Esikoinen päiväkodissa ja itse äitiyslomalla. Miksi ongelma?

Päiväkoti on paras ratkaisu työssäkäyvälle äidille/isälle/huoltajalle, muutoin se

oma koti on tottakai paras kasvuympäristö lapselle.

Ellei kotioloissa tai lapsessa itsessään sitten ole jotain häikkää, niin ettei ne lapsen kotiolot tarjoa perusasiallisia kasvuolosuhteita.

Lapsuus on lyhyt ja lapsi ehtii "sosiaalistumaan" pitkän vuosia kestävän koulutusperiodin aikana.

Kysykää keltä tahansa varhaiskasvatuksen alalla nykyään työskentelevältä.

" Miksi sinun lapsiasi pitää hoitaa, jos olet itse kotona? Luuletko, että työssäkäyvät haluavat maksaa tästäkin lomailijoille?

Voidaan tietysti kaikki lopettaa työn tekeminen. Joku toinen tekee.[/quote]

Juuri näin. Se kuuluisa "Joku".

Kunhan se en ole minä itse vaan se joku toinen.

Päivähoitopaikoissa saatetaan varmistaa "Kai lapset voi olla joulun ja meidän kesälomankin aikana varmasti hoidossa?". Edes lomaa eivät osa lapsista saisi pitää että rasittuneet vanhemmat saa relata. 

Äiti äitiyslomalla.

Toinen lapsi tuodaan päiväkotiin.

Itkevä muksu portilla kun äiti lähtee vaunuilla vauvan kanssa kotiin.

Jatkossa äiti äitiyslomalla.

Kaksi lasta tuodaan päiväkotiin.

Kaksi lasta rääkyy portilla kun äiti lähtee vaunuilla vauvan kanssa kotiin.

Jokainen eläköön kuinka parhaaksi kokee.

Ei ne lapsetkaan koko päivää jaksa itkeä.Tottuvat aikanaan ettei se itkeminen hyödytä ja osaksi päiväkotirutiineihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi sinun lapsiasi pitää hoitaa, jos olet itse kotona? Luuletko, että työssäkäyvät haluavat maksaa tästäkin lomailijoille?"

"No ihan sen takia että synnytin juuri uuden veronmaksajan joka maksaa myöhemmin myös sinun eläkkeesi.

Ja se vanhempi lapsi joka menee päiväkotiin maksaa kyllä ihan tarpeeksi veroja elämänsä aikana."

Nimenomaan.

Verojen maksaminen tässä on just se tärkein pointti.

Kuka tekee säilykkeitä tulevaisuudessa, ellei kukaan synnytä tölkkitehtailijoita?

Miettikää jukolauta sitä kun kehtaatte mutkuttaa että äitiyslomalla oleva äiti vie sen isomman lapsensa päiväkotiinjoka päivä! 

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista että sä näet lapsellesi laitoksen olevan parempi paikka, kuin koti.

Kuinka pitkiä päiviä ja kuinka usein ap.n lapsi on varhaiskasvatuksessa? Näin vaka opena ajattelen, että 2-3 päivää viikossa kello 9-15 maksimi järkevä aika tässä elämäntilanteessa. On tärkeää, että myös sisaruksille muodostuu suhde ja lapsi saa myös vanhemman läsnäoloa ja aikaa. Näitä vuosia et saa milloinkaan äitinä takaisin.

Musta tuossa tilanteessa on enemmän kuin hyvä, että viisivuotias lapsi käy päivähoidossa. Kysehän on siitä, että miten pitkiä päiviä se lapsi siellä hoidossa on. Joko pitää lasta puolipäiväisenä, tai lapsi on hoidossa kello 8-15, jos nukkuu vielä mielellään päikkärit. Turha pitää mitään pitkää päivää, mutta tuon kuuden tunnin päivän viisivuotias jaksaa paremmin kuin hyvin päivähoidossa.

En siis itse ottaisi kokonaan pois päikystä, onhan siellä lapsen omat sosiaaliset piirit, ne tutut vertaiset, joiden kanssa harjoitellaan monia tärkeitä taitoja. Usein siellä ryhmässä tulee paremmin harjoiteltua niitä koulussakin tarvittavia taitoja, esim. muiden kuunteleminen, asioista kaverin kanssa sopiminen, oman vuoron odottaminen ja aikuisen ohjeiden noudattaminen tehtävätilanteessa. Kyllä ne ryhmässä toimisen taidot on vaan hankalaa harjoitella kotona ilman ryhmää.

