Esikoinen päiväkodissa ja itse äitiyslomalla. Miksi ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vilpitön kysymys heille, jotka liputtaa päiväkerhon puolesta. Mikä tekee kerhosta 9-12 kolme päivää viikossa paremman kun esim päiväkodin 9-12 kolme päivää viikossa?

Esim. kaverisuhteiden luomisen kannalta päiväkodissa 9-12 olevilla lapsilla on usein vaikeuksia. Kun suurin osa ryhmästä tekee täysiä päiviä, jää 9h/viikko hoitoajalla oleva lapsi auttamattomasti ulkopuoliseksi.

Minulla on kokemusta 9 ( no yleensä ei kyllä ehditty ennen kuin 9.30) - 13 hoito ajasta.

Kaksi lasta oli hoidossa tämän ajan useamman vuoden ajan.

Toinen oli ulospäin suuntautunut ja tosi puhelias, toinen arka ja hiljainen. Kummallakaan ei ollut mitään ongelmia kaverisuhteista pk ssa, ja olivat ihan ryhmän jäseniä siinä missä muutkin.

Pk oli yksityinen ja joustava tosin. Jos oli vaikka jotain kokopäivä retkiä tai ip retkiä, niin puolipäivä lapset pääsivät aina mukaan.

Ja siellä myös rohkaistiin vanhempia olemaan mukana toiminnassa, ja aika usein oltiinkin vielä jopa kahteen asti kaikki tuon hakuajan jälkeen.

Joku nyt aina jotain eri mieltä ja sitä mieltä, että kaikkien muiden tapa toimia on täysin väärin. Ainoa mahdollisuus on kasvattaa itselleen itsearvostus ja suora selkä ja tehdä ilolla omat asiat just niin kuin parhaaksi kokee. 

Jätätkö nyt lapsen pois hoidosta, koska joku random tuttava on sitä mieltä että sun pitäis? No et jätä. Viet lasta hoitoon aivan niin kuin ennenkin ja lopetat muiden mielipiteiden miettimisen. Ikinä et voi tässä maailmassa kaikkia höyrypäitä miellyttää, joten ihan turha edes yrittää ja uhrata ajatuksia muiden miellyttämiseen. 

Paras vastaus tuollaiselle kauhistelijalle, on "Todellakin vien lapsen hoitoon. Mutta miksi sinä murehdit mun elämää? Millä tavalla tämä asia liikuttaa sinun elämääsi?" 

Vierailija kirjoitti:

Normiarki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normiarki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vilpitön kysymys heille, jotka liputtaa päiväkerhon puolesta. Mikä tekee kerhosta 9-12 kolme päivää viikossa paremman kun esim päiväkodin 9-12 kolme päivää viikossa?

Isoin ero tulee jo siinä että harva vanhempi vie päiväkotiin lasta kolmen tunnin ajaksi tai edes neljäksi. Tyypillisesti nämä vauvan tieltä hoitoon työnnetyt isommat ovat hoidossa 3-5 päivää viikossa täydet tunnit. Kyllä siinä monesti sydäntä särkee kun ne uniset ja apaattiset lapsukaiset tuodaan virkkeitä hakemaan kukonlaulun aikaan. Lapseni päivähoidossa nämä kotiäitien lapset ovat pitempiä päiviä kuin työssäkäyvien lapset, ensimmäisenä tuodaan ja viimeisenä haetaan. Käytönnössä lapset ei montaa hetkeä kotona valveilla ehdi olemaan, jotta jaksavat taas aamulla aikaiseen tulla hoitoon.

Erikoista. Minun lapseni päiväkoti taas käytännössä tyhjenee klo 12:30. Kiva olisi, jos itsekin pystyisin useammin hakemaan lapseni siihen aikaan, mutta töitten takia hän on aina viimeinen haettava.

Aika harvinainen päiväkoti jos tyhjenee 12:30 :D Taitavat sitten lapset olla kaikki virikehoidossa. Töiden takia ymmärtäisinkin jos lapsi haetaan myöhemmin, mutta kun parhaimmillaan kaksi vanhempaa aamulla lapset yhdessä hoitoon tuo, lähtevät kotiin lepäilemään ja illalla viimeisenä hakevat kello 17 päiväkodin mennessä kiinni. Tosin näiden lasten aivan varmasti on parempi ollakin koko päivä hoidossa. Onhan toki töiden takia joskus omakin lapsi se viimeinen haettava, silloin kylläkin puolisoni on hänet myöhemmin iltavuoroon mennessään vasta vienyt.

