Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Esikoinen päiväkodissa ja itse äitiyslomalla. Miksi ongelma?
Tämä tyli kyllä ihan puskista. Esikoisemme on kohta 5 vuotta täyttävä aktiivinen ja sosiaalinen lapsi. Hän meni päiväkotiin kaksivuotiaana kun palasin töihin, on viihtynyt siellä nyt melkein 3 vuotta erinomaisesti, saanut kavereita, aktiviteetteja, oppinut ja kehittynyt hurjasti. Nyt olen raskaana ja en todellakaan osannut odottaa niitä tuomitsevia katseita ja kommentteja mitä saan kun lyllerrän 9kk mahani kanssa viemään lasta päiväkotiin. Tämä kritiikki tulee hoitajilta, omalta äidiltäni ja joiltakin kavereilta.
Onko oikeasti niin, että ihmisten mielestä olen huono äiti kun annan lapsen olla päiväkodissa? Päiväkodissa lapsi saa leikkiä, olla kavereiden kanssa jne mutta lapsen paikka on kotona, vaikka se sitten olisi 9kk raskaana olevan väsyneen liitoskipuisen äidin kanssa, jonka liikkumistahti on kilppariakin hitaampi? Ja sitten kun vauva syntyy niin silloinkin on parempi että tuo vilkas ja innokas lapsi ei pääse esim puistoon, ulos jne, muuta kun silloin kun vauvan aikataulut antaa myötä? Että väsynyt ja luultavasti pahasti univsajeisen äidin ja vastasyntyneen kanssa on parempi olla kun hänelle suunnitellussa ympäristössä päiväkodissa? Tuli NIIN yllätyksenä että joku voi olla tätä mieltä.
Kommentit (594)
Ensinnäkin:
Äidit on joutuneet ammoisista ajoista pakon edessä hoitamaan koko lapsikatraan kotona kaikissa raskaus- ja lapsivuodetuskissaan ja umpiväsyneenä. Ja millaisia ihmisiä entisaikaan kasvoi noissa väsyneiden äitien hoteissa noin niinkuin psykologisessa mielessä? Ei aina ihan tasapainoisia. Joskus kyllä. Riippuen tilanteesta.
Toiseksi:
Miksi nykypäivänä perheisiin ”hankitaan” lapsia? Hankitaanko ne päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa olemista varten ja ruutuja tuijottamaan? No, tähän on erilaisia vastauksia. Oma vastaukseni on, että ”hankin” lapsia, koska haluan olla niiden kanssa, koska ne on niin mahtavia ja haluan itse vaikuttaa niiden kasvamiseen mahdollisimman paljon.
Kolmanneksi:
Aina äidit ja isät ei jaksa perherumbaa, se on tosi kovaa työtä. Varsinkin nykypäivän vaatimukset ovat tosi kovat.. Silloin kun ei jaksa, pitää lapsille saada hoitopaikka!
Neljänneksi:
Lapset tykkää olla yleensä hoidossa (väliin myös kuormittuvat siellä). Kuitenkin julkinen päiväkotisysteemi on tehty vanhempien työssäkäyntiä mahdollistamaan. Pitäisi miettiä tämä järjestely uusiksi, jos halutaan auttaa myös väsyneitä vanhempia. Mikä ei olisi yhtään hullumpaa, jos joku haluaisi tästä kehittää toimivan vision!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan häpeä enkä varsinkaan kadu, että isommat ovat jatkaneet päiväkodissa nuoremman synnyttyä. Ovat kuitenkin olleet jo 3v. tai vanhempia.
Meidän asuinalueella ei ole mitään leikkikavereita, kavereilla ei ole ollut saman ikäisiä lapsia, ei serkkuja jne. On ihan eri käydä jossain harrastuksessa tunti pari askartelemassa tai jumppaamassa ohjatusti kuin päästä leikkimään ja harjoittelemaan sosiaalisia taitoja myös vapaassa leikissä ikätovereiden ja ryhmän kanssa. Kyllä lapsikin tarvitsee pysyviä kavereita. Joku satunnainen kertaalleen nähty lapsi puistossa ei ole sama asia.
