Lue keskustelun säännöt.
Miksi opetusministeri ei ymmärrä nykylukion haastavuutta?
05.09.2021 |
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta: minne vain pyrittäessä eniten pisteitä saa pitkästä matikasta ja fysiikasta. Valinnaiskielien älliä ei arvosteta. Ei ennen kaikki yrittäneet opiskella pitkää matikkaa ja fysiikkaa.
Tämä on johtanut siihen, että meilläkin on ollut yli nelikymppisiä YO-kokeen uusijoita, kun ovat halunneet vaihtaa alaa koulutuksen kautta. Ei niin mitään järkeä.
Nähdäkseni koko YO-kokeesta voitaisiin luopua, sen sisältö on jo luettu ja kokeet tehty ja niistä arvosanat saatu. Mitä varten se loppukädessä on edes olemassa.
Ymmärrätkö että ylioppilaskoe on käytännössä ensimmäinen koe joka mittaa osaamisen puolueettomasti? Arvostelija ei tunne arvosteltavaa. Kaikki sitä ennen saadut numerot ovat valtakunnallisesti keskenään vertailukelvottomia. Joku opettaja arvistelee paljon löysemmin kuin toinen ja kolmas katsoo suosikin virheet sormien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta: minne vain pyrittäessä eniten pisteitä saa pitkästä matikasta ja fysiikasta. Valinnaiskielien älliä ei arvosteta. Ei ennen kaikki yrittäneet opiskella pitkää matikkaa ja fysiikkaa.
Tämä on johtanut siihen, että meilläkin on ollut yli nelikymppisiä YO-kokeen uusijoita, kun ovat halunneet vaihtaa alaa koulutuksen kautta. Ei niin mitään järkeä.
Nähdäkseni koko YO-kokeesta voitaisiin luopua, sen sisältö on jo luettu ja kokeet tehty ja niistä arvosanat saatu. Mitä varten se loppukädessä on edes olemassa.
Se oli alkujaan yliopiston pääsykoe. Siksi sen suorittamalla pääsee ylioppilaaksi.
Vierailija kirjoitti:
He eivät ymmärrä, koska he ovat olleet itse hyviä koulussa. Lisäksi he ovat usein melkoisia ideologistiteoreetikkoja, jotka kaiken lisäksi vaihtuvat neljän vuoden välein, josta syystä kukaan heistä ei joudu käytännössä vastuuseen tekemisistään.
Teoria ja käytäntö ovat eri asioita.
Itse tehtävät lukujärjestykset ovat välillä ihan puolityhjiä, kun kurssitarjottimella ei ole sopivia kursseja valittavissa. Välillä taas lukujärjestykset ovat ylitäynnä klo 8-16 jokaikinen päivä.
Työryhmät vaihtuvat koko ajan. Todistuksen arvosanat kertyvät ensimmäisestä viikosta lähtien, jolloin pitää tietää mihin hakee lukion jälkeen, jotta osaa tehdä oikeat kurssivalinnat.
Oppituntien pituus yläkoulussa 45 min, lukion ensimmäisellä 75 min ja nyt 95 min. Keskittyminen ylikuormittuu.
Enemmän tuo juttu näyttää keskittyvän opettajien uupumiseen kuin opiskelijoiden.
Opettajillahan on ollut yhtä aikaa uuden OPS:n suunnittelu, koronarajoitukset etäopetuksineen ja maksuttoman toisen asteen alkaminen, ja samalla pitäisi vielä viedä 2-luokkalaiset ja vanhemmat vanhaa opetussuunnitelmaa lukionsa loppuun.
Opiskelijoilla taas sitten paineita tuo tuo todistusvalinta ja aika monen opiskelijan, joka ei matematiikassa ihan pärjäisi, on kuitenkin sinniteltävä läpi se pitkä matikka. Ja muutenkin moni tuntuu rohmuavan kursseja ja kirjoitettavia aineita, jotta saa mahdollisimman paljon pisteitä sitten todistusvalintaan (tai varmistaa sen, että todistusvalintaa varten on sopivia aineita kirjoitettuna).
Lukio-opetus ja sen ylioppilaskirjoitukset eivät varmaan ole itsessään tulleet sen vaativammaksi, mutta nuo ulkopuolelta tulevat asiat sitten vaikuttavat siihen, missä määrin lukio kuormittaa, oli sitten opettaja tai oppilas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta: minne vain pyrittäessä eniten pisteitä saa pitkästä matikasta ja fysiikasta. Valinnaiskielien älliä ei arvosteta. Ei ennen kaikki yrittäneet opiskella pitkää matikkaa ja fysiikkaa.