Mistä ihmeestä sinä tiedät, mitä noiden lasten vanhemmat päivällä tekevät? Mahdollisesti töitä, aivan kuten sinäkin. Samoin et myöskään voi tietää, milloin työnsä tekevät ne, jotka hakevat lapsensa klo 12:30. Perheillä on erilaisia työaikajärjestelyjä, ja monilla lapsensa aikaisin hakevilla on myös isovanhempia auttamassa.

Minä voin ainakin vakuuttaa, että vaikka minulla on kolme lasta ja päiväkodilla olen pyörinyt vuosikausia, en ole koskaan nähnyt virikelasta hoidossa klo 17. Asia on päinvastoin kuin väität.

Jep, me saatetaan viedä ja hakea lapset yhdessä ja mennä päiväksi kotiin. Siellä sitten lepäillään koko päivä läppärin ja teamsin ääressä ja haetaan lapset sitten neljän jälkeen. Väittäisin että lasten on parempi olla päiväkodissa sen aikaa, vaikka me vanhemmat siellä kotona fyysisesti ollaankin. Ja hui kamalaa, joskus pidetään ruokatunti yhtä aikaa, ja nautitaan siitä että saa rauhassa jutella! Samoin nuo hakumatkat on semmoinen kiva pieni hetki puolison kanssa kahden. Mutta varmaan joku päiväkodin täti taikka setä paheksuu kun näkee meidän tulevan yhdessä kotivaatteissa hakemaan lapsia...

En velana osaa nähdä ongelmaa että lapsesi on päiväkodissa jos viihtyy siellä ja saat omaa aikaa. Mutta myöskään pitkää valitustesi listaa en ymmärrä. Olethan kuitenkin valinnut tehdä toisen lapsen itse? Joskus kuulin että yksi lapsi on yksi mutta kaksi on viisi. Jos ei handlaa niin ei kannata tehdä.

Itse olin koko lapsuuteni kotona, tuohon aikaan eskari ei ollut pakollinen. Voi kunpa olisin saanut olla päiväkodissa! Olisin saanut kavereita ja tekemistä. Kotona oli vaan kärttyinen äiti ja tosi vähän virikkeitä. Onneksi oli sentään luontoa lähellä, sai siellä leikkiä vapaasti maalla.

Että en kyllä yhtään tuomitse jos lapsesi on päiväkodissa. Ehkä osa-aikainen ratkaisu olisi silti paras?

Vierailija kirjoitti:

Itse olin koko lapsuuteni kotona, tuohon aikaan eskari ei ollut pakollinen. Voi kunpa olisin saanut olla päiväkodissa! Olisin saanut kavereita ja tekemistä. Kotona oli vaan kärttyinen äiti ja tosi vähän virikkeitä. Onneksi oli sentään luontoa lähellä, sai siellä leikkiä vapaasti maalla.

Että en kyllä yhtään tuomitse jos lapsesi on päiväkodissa. Ehkä osa-aikainen ratkaisu olisi silti paras?

Kärttyinen äiti? Miksi tällaiset ihmiset tekee edes lapsia, jos kärsivällisyys ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Tätä se teettää kun valtio tukee liikaa kansalaisiaan. Nyt mieluummin kasvatetaan omat lapset vierailla, kun he ovat ”ammattitaitoisia kasvattajia jotka voivat tarjota sellaisia virikkeitä mitä kotona ei saa”.

Mikset hanki niitä virikkeitä sinne kotiin, vanhempana sinun tehtäväsi on se lapsi kasvattaa eikä valtion virassa olevan lastenhoitajan.

Päiväkoti on perustettu sitä varten, että kun molemmat vanhemmat ovat töissä eikä ole muita joka lapsesta huolehtisi kotona, lapsi viedään päiväkotiin. Kumma että tämä yhteiskunta on tehnyt varhaiskasvatuksesta ja päiväkodista hupilaitoksen jonne kuka vaan saa viedä lapsensa kun ei kiinnosta itse hoitaa omia lapsiaan. Älä tee lapsia jos et jaksa niistä huolehtia, maapallo on muutenkin jo ylikansoittunut.

Tätä minäkin olen ihmetellyt: miksi edes tekee lapsia, jos kokee olevansa niin surkea kasvattaja, että meluisan päiväkodin ylityöllistetyt "tädit" tarjoavat parempaa?

Tuttujen lapsia katsoessa näkee selvästi, että päiväkodissa mukulat eivät opi muuta kuin huutamaan.