Perheen väsymys tai kuormitustilanne ei aina näy ulos. Moni ei halua sitä päiväkodissa edes kertoa. En ihmettele kun täälläkin katsoo mikä haukkujen säestämänä meininki monen hoitajan toimesta on. On erittäin hyvä, että perheen on mahdollista myös ilman tilivelvollisuutta muille keventää vanhempien arkea ennen kuin ollaan romahduspisteessä ja kamelin selkä katkeaa. Älä viitsi arvostella kun et koskaan voi tietää mitä kodin seinien sisällä tapahtuu.
Muualla maailmassa suku ja isovanhemmat ovat paljon enemmän mukana ja nuoren perheen apuna. Koulu alkaa 4v. ja isovanhemmat arki kevenee jo sillä. Suomessa on joku ihmeellinen syyllistäminen kulttuuri, kuka eniten sinnittelee ja uhrautuu, kirkkaimman kruunun saa. Yhteiskunnan etu on, että lapset ovat viimeistään 5v. etp päivähoidossa, eikä kotona vauvan kanssa passivoitumassa. Sanoi kotiäidit mitä tahansa, ei vauvan aikataulujen, syöttöjen yms. kanssa pysty isomman lapsen kanssa kunnolla ikätasoisia asioita monta kertaa päivässä puuhastelemaan, eikä ainakaan korvaamaan ikätovereiden seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Ei, tuo ”lapsi kotiin” on osa äitimyyttiä. Oikeasti 5-vuotiaalle se on rangaistus että päivähoito loppuu, erotetaan kavereista ja joudut kökkimään äidin ja vauvan kanssa kotona.
Silloin on äidin ja lapsen kiintymyssuhteessa jotain vialla. 5-vuotias on pieni, vasta elämäntaipaleensa alussa. Kyllä hän ehtii vielä kiinnittyä siihen ulkomaailmaan ja kavereihin. Itse en ikinä sysäisi lastani pois kotoa, jos olen itse siellä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista että sä näet lapsellesi laitoksen olevan parempi paikka, kuin koti.
4 v lapselle on parasta saada olla kavereiden kanssa, kuin viettää päivä ilman kavereita. Kuinka joku voi olla eri mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei halua olla äidin kanssa, niin haluaako mies olla vaimonsa kanssa? Minusta täysin relevantti kysymys. Ymmärrän hyvin ap:n tekstin luettuani, miksi niin moni mies käy vieraissa vaimon raskausaikana ja jopa tämän ollessa synnärillä muutaman päivän. Kun kaikki kotona pyörii vaimon tuntemusten ympärillä, niin jossain on mukava kokea olevansa ihan kelpaava sellaisenaan. Lapselle se on päiväkoti, miehelle vieras syli.
Halusitko itse olla lapsena koko ajan äidin kanssa? Vai ovatko omat lapsesi, jos sinulla niitä on, koko ajan kanssasi? Minusta tuo vaikuttaa oudolta että 5v lapsi roikkuisi äidin helmoissa 24/7. Itse tykkäsin olla päiväkodissa, siellä oli kivaa. Kotona sai silti olla ihan tarpeeksi, ja vanhempien kanssa.
Onko sekin paha jos lapsesi ovat kavereiden kanssa, eikä sinua oteta mukaan leikkiin? Tai jos lapsi viihtyy koulussa. Vai olisiko parempi jos lapsi huutaisi ja itkisi kun pitää lähteä kouluun kun ei voi olla äidin kanssa? Sairasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinusta on ok, että lapsesi vie paikan, töissä käyvän äidin lapselta?