T:eskariope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vilpitön kysymys heille, jotka liputtaa päiväkerhon puolesta. Mikä tekee kerhosta 9-12 kolme päivää viikossa paremman kun esim päiväkodin 9-12 kolme päivää viikossa?

Esim. kaverisuhteiden luomisen kannalta päiväkodissa 9-12 olevilla lapsilla on usein vaikeuksia. Kun suurin osa ryhmästä tekee täysiä päiviä, jää 9h/viikko hoitoajalla oleva lapsi auttamattomasti ulkopuoliseksi.

Minulla on kokemusta 9 ( no yleensä ei kyllä ehditty ennen kuin 9.30) - 13 hoito ajasta.

Kaksi lasta oli hoidossa tämän ajan useamman vuoden ajan.

Toinen oli ulospäin suuntautunut ja tosi puhelias, toinen arka ja hiljainen. Kummallakaan ei ollut mitään ongelmia kaverisuhteista pk ssa, ja olivat ihan ryhmän jäseniä siinä missä muutkin.

Pk oli yksityinen ja joustava tosin. Jos oli vaikka jotain kokopäivä retkiä tai ip retkiä, niin puolipäivä lapset pääsivät aina mukaan.

Ja siellä myös rohkaistiin vanhempia olemaan mukana toiminnassa, ja aika usein oltiinkin vielä jopa kahteen asti kaikki tuon hakuajan jälkeen.

Faktoja yksityisen pöiväkodin ihannoijille.

FAKTA 1. joku tekee päiväkodin avulla itselleen rahaa

FAKTA 2. Yksityisessä päiväkodissa on työntekijöillä

-> huonommat palkat

->huonommat lomat

= ketähän töihin valikoituu??

Ja miksi olisi hyvä tulla jo kasilta, niin silloin ehtii syödä aamupalan ja meillä ainakin toiminta alkaa heti 8.30. On helpompaa oppia päivästruktuuri, kun aloittaa päivän yhdessä muiden kanssa ja on heti toiminnan alusta mukana. Meillä osa lapsista leikkii aamupalan jälkeen ja osalla on aamupiiri. Aamupiirissä käydään kuitenkin päiväjärjestys läpi, eli tuolloin lapsi näkee, mitä päivän aikana tehdään. Ja jos onkin joku poikkeus päiväjärjestykseen, on se helpompi sietää, kun siitä on etukäteen puhuttu. Ja tuo leikki, se vasta tärkeää onkin! Kun on paikalla leikkejä valittaessa, niin ehtii leikkimään hyvän tovin ennen ohjattua toimintaa. Liian lyhyt leikkiaika aiheuttaa vain harmitusta.

T:Se eskariope

On pakko uskaltaa sanoa ääneen myös se, että on perheitä, joissa lapsen on parempi olla päivähoidossa, vaikka vanhempi tai molemmat ovat kotona. Aina ei voimavarat riitä, tai perheessä on muita ongelmia. Ap on tämän ymmärtänyt ja tehnyt lapsen kannalta ilmeisesti oikean ratkaisun.

Höpöhöpö. Nythän monissa kunnissa on muutenkin menossa kokeilu 5-vuotiaiden esiopetuksesta, minkä tarkoituksena on nimen omaan saada ne loputkin tuon ikäiset kotoa pois sosialistumaan. Muissa maissa koulut jo alkaa tuon ikäiselle (on toki leikkiä, mutta pointti, ettei äiti enää riitä tuon ikäisen sosiaalisiin tarpeisiin).

Oma sosiaalinen, reipas esikoiseni on aina viihtynyt päivähoidossa, eikä ole koskaan itkenyt, kun sinne on viety (koska on hyvä henkilökunta ja kivat kaverit). Toki on myös innoissaan, kun hänet haetaan kotiin, ja kotonakin viihtyy.