Päiväkodissa pätee vahvimman laki. Sen sieltä oppii ja nopeasti.

En ymmärrä tätä koko asiaa, että miksi muita kiinnostaa. Täälläkin on jos jonkinlaista jopa lapsetonta ihmistä kommentoimassa. Mitä ihmettä? Ei mua ainakaan voisi vähempää kiinnostaa, että syöttääkö joku lapselleen kasvisruokaa vai sekaruokaa, mennäänkö teidän perheessä seitsemältä vai kymmeneltä nukkumaan, tai viedäänkö esikoinen päiväkotiin tai seurakunnan kerhoon vai ollaanko tiiviisti neljän seinän sisällä kouluikään asti. Oma veikkaukseni on, että kouluun voi olla haastavampi sopeutua sellaisella lapsella, joka koko päiväkoti-ikänsä on ollut kotona. Mutta jos nyt joku haluaa pitää vaikka kaikki 5 lastansa kotona, niin ihan vapaasti minun puolestani!

Niin kauan kun lasta ei vahingoiteta eikä mitään lakeja rikota, niin en ymmärrä miksi tämä ylipäätään kiinnostaa ketään ulkopuolista. Varhaiskasvatuslaki ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on käsittääkseni säädetty juuri näitä tilanteita varten, jotta kaikilla lapsilla olisi _oikeus_ varhaiskasvatuksen riippumatta perheen tilanteesta. Jos olet sitä mieltä, että lapsi kärsii päiväkodista, niin ensinnäkään mikään tutkimusnäyttö ei puolla asiaa varsinkaan yli 2v kohdalla. Jos tästä huolimatta olet tätä mieltä, niin hyvänen aika, älä vie lastasi päiväkotiin ja ole tyytyväinen valintaasi! Miksi joitakin korpeaa se, että joku käyttää tätä oikeutta jonka itse jätti käyttämättä? Kaduttaako? Veikkaan että osin kyse on taas jälleen kerran kateudesta. Jostain syystä on kamala ajatus että joku muu saisi elämäänsä helpotusta jota ei itse ole ymmärtänyt tai halunnut käyttää. Ehkä ei ole ollut varaa maksaa päivähoitomaksuja, nekin kun tekee jonkin verran vuodessa vaikka iso osa yhteiskunnan varoista kustannetaankin.

Onko niitä lapsia pakko vääntää, jos on noin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä lapsia pakko vääntää, jos on noin vaikeaa?

Maailman kulunein ja väsynein ja surkein kommentti. Jos ei sinulla ole mitään järjellistä sanottavaa, niin jätä kirjoittamatta. Vai oliko tuo sarkasmia niitä kohtaan jotka kirjoittavat jotain noin yksinkertaista ja kulunutta?

En ymmärrä mikä ongelma tässä on? Tosin mulla lapset syntyneet niin harvakseen että eivät olleet koskaan kunnallisessa hoidossa mutta vein seurakunnan kerhoon aina kun niitä oli iän mukaan.Ymmärrän kyllä jos viet jos sulla vauva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä vaan että kuinka meistä vähän vanhemmista ihmisistä kasvoi ihan normaaleja ilman päiväkotien virikkeitä. Ja äidit pysyi selväjärkisinä vaikka hoitivat ne muksunsa kotona kun pystyivät. Mä jaksan ihan oikeasti ihmetellä että hankitaan lapsia ja ne viedään päiväkotiin jos äiti tai isä on kotona. Tekosyy että kavereiden takia, uskon että niitä kavereita löytyy muualtakin.

En tiedä, mitä tarkoitat ”teillä vähän vanhemmilla”, mutta 1960-luvulle saakka valtaosa äideistä oli pientilojen emäntiä, joilla oli karja hoidettavanaan, ja 1960-luvulta saakka valtaosa äideistä kävi kodin ulkopuolisessa työssä. Lapset käytännössä kasvoivat keskenään.

Nykyään on moni asia paremmin, ja nykyään myös tiedetään, että 3-vuotiaasta alkaen lapsiryhmästä on hyötyä lapsen kehitykselle ja myöhemmälle koulumenestykselle.

Ei ollut äitini tilan emäntä, eikä kavereitten eikä naapureittenkaan äidit. Eikä me kasvettu sisarusten kanssa keskenämme, äiti hoiti meidät kotona kun kerran kotona oli. Samaten me kehityimme ihan tavallisiksi aikuisiksi normaalilla lapsen kehityksellä ilman päiväkotia. Koulumenestys ei satavarmasti olisi ollut sen parempi eikä huonompi, kavereita oli muutenkin.

