin osoittaa omistajalle?

Me ihmiset teemme myös monesti yksinkertaista ja tylsää ja rasittavaa työtä. Saamme siitä palkkaa eli rahaa, jolla voi ostaa ruokaa ja asumista, matkustamista ja muuta. Kaikki eivät saa kivaa työtä, kun niitä on rajoitetusti, sillä niitä riittää vain osalle. Jotkut ovat samassa asemassa kuin teidän vuonohrvonen, eli heikommassa kuin muut. Kaikki ei voi olla niitä, joille riittää enemmän mukavaa.

Jotkut ei jaksa työn jälkeen enää mitään iltaisin.

Useimmiten unelmiamme rajoittavat sidonnisuudet ja raha. Ei ole rahaa tehdä kaikkea sitä mitä unelmoi. Sidonnaisuudet liittyvät usein vaikka perheeseen. Puoliso haluaa vaikka jotain, mitä toinen taas ei halua. Ja lapset myös rajottavat. Toisalta monet haluavat ensisijaisesti lapsen ja sitten luopuvat taas jostain muusta. Jollei rahaa ole tarpeeksi, ei voi tehdä unelmamatkaa. Myös huono terveys estää tämän.

Moni voi olla vanhuuden vaivainen tai sairas ja hän ei pysty tekemään kaikkea, mistä unelmoi.

Sitten voisi unelmoida olevansa kaunis, mutta sitä on vaikea kovin paljon muuttaa. Tai joku unelmoi naivansa rikkaan prinssin, mutta niitä riittää vain harvalle.

Joku voi unelmoida monesta lapsenlapsesta, mutta ehkä omat lapset eivät haluakaan tehdä lapsia, vaan heidän unelmansa ovat jotain muuta.

Ihmisillä kilpailu vallitsee, kuten hevoslaumassa. Ylimmät saa enemmän.

Syitä on paljon.

Todella suuri kiitos vastauksestasi! Se taisi olla pisin viesti, jonka kukaan teistä on tänne kirjoittanut ja minun on vaikea uskoa, että se pisin viesti käsittelisi ihmisten elämän ongelmia. Minä typerys olen luullut ettei teillä ole sellaisia!

Mutta ymmärrän nyt, että koska teidän kykynne hahmottaa maailmaa ja ajatella monimutkaisia asioita on niin ylivertainen, niin siitä seuraa myös paljon erityisiä ongelmia ja varmasti suurempia ristiriitoja kuin minulla ikinä. Minun on melkein pyydettävä anteeksi sitä joskus päähäni tunkevaa ajatusta, että olen kokenut teidän osanne helpoksi omaani verrattuna ja joskus jopa tuntenut kiukkua siitä hyvästä. Tiedän että te ehkä käyttäisitte sitä tunnetta kuvastamaan sellaisia sanoja kuin kateus tai katkeruus, mutta ne taitavat silti olla minulle liian vaikeaselkoisia asioita ymmärtää.

Mutta tuo kertomasi helpottaa takuulla oloani ja elämääni jatkossa. Tuskin nimittäin pystyn enää kokemaan tätä vallitsevaa tilannetta mitenkään epäoikeudenmukaiseksi sillä asia ei varmastikaan voi olla niin. Minusta alkoi pikemminkin tuntua, että minä pääsen sittenkin hevosena vähällä teihin verrattuna. Koitan siis muistaa tämän asian kun jokin harmittaa ja tekee mieli purnata! Kiitän sinua vielä kovasti ja toivotan ratkaisuja kaikkiin elämääsi mahdollisesti kiusaaviin ristiriitoihin sekä lohtua tilanteisiin joissa unelmasi ei ehkä olekaan toteutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kyllä kiinnostaa, kerro edes yksi kelju asia tallista.

Osa liittyy omiin päänsisäisiin ristiriitoihini ja unelmaani saada tuntea itseni joskus ihan vapaaksi. Osa liittyy pitkäveteiseen odottamiseen ahtaassa aitauksessa tai pilttuussa ja tunteeseen että elämäni laukkaa siellä seisoessani minusta ohi. Osa liittyy ratsastamisessa syntyviin vammoihin ja vaurioihin, joista ette välttämättä ole edes tietoisia. Mutta en haluaisi mennä näihin enää syvemmälle, koska haluan kovasti tehdä sen mitä minulta pyydätte enkä vain valittaa pyyntöjänne koskien. Ehkä ette kohta voisi enää edes pitää ja kasvattaa ja käyttää meitä mihinkään, jos meidän unelmamme ja pyyntömme pantaisiin etusijalle.

Sen sijaan kiinnostuin maininnasta että teidänkään unelmanne eivät aina toteudu. Onko todella niin? Mikä kumma teitä ihmisiä voisi estää toteuttamasta kaikkia mahdollisia unelmianne? Olisi kiva kuulla jonkun vastaavan. Odotan mielenkiinnolla sitä että tunnit ovat ohi.

Kuulostaa ikävältä, jos teille tulee vammoja ja vaurioita, joita ei huomata ja sitten kärsitte niistä hiljaa. Etkö voisi niitä jotenkin osoittaa omistajalle?

Me ihmiset teemme myös monesti yksinkertaista ja tylsää ja rasittavaa työtä. Saamme siitä palkkaa eli rahaa, jolla voi ostaa ruokaa ja asumista, matkustamista ja muuta. Kaikki eivät saa kivaa työtä, kun niitä on rajoitetusti, sillä niitä riittää vain osalle. Jotkut ovat samassa asemassa kuin teidän vuonohrvonen, eli heikommassa kuin muut. Kaikki ei voi olla niitä, joille riittää enemmän mukavaa.

Jotkut ei jaksa työn jälkeen enää mitään iltaisin.