Esikoinen oli 3v, kun kuopus syntyi ja esikoinen tietysti jatkoi päivähoitoa (näin toimittiin kaikissa tietämissäni perheissä, joissa perhevapaillakin varaa maksaa pk-maksut). Sisaruksen syntymä ja vauvan vaatima huomio äidiltä on jo muutenkin isoja muutoksia lapselle, ettei todellakaan kannata rikkoa vielä lapsen päiväkotirutiiniakin samalla. Mitään sisaruskateutta meillä ei tullut, kun ei esikoisen tarvinnut vinkua vieressä, kun äiti imettää vauvaa.

Työkaverini on monen lapsen äiti. Hän asuu Helsingissä, jossa päivähoitopaikat on kiven alla. On kohtuutonta, että työssäkäyvä joutuu kuskaamaan lapsiaan eri päiväkoteihin vain siksi, että joku itsekkäästi pitää kiinni subjektiivisesta oikeudestaan vaikka viettää päivät kotona. Hyvänen aika, onhan sen lapsen viihdyttämiseksi muitakin vaihtoehtoja kuin päiväkoti! On kerhoja, on harrastuksia, ehkä sukulaisia ja ystäviä voi (vastavuoroisesti) hyödyntää. Jos asuu paikassa, jossa päiväkotipaikkoja on pilvin pimein, niin sitten asia on tietenkin eri, mutta ruuhkakeskuksissa pitäisi kyllä ajatella hieman omaa napaansa pidemmälle.

Aloittaja kai piti esikoistaan päiväkodissa vain osan päivää ja -viikkoa, mutta ei kai se mikään ylimääräinen hoitopaikka kuitenkaan ollut, ehkä vei sijan juurikin työssäkäyvän lapselta?

8.30-14.30 ja n 3pvä viikko. Siinä aplle ratkaisu.

T vakaope

Mua ei oikeastaan jaksa kiinnostaa kuinka hyvä tai huono äiti olen jonkun ventovieraan ihmisen mielestä tällaisen yhden asian perusteella.

Mulla on kolme lasta ja kyllä, on ollut aikoja kun isompi on ollut päiväkodissa samalla kun olen ollut pienemmän kanssa kotona. On ollut muutenkin tilanteita joissa olen ollut syystä tai toisesta kotona tai muuten vapaalla ja lapsi tai lapset päiväkodissa.

Nämä on olleet ratkaisuja jotka on tehty lasten itsensä ja meidän perheemme tilanteen pohjalta ja vieläkään, vaikka kuopus on jo esiteini en kadu yhtään tällaista hoitopäivää. Kuitenkaan kenenkään lapsista ei ole tarvinut ikänä olla täyttä aikaa päivähoidossa vaan on pystytty järjestämään lyhyet hoitopäivät, pitkät lomat ja mukavasti arkivapaita.

Mä itse tiedän millainen äiti olen ja meidän tilanteen tuntevat ihmiset lähinnä ihailevat ja ihmettelevät miten hyvin olen tätä hommaa saanut vedettyä. Ne kommentit välillä lämmittää mieltä, varsinkin vaikeampina aikoina. Eikä tosissaan kenenkään mamma-palstalaisen mielipide pysty tätä rikkomaan.

Kehoitan muitakin miettimään nämä juuri sen oman perheen ja tilanteen mukaan ja jättämään nämä turhat ”olenko muiden mielestä huono äiti”-pohdinnat väliin. Olet hyvä äiti juuri silloin kun mietit sitä omaa lastasi etkä muiden mielipiteitä.

Sinustako on oikein että tehdään vaan lisää lapsia ja sysätään entiset yhteiskunnan kasvatettaviksi kun ei jakseta nähdä vaivaa että viihdytettäis itse ?

Meidän ryhmässä sen verran monta integroitua lasta, että äitinä pitäisin kyllä oman lapseni kotona mahdollisimman pitkään. Ei ole lapsen etu olla vähällä huomiolla, hirveässä hälinässä ja stressissä koko päivää. Tehkää vain niin monta kuin jaksatte itse hoitaa.

T.hoitaja

Mun mielestä hyvä ratkaisu! Mikä vain kellekin parhaiten sopii. Itse en kokisi olevani paras mahdollinen äiti, ellen pitäisi huolta omasta jaksamisestani ts. nukkuisi, kun vauva siihen hetken suo. Se on kaikkien etu, että esikoinen saa olla silloin päiväkodissa päivät temuamassa, näkemässä ikätovereita ja opettelemassa äärimmäisen tärkeitä sosiaalisia taitoja.