Ennen ei lapsiin kohdistettu myöskään niin suuria odotuksia. Kouluun mentiin 7-vuotiaana aakkosia ihmettelemään, nykyään puolet kouluun tulijoista osaa lukea.

Ja kaverit, niitä oli kenellä oli. Jos ei ollut, se oli lapsen oma vika. En kaipaa noita aikoja.

On se kumma että nykyisin ei osata oikeinkirjoitusta, jos puolet lapsista osaa lukea kouluun mennessään. Kun lukee ihmisten kommentteja eri palstoilta, kirjoitukset vilisevät virheitä. Pilkku ja yhdyssanavirheet kukoistavat

Jos 5-vuotiaan ottaa yhtäkkiä pois päiväkodista, niin eihän lapsi nää enää kavereitaan ollenkaan. Kun ne kaverit jatkaa päiväkodissa, niin päiväkotipäivän jälkeen ne kaikki kaverit ovat kotonaan. Ei silloin illalla lähdetä enää muita perheitä tapaamaan, koska päiväkotipäivän jälkeen on edessä arjen askareet. Viikonloputkin yleensä pyhitetään perheelle ja muille menoille. Oma 5-vuotias ei ainakaan tapaa päiväkotikavereita kuin päiväkodissa.

Ja nythän on monessa kunnassa jo meneillään kaksivuotinen eskari.

BMW kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä vaan että kuinka meistä vähän vanhemmista ihmisistä kasvoi ihan normaaleja ilman päiväkotien virikkeitä. Ja äidit pysyi selväjärkisinä vaikka hoitivat ne muksunsa kotona kun pystyivät. Mä jaksan ihan oikeasti ihmetellä että hankitaan lapsia ja ne viedään päiväkotiin jos äiti tai isä on kotona. Tekosyy että kavereiden takia, uskon että niitä kavereita löytyy muualtakin.

En tiedä, mitä tarkoitat ”teillä vähän vanhemmilla”, mutta 1960-luvulle saakka valtaosa äideistä oli pientilojen emäntiä, joilla oli karja hoidettavanaan, ja 1960-luvulta saakka valtaosa äideistä kävi kodin ulkopuolisessa työssä. Lapset käytännössä kasvoivat keskenään.

Nykyään on moni asia paremmin, ja nykyään myös tiedetään, että 3-vuotiaasta alkaen lapsiryhmästä on hyötyä lapsen kehitykselle ja myöhemmälle koulumenestykselle.

Ei ollut äitini tilan emäntä, eikä kavereitten eikä naapureittenkaan äidit. Eikä me kasvettu sisarusten kanssa keskenämme, äiti hoiti meidät kotona kun kerran kotona oli. Samaten me kehityimme ihan tavallisiksi aikuisiksi normaalilla lapsen kehityksellä ilman päiväkotia. Koulumenestys ei satavarmasti olisi ollut sen parempi eikä huonompi, kavereita oli muutenkin.

Ennen ei lapsiin kohdistettu myöskään niin suuria odotuksia. Kouluun mentiin 7-vuotiaana aakkosia ihmettelemään, nykyään puolet kouluun tulijoista osaa lukea.

Ja kaverit, niitä oli kenellä oli. Jos ei ollut, se oli lapsen oma vika. En kaipaa noita aikoja.

On se kumma että nykyisin ei osata oikeinkirjoitusta, jos puolet lapsista osaa lukea kouluun mennessään. Kun lukee ihmisten kommentteja eri palstoilta, kirjoitukset vilisevät virheitä. Pilkku ja yhdyssanavirheet kukoistavat

Ja onnistuit itsekin haukkumisen keskellä tekemään kirjoitusvirheen.

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, lapselle paras paikka on kotona. Kysyppä lapseltasi haluaako olla mielummin päikyssä vai kotona. Sanoisin että ne lapset jotka viihtyvät ja haluavat ennemmin päiväkotiin kuin kotiin, ovat aika harvassa. Näillä lapsilla on yleensä ongelmia kotioloissa.

Lapsesi on niin iso, että ei tarvitse enää sinulta hoitoa. Voitte yhdessä tehdä ruokaa, leipoa, pelailla, siivota, piirtää, maalata ja ulkoilla kun vauva nukkuu. Voisi myös olla kiva että lapsi saisi ikäistään seuraa esimerkiksi aloittamalla jonkin kivan harrastuksen tai kerhotoiminnan. Se riittää aivan mainiosti sosiaalistamaan 5 vuotiasta.