Tämä on johtanut siihen, että meilläkin on ollut yli nelikymppisiä YO-kokeen uusijoita, kun ovat halunneet vaihtaa alaa koulutuksen kautta. Ei niin mitään järkeä.
Nähdäkseni koko YO-kokeesta voitaisiin luopua, sen sisältö on jo luettu ja kokeet tehty ja niistä arvosanat saatu. Mitä varten se loppukädessä on edes olemassa.
Siksi että olisi joku valtakunnallinen tapa laittaa lukiolaiset objektiivisesti paremmuusjärjestykseen. Muutenhan jonkun juupajoen lukio voisi houkutella opiskelijoita jakamalla helppoja kymppejä kursseista. Ja eikun jatko-opintoihin mars.
Jotta yo-kokeista voisi luopua, pitäisi korkeakoulujärjestelmää uudistaa siten että kaikki halukkaat pääsevät sisään, ja karsinta tehdään myöhemmin opintomenestyksen perusteella.
En ota kantaa tällaisen puolesta, en myöskään vastaan. Mutta tuo on se syy yo-kirjoituksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten nykylukio on haastavampaa kuin ennen, jolloin kaikki käytiin kolmessa vuodessa ja kirjoitettiin kerralla?
Lukiolaisten niskaan on kasattu paljon enemmän vastuuta kuin aiemmin. Nyt jo 15-vuotiaan pitää osata ennakoida tulevat jatko-opintonsa ja rakentaa omat opintonsa siten, että pääsee lukion jälkeen haluamaansa jatko-opintopaikkaan. Samaan aikaan lukio-opinnot ovat pirstaloituneet ja valinnan varaa on ainakin isommissa lukioissa valtavasti. Ennen ei valittu kuin matematiikka ja kieli, kaikki muu tuli hyvin koulumaisesti eli valmiiksi annettuna.
Todistusvalinta on laajentanut pääsykoestressin koko lukioaikaan ja moninkertaistanut yo-kirjoituksiin kohdistuvat paineet. Se ei myöskään poistanut tarvetta lukea pääsykokeisiin, koska monilla aloilla todistusvalinnan pisterajat ovat erittäin korkealla ja tulokset niistä saadaan vain pari päivää ennen pääsykoetta. Eli ellet ole varma että saat 6L, niin pääsykokeisiin on joka tapauksessa luettava.
Todistusvalinta painottaa pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Tämän vuoksi aiempaa suurempi osa pyrkii opiskelemaan näitä aineita. Ne ovat työläitä ja jos rinnalla koittaa vielä opiskella oman taipumuksen mukaan esim. pitkiä kieliä tai laajoja reaaliaineita, niin se on aika raskasta useimmille.
Lukion oppimäärien sisällöt ovat laajentuneet aiemmasta. Esim. biologiassa tiede on mennyt eteenpäin valtavin harppauksin. Genetiikkaa ja soluja opiskellaan nykyään paljon syvällisemmin kuin omana aikanani. Mitään vanhaa ei ole jätetty pois, se vain käydään läpi aiempaa nopeammin.
Ainereaali vaatii opiskelijalta enemmän kuin vanhanaikainen reaali. Vanhaan reaaliin saattoi poimia joka aineesta itselleen helpoimpia tärppejä. Nyt on hallittava koko kirjoitettavan aineen sisältö.
Ainereaaleista johtuen kirjoituksia ei enää voi tehdä yhdellä kerralla. Hajauttaminen on käytännössä pakollista eikä ole merkki nykynuorten laiskuudesta. Syksyn kirjoitukset ovat stressaavat, koska samaan aikaan pitää valmistautua kirjoituksiin ja käydä koulua. Kunnollista lukulomaa ei ole.
Lukiolaisten niskaan kasataan myös aivan turhia yltiöpäisiä odotuksia. Esim. oletetaan että lukion ohella suoritetaan jo yliopistotasoisia kursseja. Tähän kannustetaan ja jopa edellytetään uudessa OPSissa. Ihmettelen miksei lukiolaisille anneta rauhaa - rauhaa käydä lukiota ja rauhaa kasvaa kohti aikuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta: minne vain pyrittäessä eniten pisteitä saa pitkästä matikasta ja fysiikasta. Valinnaiskielien älliä ei arvosteta. Ei ennen kaikki yrittäneet opiskella pitkää matikkaa ja fysiikkaa.