Se on ihan käsittämätöntä, että Suomessa tästä on tullut tällaista, ettei mitään apuja lastenhoitoon saisi käyttää, vaan 5-vuotiasta pitää pystyä itse viihdyttämään, vaikka vauva valvottaisi tunnin välein yöllä (eikä se ole vain kyljen kääntö, vaan väh. 0,5h menee ennen ku itse taas nukahdat) ja jotkut vauvat roikkuu jatkuvasti tissillä jne. Ei kaikilla ole sitä mummoa naapurissa tms. Ja olisihan se nyt hirveetä, että esikoisen pitäisi vaihtaa tutusta pk-ryhmästä jonnekin kerhoon vain koska sisarus syntyi.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan käsittämätöntä, että Suomessa tästä on tullut tällaista, ettei mitään apuja lastenhoitoon saisi käyttää, vaan 5-vuotiasta pitää pystyä itse viihdyttämään, vaikka vauva valvottaisi tunnin välein yöllä (eikä se ole vain kyljen kääntö, vaan väh. 0,5h menee ennen ku itse taas nukahdat) ja jotkut vauvat roikkuu jatkuvasti tissillä jne. Ei kaikilla ole sitä mummoa naapurissa tms. Ja olisihan se nyt hirveetä, että esikoisen pitäisi vaihtaa tutusta pk-ryhmästä jonnekin kerhoon vain koska sisarus syntyi.

Mitään apuja on vähän eri asia kuin 9 tuntia päivässä päiväkodissa joka päivä!

Eikait se yllätyksenä tule että vauva valvottaa ja jos ei silloin jaksa montaa lasta hoitaa niin jättää sitten tekemättä.

Nyky.päovänä ei olla itse valmiita ottamaan vastuuta.mistään vaan oletetaan että yhteiskunnalla on joku velvollisuus hoitaa kaikki.

Kyse ei ole aina äideistä ja vauvoista. Myös isät jäävät nykyään hoitamaan jälkikasvuaan useaksi kuukaudeksi. Eräskin tuttu isä jaksaa viettää 1- ja 3-vuotiaiden lastensa kanssa yhden yhteisen päivän viikossa. Lopun ajan isompi lapsi on päiväkodissa, koska ”siellä on kaverit” ja ”lapsi rakastaa olla siellä”.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, lapselle paras paikka on kotona. Kysyppä lapseltasi haluaako olla mielummin päikyssä vai kotona. Sanoisin että ne lapset jotka viihtyvät ja haluavat ennemmin päiväkotiin kuin kotiin, ovat aika harvassa. Näillä lapsilla on yleensä ongelmia kotioloissa.

Lapsesi on niin iso, että ei tarvitse enää sinulta hoitoa. Voitte yhdessä tehdä ruokaa, leipoa, pelailla, siivota, piirtää, maalata ja ulkoilla kun vauva nukkuu. Voisi myös olla kiva että lapsi saisi ikäistään seuraa esimerkiksi aloittamalla jonkin kivan harrastuksen tai kerhotoiminnan. Se riittää aivan mainiosti sosiaalistamaan 5 vuotiasta.

T.Vakaope

AP kuvailee olevansa kipeä, väsynyt ja hidas ja siitä huolimatta hänen pitäisi jaksaa tehdä ruokaa ja leipoa pienen lapsen kanssa?! Että ei riitä edes se, kun suoriutuu jotenkuten niistä pakollisista kotitöistä, vaan siinä mukana pitäisi vielä pyörittää innokasta pikkuapuria, joka tuplaa sotkun määrän. Ja sen lisäksi sitten vielä pelataan ja maalataan. Ja ainoa hetki, kun yöllä valvottanut vauva nukkuu ja äidillä olisi mahdollisuus ummistaa itsekin silmät hetkeksi, niin ei kun ulos vaan sen vilkkaan 5 v kanssa.

Ei ju****ta, mitä p*aa. Olen itse lapseton ja silti vetää ihan sanomattomaksi, että joku muka-ammattilainen kehtaa tällaisia kirjoitella.