T.Vakaope

Missähän vaiheessa se väsynyt äiti nukkuu jos sanotaan aina, että nuku kun vauvakin nukkuu, mutta sitten pitäisikin seurustella toisen lapsen kanssa? Itsellä vasta yksi tuore vauva ja ihmettelen miten ihmiset pärjää useamman pienen lapsen kanssa kotona kun vauva valvottaa yöt samaan aikaan.

Herran jestas, ei ne kaikki valvota. Eikä kannata opettaa että joka inahdukseen vastataan. Itsellä oli  kahden vanhimman väliä 1 v 10 kk. Tein töitäkin kotona osapäiväisesti ja ihan itse hoidin lapsia. Kyllä on saamattomia uusavuttomia ihmisiä !

1 v 10 kk ikäero on myös mielestäni helpompi kuin viiden vuoden ikäero. Viisivuotias kaipaa ihan erilailla touhua kuin alle kaksivuotias. Ja se viisivuotias ei nuku päiväuniakaan. Kahden pienen kanssa saa helpommin huilattua kun molemmat nukkuvat päikkärit. Nimim. Been there done that. Puolet viikosta olen 5 v., 1,5 v. Ja vauvan kanssa kotona. Kokoaikaisesti 1,5 v. ja vauvan kanssa.

Niin, minulla 2 ja 3 lapsen väliä oli 6 v. Vielä helpompaa oli silloin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, lapselle paras paikka on kotona. Kysyppä lapseltasi haluaako olla mielummin päikyssä vai kotona. Sanoisin että ne lapset jotka viihtyvät ja haluavat ennemmin päiväkotiin kuin kotiin, ovat aika harvassa. Näillä lapsilla on yleensä ongelmia kotioloissa.

Lapsesi on niin iso, että ei tarvitse enää sinulta hoitoa. Voitte yhdessä tehdä ruokaa, leipoa, pelailla, siivota, piirtää, maalata ja ulkoilla kun vauva nukkuu. Voisi myös olla kiva että lapsi saisi ikäistään seuraa esimerkiksi aloittamalla jonkin kivan harrastuksen tai kerhotoiminnan. Se riittää aivan mainiosti sosiaalistamaan 5 vuotiasta.

T.Vakaope

Missähän vaiheessa se väsynyt äiti nukkuu jos sanotaan aina, että nuku kun vauvakin nukkuu, mutta sitten pitäisikin seurustella toisen lapsen kanssa? Itsellä vasta yksi tuore vauva ja ihmettelen miten ihmiset pärjää useamman pienen lapsen kanssa kotona kun vauva valvottaa yöt samaan aikaan.

Voi kuule niin sitä tehtiin 80- ja 90-luvuilla. Kun vauva syntyi ja äiti oli äitiyslomalla, niin isommat lapset oli otettava pois päiväkodista. Kotosalla oltiin koko porukka ja kyllä lapset nauttivat, kun saivat nukkua aamulla pitkään eikä tarvinnut lähteä raijaamaan heitä päiväkotiin, jonne heitä ei tosin olisi otettu vastaan. Itse muistelen kolme lapsen äitinä lämmöllä aikaa, kun koko perhe (puolisoa lukuunottamatta) saimme olla kotosalla ja hoidella vauvaa ja isommat lapset saivat leikkiä ja nauttia kiirettömyydestä. Asuimme omakotitalossa, joten isommat lapset pystyivät leikkimään pihalla ja muutenkaan ei ollut tekemisestä puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, lapselle paras paikka on kotona. Kysyppä lapseltasi haluaako olla mielummin päikyssä vai kotona. Sanoisin että ne lapset jotka viihtyvät ja haluavat ennemmin päiväkotiin kuin kotiin, ovat aika harvassa. Näillä lapsilla on yleensä ongelmia kotioloissa.

Lapsesi on niin iso, että ei tarvitse enää sinulta hoitoa. Voitte yhdessä tehdä ruokaa, leipoa, pelailla, siivota, piirtää, maalata ja ulkoilla kun vauva nukkuu. Voisi myös olla kiva että lapsi saisi ikäistään seuraa esimerkiksi aloittamalla jonkin kivan harrastuksen tai kerhotoiminnan. Se riittää aivan mainiosti sosiaalistamaan 5 vuotiasta.