Tämä on johtanut siihen, että meilläkin on ollut yli nelikymppisiä YO-kokeen uusijoita, kun ovat halunneet vaihtaa alaa koulutuksen kautta. Ei niin mitään järkeä.
Nähdäkseni koko YO-kokeesta voitaisiin luopua, sen sisältö on jo luettu ja kokeet tehty ja niistä arvosanat saatu. Mitä varten se loppukädessä on edes olemassa.
Siksi että olisi joku valtakunnallinen tapa laittaa lukiolaiset objektiivisesti paremmuusjärjestykseen. Muutenhan jonkun juupajoen lukio voisi houkutella opiskelijoita jakamalla helppoja kymppejä kursseista. Ja eikun jatko-opintoihin mars.
Jotta yo-kokeista voisi luopua, pitäisi korkeakoulujärjestelmää uudistaa siten että kaikki halukkaat pääsevät sisään, ja karsinta tehdään myöhemmin opintomenestyksen perusteella.
En ota kantaa tällaisen puolesta, en myöskään vastaan. Mutta tuo on se syy yo-kirjoituksille.
Yleinen paremmuusjärjestys ei välttämättä ole paras tapa jakaa rajoitettuja opiskelupaikkoja. On esimerkiksi mahdollista olettaa, että opiskelijoilla olisi eri kiinnostuksen ja taipumuksien tasoja eri oppiaineita kohtaan yleisen älykkyyden lisäksi. Tässä tilanteessa eniten yhteiskunnallista hyvää saatettaisiin saada aikaan jakamalla opiskelupaikkoja joko kertomalla yleinen älykkyys taipumuskertoimella tai jopa jättämällä yleinen älykkyys kokonaan huomiotta, riippuen muista valmistuneiden yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen liittyvistä oletuksista.
Itsekään en ole välttämättä ylioppilaskokeen ja nykymuotoisen todistusvalinnan puolella tai niitä vastaan, mutta niiden yhteiskunnalliset vaikutukset ja vaikutusten syyt ovat minusta hyvin mielenkiintoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta: minne vain pyrittäessä eniten pisteitä saa pitkästä matikasta ja fysiikasta. Valinnaiskielien älliä ei arvosteta. Ei ennen kaikki yrittäneet opiskella pitkää matikkaa ja fysiikkaa.
Tämä on johtanut siihen, että meilläkin on ollut yli nelikymppisiä YO-kokeen uusijoita, kun ovat halunneet vaihtaa alaa koulutuksen kautta. Ei niin mitään järkeä.
Nähdäkseni koko YO-kokeesta voitaisiin luopua, sen sisältö on jo luettu ja kokeet tehty ja niistä arvosanat saatu. Mitä varten se loppukädessä on edes olemassa.
Siksi että olisi joku valtakunnallinen tapa laittaa lukiolaiset objektiivisesti paremmuusjärjestykseen. Muutenhan jonkun juupajoen lukio voisi houkutella opiskelijoita jakamalla helppoja kymppejä kursseista. Ja eikun jatko-opintoihin mars.
Jotta yo-kokeista voisi luopua, pitäisi korkeakoulujärjestelmää uudistaa siten että kaikki halukkaat pääsevät sisään, ja karsinta tehdään myöhemmin opintomenestyksen perusteella.
En ota kantaa tällaisen puolesta, en myöskään vastaan. Mutta tuo on se syy yo-kirjoituksille.
Yleinen paremmuusjärjestys ei välttämättä ole paras tapa jakaa rajoitettuja opiskelupaikkoja. On esimerkiksi mahdollista olettaa, että opiskelijoilla olisi eri kiinnostuksen ja taipumuksien tasoja eri oppiaineita kohtaan yleisen älykkyyden lisäksi. Tässä tilanteessa eniten yhteiskunnallista hyvää saatettaisiin saada aikaan jakamalla opiskelupaikkoja joko kertomalla yleinen älykkyys taipumuskertoimella tai jopa jättämällä yleinen älykkyys kokonaan huomiotta, riippuen muista valmistuneiden yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen liittyvistä oletuksista.