Osa totta kait vetoaa siihen, että pelkää ettei saa lasta takaisin samaan päiväkotiin sitten kun lapsi TARVITSEE hoitopaikan.Kyllä itseäni suututti viedä (kävellen) omaa lasta kauempaan päiväkotiin töihin lähtiessä ja yrittää ennättää bussiin. Samalla kun naapurin äiti viettii laatuaikaa (tätä hän itse hehkutti) vauvan kanssa kotona kahdestaan, kun perheen isä vei autolla 4 v lähipöiväkotiin. Matkaa 400 metriä.
Tiedän, että voi olla synnytuksen jälkeistä masennnusta ja muutenkin kotiolot huonot, niin lapsen on parempi olla päiväkodissa.
Kyllä se viisivuotias päiväkotiin jo kuuluu.
Ja sehän on laissa, ei mikään mutu.
Miksei sinulla ole autoa? Miksei mies vie?
Miksi ylipäätään päiväkoti valita äidin helppouden eikä lapsen tarpeiden mukaan?
Hei haloo!! Kyllä etusija päiväkotipaikalle kuuluu työssäkäyville vanhemmille tai vanhemmalle!! Ja heidän lapset kuuluvat lähipäiväkotiin! Nämä kotona oleilijat joutavat viedä lapsensa kauempana sijaitsevaan päiväkotiin! Eihän heillä ole muuta kuin aikaa, jota työssäkäyvällä tai opiskelevalle ei ole!! Mitä muuten sinulle kuuluu, onko toisella autoa tai miestä joka lapsen veisi päiväkotiin?? Nuo asiat eivät kuulu sinulle pätkääkään!! Vielä lopuksi kirjoitat, että miksi päiväkoti valita äidin helppouden eikä lapsen tarpeen mukaan?? No kyllä nämä oleilijat pääsevät helpolla, kun voivat viedä lapsensa siihen lähipäiväkotiin johon sitten työssäkäyvien lapset eivät mahdu!!! On se niin raskasta olla kotona! Aivan samalla lailla työssäkäyvien lapsilla on oikeus lähipäiväkotiin! Yleensä siellä lähipäiväkodissa on ne naapurin lapset joiden kanssa leikitään vapaa-ajallakin. Omituinen asenne ja mielipide edellä kirjoittaneella? Taitaa olla näitä oleilijoita joilla on vain oikeuksia!! Komppaan työssäkäyvä äitiä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista että sä näet lapsellesi laitoksen olevan parempi paikka, kuin koti.
4 v lapselle on parasta saada olla kavereiden kanssa, kuin viettää päivä ilman kavereita. Kuinka joku voi olla eri mieltä?
Laiska ja mukavuudenhaluinen lattemamma siellä perustelee päätöksensä laittaa lapsi päiväkotiin pois jaloistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen sen kyllä puhtaasti niin, että esikoinen lykätään jaloista pois tarhaan kun vauva tulee. Saa äiti lepäillä kotona uuden vauvan varjolla, vapaana esikoisen hoidosta. Olisihan se rasittavaa itse lastaan hoitaa ja viihdyttää.
Kannattaako tehdä lapsia jos ei halua olla niiden kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seli seli. Myös kerhoja on olemassa, kestää joku 3-4tuntia. Sä varmaa haluat pitää lapsesi päiväkodissa, jotta voit pitää sen koko päivän hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, lapselle paras paikka on kotona. Kysyppä lapseltasi haluaako olla mielummin päikyssä vai kotona. Sanoisin että ne lapset jotka viihtyvät ja haluavat ennemmin päiväkotiin kuin kotiin, ovat aika harvassa. Näillä lapsilla on yleensä ongelmia kotioloissa.
Lapsesi on niin iso, että ei tarvitse enää sinulta hoitoa. Voitte yhdessä tehdä ruokaa, leipoa, pelailla, siivota, piirtää, maalata ja ulkoilla kun vauva nukkuu. Voisi myös olla kiva että lapsi saisi ikäistään seuraa esimerkiksi aloittamalla jonkin kivan harrastuksen tai kerhotoiminnan. Se riittää aivan mainiosti sosiaalistamaan 5 vuotiasta.