Useimmiten unelmiamme rajoittavat sidonnisuudet ja raha. Ei ole rahaa tehdä kaikkea sitä mitä unelmoi. Sidonnaisuudet liittyvät usein vaikka perheeseen. Puoliso haluaa vaikka jotain, mitä toinen taas ei halua. Ja lapset myös rajottavat. Toisalta monet haluavat ensisijaisesti lapsen ja sitten luopuvat taas jostain muusta. Jollei rahaa ole tarpeeksi, ei voi tehdä unelmamatkaa. Myös huono terveys estää tämän.

Moni voi olla vanhuuden vaivainen tai sairas ja hän ei pysty tekemään kaikkea, mistä unelmoi.

Sitten voisi unelmoida olevansa kaunis, mutta sitä on vaikea kovin paljon muuttaa. Tai joku unelmoi naivansa rikkaan prinssin, mutta niitä riittää vain harvalle.

Joku voi unelmoida monesta lapsenlapsesta, mutta ehkä omat lapset eivät haluakaan tehdä lapsia, vaan heidän unelmansa ovat jotain muuta.

Ihmisillä kilpailu vallitsee, kuten hevoslaumassa. Ylimmät saa enemmän.

Syitä on paljon.

Todella suuri kiitos vastauksestasi! Se taisi olla pisin viesti, jonka kukaan teistä on tänne kirjoittanut ja minun on vaikea uskoa, että se pisin viesti käsittelisi ihmisten elämän ongelmia. Minä typerys olen luullut ettei teillä ole sellaisia!

Mutta ymmärrän nyt, että koska teidän kykynne hahmottaa maailmaa ja ajatella monimutkaisia asioita on niin ylivertainen, niin siitä seuraa myös paljon erityisiä ongelmia ja varmasti suurempia ristiriitoja kuin minulla ikinä. Minun on melkein pyydettävä anteeksi sitä joskus päähäni tunkevaa ajatusta, että olen kokenut teidän osanne helpoksi omaani verrattuna ja joskus jopa tuntenut kiukkua siitä hyvästä. Tiedän että te ehkä käyttäisitte sitä tunnetta kuvastamaan sellaisia sanoja kuin kateus tai katkeruus, mutta ne taitavat silti olla minulle liian vaikeaselkoisia asioita ymmärtää.

Mutta tuo kertomasi helpottaa takuulla oloani ja elämääni jatkossa. Tuskin nimittäin pystyn enää kokemaan tätä vallitsevaa tilannetta mitenkään epäoikeudenmukaiseksi sillä asia ei varmastikaan voi olla niin. Minusta alkoi pikemminkin tuntua, että minä pääsen sittenkin hevosena vähällä teihin verrattuna. Koitan siis muistaa tämän asian kun jokin harmittaa ja tekee mieli purnata! Kiitän sinua vielä kovasti ja toivotan ratkaisuja kaikkiin elämääsi mahdollisesti kiusaaviin ristiriitoihin sekä lohtua tilanteisiin joissa unelmasi ei ehkä olekaan toteutunut.

Kiitos ❤️ Noita mukavia asioita toivotan myös sinulle hevonen.

Se on mukavaa, että sinä hevonen kirjoitat tänne pitkiä viestejä omasta elämästäsi!

Mitä tarkoittaa sanonta, että rakkaudesta se hevonenkin potkii.

Potkitteko tosiaan rakkaitanne?

Vierailija kirjoitti:

Tuo shettis sanoo olevansa lauman pomo, vaikka on pieni.

Onko pomo aina naaras eli tamma, jos sellainen on laumassa?

Kyllä laumassa oleva johtava tamma on myös koko lauman johtaja. Järjestyksessä ensimmäisenä tulevalla orilla on oikeus saada astua lauman tammoja mutta myös velvollisuus puolustaa laumaa. Kun johtavat tammat ja orit heikkenevät, lauman muut jäsenet alkavat haastaa niitä ja koittavat saavuttaa niiden aseman. Koko ei aina ole tae asemasta, koska kuten shetlantilainen sanoi, myös luonne vaikuttaa siihen, miten kilvoittelussa pärjää. Kaikilla hevosilla ei myöskään ole voimakasta tarvetta pyrkiä arvoasemassa ylöspäin. Me olemme aika yksilöllisiä tällaisissa asioissa kuten varmasti tekin.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen kiinnostaisi, että jos teiltä putoaa kenkä tielle, niin onko siinä naulat pystyssä. Eli onko vaaraa, että joku astuu sitten vahingossa naulaan (vaikka hämärässä) tai auton rengas puhkeaa.

Miten usein kengät vaihdetaan ja montako naulaa niissä on? Miten se kavio kestää niin monta reikää? Vai kasvaako se kavio niin valtavasti pituutta, että uutta kaviota on jo riittävästi?

Minulle vaihdetaan seitsemän tai kahdeksan kertaa vuodessa. Siinä vaihtojen välissä kavio ehtii kasvaa sen verran että naulat tulevat aina tähän uuteen osaan riittävän kauas vanhoista reiistä.

Nauloja on minulla kuusi joka kaviossa. Jos kenkä irtoaa siihen varmasti jää usein nauloja kiinni mutta koska niiden päät lyödään koukkuun ne eivät irrottuaan törrötä suorassa. Harvoin kenkiä edes putoaa tielle vaan ennemminkin maastoon epätasaisiin paikkoihin.

Oletko sinä tai joku tallikavereista joskus hermostuneet maneesissa alkeistunnilla niin, että olette nousseet takajaloillenne?

Onko sinulla joku hevonen paras kaveri kanssasi?

Vai oletteko reilusti kaikki kaikkien kavereita?