T.Vakaope

Missähän vaiheessa se väsynyt äiti nukkuu jos sanotaan aina, että nuku kun vauvakin nukkuu, mutta sitten pitäisikin seurustella toisen lapsen kanssa? Itsellä vasta yksi tuore vauva ja ihmettelen miten ihmiset pärjää useamman pienen lapsen kanssa kotona kun vauva valvottaa yöt samaan aikaan.

Voi kuule niin sitä tehtiin 80- ja 90-luvuilla. Kun vauva syntyi ja äiti oli äitiyslomalla, niin isommat lapset oli otettava pois päiväkodista. Kotosalla oltiin koko porukka ja kyllä lapset nauttivat, kun saivat nukkua aamulla pitkään eikä tarvinnut lähteä raijaamaan heitä päiväkotiin, jonne heitä ei tosin olisi otettu vastaan. Itse muistelen kolme lapsen äitinä lämmöllä aikaa, kun koko perhe (puolisoa lukuunottamatta) saimme olla kotosalla ja hoidella vauvaa ja isommat lapset saivat leikkiä ja nauttia kiirettömyydestä. Asuimme omakotitalossa, joten isommat lapset pystyivät leikkimään pihalla ja muutenkaan ei ollut tekemisestä puutetta.

Minä kolmen lapsen äitinä muistelen lämmöllä aikaa, kun lasten isä vei isommat lapset mukanaan päiväkotiin töihin mennessään, ja itse sain nukkua vauvan kanssa pitkään.

Aamupäivän seurustelin vauvan kanssa ja tein kotitöitä, sitten pistin vauvan päiväunille ja kävin itse syömässä lounasta ulkona vauvan nukkuessa rattaissa. Sitten hain isommat päiväkodista, missä he olivat syöneet omat lounaansa.

Pitkät iltapäivät vietimme kirjastoissa, ystävien luona, puistoissa, musiikkitapahtumissa, metsäretkillä, sateella sisäleikkipuistoissa ja taidetta tehden. Se on uskomatonta, miten paljon tekemistä kaupungissa on eri-ikäisille lapsille ja miten paljon enemmän ehtii kun ei tarvitse kokata kahta lämmintä ateriaa päivässä!

Ja aina kun näin äitiyslomalla työkavereita, he ihmettelivät kuinka saatoin näyttää niin levänneeltä!

Vierailija kirjoitti:

Ei, tuo ”lapsi kotiin” on osa äitimyyttiä. Oikeasti 5-vuotiaalle se on rangaistus että päivähoito loppuu, erotetaan kavereista ja joudut kökkimään äidin ja vauvan kanssa kotona.

Juuri näin. Kun olin itse lapsi, äitini hoiti minua kotona melkein kolmevuotiaaksi. Olin innoissani päästessäni hoitoon perhepäivähoitajalle jolla oli muita samanikäisiä lapsia. Ehdin olla siellä jotain 6kk hoidossa ennen kuin äitini jäi äitiyslomalle veljestäni. Olin sitten kotihoidossa siihen asti kunnes olin lähes kouluikäinen (olin tarhassa jotain pari kuukautta ennen kuin koulu alkoi). Muistan olleeni äärimmäisen pitkästynyt kotona. Asuimme vieläpä haja-asutusalueella jossa ei ollut muita samanikäisiä lähellä. Toivoin joka ikinen päivä, että olisin päässyt jonnekin missä olisi ollut leikkikavereita.

Kun ystäväni sai toisen lapsensa nelisen vuotta sitten, hänen vanhempi lapsensa oli aluksi kotona, mutta lopulta meni päiväkotiin kolmeksi päiväksi viikossa. Tämä oli kuulemma erinomainen ratkaisu kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vilpitön kysymys heille, jotka liputtaa päiväkerhon puolesta. Mikä tekee kerhosta 9-12 kolme päivää viikossa paremman kun esim päiväkodin 9-12 kolme päivää viikossa?

Esim. kaverisuhteiden luomisen kannalta päiväkodissa 9-12 olevilla lapsilla on usein vaikeuksia. Kun suurin osa ryhmästä tekee täysiä päiviä, jää 9h/viikko hoitoajalla oleva lapsi auttamattomasti ulkopuoliseksi.

Miten niin "kun"? Meidän kunnassa on kyllä ihan kokonaisia osapäivälasten ryhmiä, joissa kaikki lapset on n. 8-12. Ei siinä kukaan jää ulkopuoliseksi.

-eri