T.Vakaope
Missähän vaiheessa se väsynyt äiti nukkuu jos sanotaan aina, että nuku kun vauvakin nukkuu, mutta sitten pitäisikin seurustella toisen lapsen kanssa? Itsellä vasta yksi tuore vauva ja ihmettelen miten ihmiset pärjää useamman pienen lapsen kanssa kotona kun vauva valvottaa yöt samaan aikaan.
Niinpä niin. Tässäpä nykyajan ydin: miksi helvetissä tee syydätte niitä lapsia maailmaan jos ette jaksa tai halua niitä itse hoitaa? Ei ole yhteiskunnan tehtävä. Katsopa omaa sujuvasti taaksepäin, mitenkähän ne monilapsiset äidit ennen toimi kun ei edes ollut päiväkoteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein kaverit, hoitajat ja äiti on oikeassa.
Meillä on lapsilla sen verran ikäeroa, että vanhempi jatkoi hoidossa parina päivänä viikossa, kun pikkusisarus syntyi. Syyt: asumme maalla, jossa ei ole puistoja tai leikkikavereita, naapurit koostuvat 70v eläkeläisistä ja ainoat serkut asuvat 5h ajomatkan päässä. Ei ole sukulaisia, ei kavereita joilla on samanikäisiä lapsia (tai on muutama, asuvat kaukana). Neuvolan mielipide oli että päiväkoti oli suorastaan välttämätön ratkaisu. Lapsi olisi ollut ollut vailla ikäistään seuraa pari vuotta, mitä en pidä ollenkaan järkevänä vaihtoehtona.
Täällä on myös ollut pulaa lapsista ja päiväkotiryhmiä on jopa lakkautetta. Avoimeen kerhoon olisi matkaa 70km, ei mitään järkeä kiikutella lasta sellaisiin. Päiväkoti on sentään alle 10km päässä.
Minä olin itse lapsena mummolla hoidossa ja olin todella arka,kun aloitin koulun, enkä sopeutunut ikinä joukkoon, kun muut lapset olivat olleet yhdessä päiväkodista saakka. En halua samaa traumaattista koulukokemusta omille lapsilleni.
Jos asuisimme jonkin cityn lähiössä niin ratkaisut voisivat olla erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nml kirjoitti:
Mun mielestä hyvä ratkaisu! Mikä vain kellekin parhaiten sopii. Itse en kokisi olevani paras mahdollinen äiti, ellen pitäisi huolta omasta jaksamisestani ts. nukkuisi, kun vauva siihen hetken suo. Se on kaikkien etu, että esikoinen saa olla silloin päiväkodissa päivät temuamassa, näkemässä ikätovereita ja opettelemassa äärimmäisen tärkeitä sosiaalisia taitoja.
”Se on kaikkien etu”. Keiden kaikkien? Oletko ihan varma, ettei lapsesi vie jonkun työssäkäyvän lapsen paikkaa? Oletko ihan varma, etteikö lapsesi olisi mieluummin kotona äidin kanssa sen ajan kun vielä pieni on? Sen sijaan äiti ajattelee vain itseään ja laittaa lapsensa päiväkotiin oppimaan muka ”äärimmäisen tärkeitä sosiaalisia taitoja”. Eli useinkin meluamista, tappelemista, kilpailua, huomion hakemista jne.
Mun lapsi, ainoa lapsi, oli kunnan päiväkodissa 2v alkaen. Nyt jo koulussa. Ja arvatkaa kuinka sosiaalinen lapsi on? EI YHTÄÄN!
Hän vihaa olla vuorovaikutuksessa muiden kuin oman perheen kanssa. Häntä pelottaa pyytää kavereita leikkimään ja kieltäytyy, jos joku pyytää häntä. Ei halua edes serkuille soittaa!