Itsekään en ole välttämättä ylioppilaskokeen ja nykymuotoisen todistusvalinnan puolella tai niitä vastaan, mutta niiden yhteiskunnalliset vaikutukset ja vaikutusten syyt ovat minusta hyvin mielenkiintoisia.
Miten mitataan taipumusta ja sen astetta? Useimmissa yliopisto-opinnoissa vaaditaan ns. akateemista taipumusta eli kykyä omaksua laajoja aineistoja. YO-koe mittaa tätä ihan kelvollisesti. Taideyliopistoissa taipumusta mitataan jo nyt pääsykokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Miten mitataan taipumusta ja sen astetta?
En tiedä. Halusin vain havainnollistaa, että yleisen paremmusjärjestyksen mukaan valitsemisen ja kaikille opiskelupaikan antamisen lisäksi on muitakin ainakin teoriassa päteviä vaihtoehtoja jakaa opiskelupaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska Li lakkauttaa ne yo-kirjoitukset?
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mitataan taipumusta ja sen astetta?
En tiedä. Halusin vain havainnollistaa, että yleisen paremmusjärjestyksen mukaan valitsemisen ja kaikille opiskelupaikan antamisen lisäksi on muitakin ainakin teoriassa päteviä vaihtoehtoja jakaa opiskelupaikkoja.
On tutkittu ja havaittu, että parhaiten yliopisto-opinnoissa menestystä ennustaa äidinkielen ja matematiikan yo-arvosanat. Aina on yksittäisi poikkeuksia molempiin suuntiin, mutta keskimääräisesti näin. Hyvin harvalla on sellaisia "taipumuksia" yliopisto-opintoihin, jotka eivät näkyisi yo-kokeessa hyvinä arvosanoina.
Suomessa yliopistopaikkoja ei ole tarjolla kaikille. Siksi opiskelijoita joudutaan karsimaan rankalla kädellä. Varmasti monet ulkopuolelle jääneet olisivat myös olleen kykeneviä suoriutumaan opinnoista. Mutta eikö kuitenkin ole oikeudenmukaisinta antaa niukat opiskelupaikat niille, jolla on parhaat edellytykset menestyä opinnoissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mitataan taipumusta ja sen astetta?
En tiedä. Halusin vain havainnollistaa, että yleisen paremmusjärjestyksen mukaan valitsemisen ja kaikille opiskelupaikan antamisen lisäksi on muitakin ainakin teoriassa päteviä vaihtoehtoja jakaa opiskelupaikkoja.
On tutkittu ja havaittu, että parhaiten yliopisto-opinnoissa menestystä ennustaa äidinkielen ja matematiikan yo-arvosanat. Aina on yksittäisi poikkeuksia molempiin suuntiin, mutta keskimääräisesti näin. Hyvin harvalla on sellaisia "taipumuksia" yliopisto-opintoihin, jotka eivät näkyisi yo-kokeessa hyvinä arvosanoina.
Suomessa yliopistopaikkoja ei ole tarjolla kaikille. Siksi opiskelijoita joudutaan karsimaan rankalla kädellä. Varmasti monet ulkopuolelle jääneet olisivat myös olleen kykeneviä suoriutumaan opinnoista. Mutta eikö kuitenkin ole oikeudenmukaisinta antaa niukat opiskelupaikat niille, jolla on parhaat edellytykset menestyä opinnoissa?
On nähdäkseni suht. kohtuullisesti mahdollista, että asia olisi niin, että joka oppilaalla olisi tietty määrä yleistä älykkyyttä, ja tietty taipumus- tai hyötymiskerroin eri koulutusaloille. Yleinen älykkyys siis auttaisi oppilasta menestymään missä tahansa koulutuksessa, mutta suhteessa yleisesti älykäs oppilas ei hyötyisi välttämättä halutusta opintopaikasta yhtä paljon kuin vähemmällä älykkyydellä mutta kyseisen alan kohdalla korkeammalla taipumus- tai hyötykertoimella varustettu hakija.
Eli siis kyse ei olisi niinkään siitä, kuka pärjää parhaiten yliopistossa, vaan siitä, kuka eniten hyötyy kustakin opiskelupaikasta. Älykäs opiskelija voisi teoreettisesti pärjätä hyvin, mutta hyötyä vähän, kun taas vähemmän älykäs oppilas saattaisi pärjätä huonosti, mutta hyötyä paljon.
Tämä! On tultu lässytysyhteiskuntaan.