Että näin hienosti niitä sosiaalisia taitoja keretään opettamaan siellä päiväkodissa.
Eiköhän se ole jokaisen perheen oma asia miten päättävät hoitaa varhaiskasvatuksen/kotona olemisen.
Jättäisin muiden mielipiteet huomioimatta ja tekisin sen mikä on perheelle paras ratkaisu ❤️
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta voin kertoa, että itseäni turhauttaa nämä hämmentävän monet perheet, jotka vauvan syntymän jälkeen pitävät 1-3-vuotiaan sisaruksen päiväkodissa 35-45 tuntia viikossa, ja lempeästi kun yrittää kertoa vanhemmille lapsen psykologisen kehityksen kautta asiaa, että saattaisi lapsen itkuisuuteen, väsymykseen ja muuhun oireiluun päiväkodissa ja kotona auttaa, jos lapsi saisi viettää enemmän aikaa äidin ja vauvan kanssa, vanhemmat ovat aivan yllättyneitä ja kiittävät kyllä kun kerroin ja saattavat lyhentää lapsen hoitoviikkoa muutamalla tunnilla tai jopa päivällä... selitellen että kun vauva valvottaa ja ja ja ja, kun ovat vielä aiemmin kertoneet, että se vauva valvottaa aivan samalla tavalla myös sitä sisarusta, joka kaipaisi myös sitä kotiarkea ilman kolmeatoista samanikäistä "kaveria" liian pienissä tiloissa, sijaisten ja muiden vaihtuvien aikuisten seassa, sairastumassa kahden viikon välein uuteen hengitystieinfektioon ja viemässä saman taudin myös kotiin vauvalle. Olen siis töissä 0-4-vuotiaiden ryhmässä, ja joka talvi joku äiti kertoo, kuinka vietti juuri viikon sairaalassa rs-viruksen kourissa olevan vauvan kanssa...
Toivoisin takaisin alle 20 h/vko sopimukset, jos toinen vanhempi kotona, poislukien lastensuojeluperheet. Ja sopimuksesta huolimatta voisi perheet pitää lasta suosiolla kotona pahimmat sairastelukuukaudet tai viikot suojellakseen sitä vauvaa...
T. Kolmen lapsen äiti, vaka-ope, jonka esikoinen jatkoi 4-5-vuotiaana päiväkodissa pikkusisaruksen synnyttyä hyvin satunnaisilla hoitopäivillä ja pitkillä lomilla, ja heti kun oireili päiväkodissa 1kk vauvalomalta paluun jälkeen, jäi vielä kuukaudeksi kotiin ja sitten oli 15 h vko päiväkodissa 1 kk ennen 3 kk kesälomaa. Lapsella säilyi kaverisuhteet ja sama pieni päiväkoti ihanine työntekijöineen. Toinen lapsi puolestaan oli kolmannen lapsen synnyttyä kokonaan kotona, koska se oli selvästi hänelle parempi. Päiväkotipäivä on kuitenkin lapselle työpäivä, ja kaikki lapset eivät jatkuvasta kaveriseurasta suinkaan vain nauti...
Hyvä kirjoitus. 20-25 tuntia viikossa olisi mielestäni hyvä hoitoaika isommalle sisarukselle. Ihmettelen miksei sitä ole otettu suositukseksi kun varhaiskasvatus on pohjamudissa monin paikoin.
Vierailija kirjoitti:
Eli sinusta on ok, että lapsesi vie paikan, töissä käyvän äidin lapselta?
Osa totta kait vetoaa siihen, että pelkää ettei saa lasta takaisin samaan päiväkotiin sitten kun lapsi TARVITSEE hoitopaikan.Kyllä itseäni suututti viedä (kävellen) omaa lasta kauempaan päiväkotiin töihin lähtiessä ja yrittää ennättää bussiin. Samalla kun naapurin äiti viettii laatuaikaa (tätä hän itse hehkutti) vauvan kanssa kotona kahdestaan, kun perheen isä vei autolla 4 v lähipöiväkotiin. Matkaa 400 metriä.
Tiedän, että voi olla synnytuksen jälkeistä masennnusta ja muutenkin kotiolot huonot, niin lapsen on parempi olla päiväkodissa.
Kuulostatpa niin kivalta ja empaattiselta ihmiseltä, että sinun eteesi en evääni lotkauttaisi. Ihan on sinun oma velvollisuutesi huolehtia omat liikennevälineesi kuntoon. Oikein ärsytät jo kirjallisesti, livenä lienet sietämätön.
Jos ei lapsi mitään hervottoman pitkää päivää päivkodissa ole joka päivä niin eipä tuo ongelma ole. Mutta on nähty niitäkin tapauksia, kun äiti kotona vauvan kanssa ja lapsi tuodaan aamuvarhain ja haetaan sitten vähän ennen viittä kotiin. Ja koko päivän lapsi kyselee, että milloin äiti tulee.
Alue: Aihe vapaa
En lukenut koko ketjua, mutta voin kertoa, että itseäni turhauttaa nämä hämmentävän monet perheet, jotka vauvan syntymän jälkeen pitävät 1-3-vuotiaan sisaruksen päiväkodissa 35-45 tuntia viikossa, ja lempeästi kun yrittää kertoa vanhemmille lapsen psykologisen kehityksen kautta asiaa, että saattaisi lapsen itkuisuuteen, väsymykseen ja muuhun oireiluun päiväkodissa ja kotona auttaa, jos lapsi saisi viettää enemmän aikaa äidin ja vauvan kanssa, vanhemmat ovat aivan yllättyneitä ja kiittävät kyllä kun kerroin ja saattavat lyhentää lapsen hoitoviikkoa muutamalla tunnilla tai jopa päivällä... selitellen että kun vauva valvottaa ja ja ja ja, kun ovat vielä aiemmin kertoneet, että se vauva valvottaa aivan samalla tavalla myös sitä sisarusta, joka kaipaisi myös sitä kotiarkea ilman kolmeatoista samanikäistä "kaveria" liian pienissä tiloissa, sijaisten ja muiden vaihtuvien aikuisten seassa, sairastumassa kahden viikon välein uuteen hengitystieinfektioon ja viemässä saman taudin myös kotiin vauvalle. Olen siis töissä 0-4-vuotiaiden ryhmässä, ja joka talvi joku äiti kertoo, kuinka vietti juuri viikon sairaalassa rs-viruksen kourissa olevan vauvan kanssa...
Toivoisin takaisin alle 20 h/vko sopimukset, jos toinen vanhempi kotona, poislukien lastensuojeluperheet. Ja sopimuksesta huolimatta voisi perheet pitää lasta suosiolla kotona pahimmat sairastelukuukaudet tai viikot suojellakseen sitä vauvaa...
T. Kolmen lapsen äiti, vaka-ope, jonka esikoinen jatkoi 4-5-vuotiaana päiväkodissa pikkusisaruksen synnyttyä hyvin satunnaisilla hoitopäivillä ja pitkillä lomilla, ja heti kun oireili päiväkodissa 1kk vauvalomalta paluun jälkeen, jäi vielä kuukaudeksi kotiin ja sitten oli 15 h vko päiväkodissa 1 kk ennen 3 kk kesälomaa. Lapsella säilyi kaverisuhteet ja sama pieni päiväkoti ihanine työntekijöineen. Toinen lapsi puolestaan oli kolmannen lapsen synnyttyä kokonaan kotona, koska se oli selvästi hänelle parempi. Päiväkotipäivä on kuitenkin lapselle työpäivä, ja kaikki lapset eivät jatkuvasta kaveriseurasta suinkaan vain nauti...