Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ette ole " sen ensimmäisen"
Kommentit (42)
Nyt olen päässyt yli ja nautin omasta perheestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vain 17 v ja eri maista kotoisin. ero tuli pakon sanelemana vaihtarivuoden päätyttyä. sen jälkeen löysin nykyisen mieheni. kauan kaipasin sitä ensimmäistä kyllä, ja yhteydessä ollaan vieläkin. hänelläkin jo oma perhe niin kuin minullakin. tiesin kyllä koko ajan ettei meistä mitään tule pidemmän päälle, onneksi jäi kauniit muistot ja kiva että ollaan yhteydessä vieläkin.
12 vuotiaina " rakastuttiin" ekan kerran ja seukattiin 6kuukautta...
pieni tauko ja 16vuotiaina palattiin yhteen!!!
nyt 15v onnellisesti yhdessä!!!
eli kyllä joskus voi sattua sellainenkin ihme että 12vuotiaana löytää sen oikean!!!! =)
Vierailija:
että halusin vain päästä irti neitsyydestä. Tyypistä en pitänyt ja kun oltiin touhattu, sanoin että " ei tästä taida tulla mitään" . Olin aika julma siis, tyyppi kun luuli että suhde on vasta alussa... (olin nuori ja tunteeton, näin jälkikäteen arvioituna)
Tosin minun kohdalla juttu meni niin, että etsin yhden illan jutun ja homman jälkeen sanoin, että ei pidetä yhteyttä ja poitsu oli ihan hyvillä mielillä tästä ja erottiin illan jälkeen hymyssä suin.
Mutta jos ensimmäisestä seksikumppanista puhutaan, niin täytyy sanoa, että olisi koko tyyppi liiemmin romanttisessa mielessä innoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huippu-urheilija, lopetti urheilun ja aloitti viinalla läträämisen ja vieraissa käymisen. Lähdin etsimään parempaa.
" ensimmäisestäni" on kulunut 7v. ja minä olen taas yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan henkilöön kulminoituu ensi-ihastus, ensirakkaus, ensiseurustelu ja eka seksikumppani. Ja olen todella onnellinen, että tämä tyyppi on aivan ihana ihminen. Ettei tarvi muistella jotain taukkia, vaan fiksua, suoraselkäistä ja rehellistä ihmistä.
Minä vain olin liian nuori silloin, ja halusin nähdä vielä maailmaa. Vahinko vain, että siitä maailman katselusta jouduin sitten maksamaan huippumiehen menettämisen hinnan. Mutta niin halusin tehdä, enkä ole ikinä katunut, enkä ollut siitäkään kateellinen, että hän löysi vaimon parin vuoden päästä.
Mutta tämä mies nosti riman niin korkealla, että sen jälkeen tapasin pitkään vain tyyppejä, jotka eivät vetäneet vertoja tälle ekalle. Kunnes vihdoin kymmenen vuotta myöhemmin tajusin, että hänen päihittäjänsä on edessäni. Ja silloin tiesin heti, että tämän haluan!
parhaimmillaan kuukauteen (vaikka samalla paikkakunnalla asuttiin)
ja valehteli ja petti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne ketään, joka olisi yhdessä ensimmäisen kanssa. Luulen kyllä, että työkaverini on ensirakkautensa kanssa. On hyvin vanhoillinen ja sen on kertonut, että oli vaikeaa löytää tarpeeksi pitkä poikakaveri, koska oli aina melkein päätä pitempi kaikkia poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska siitä tyypistä ei ollut sitoutumaan ja minähän sen tiesin.
Minä olin se, johon hän otti yhteyttä pienessä kännissä kun oli saatellut jonkun sillä kertaa vuorossa olleen tyttöystävänsä kotiin. Tuota jatkui monta vuotta kunnes muutin toiselle paikkakunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätti mut ja lapseni. Ensimmäinen suhde oli aikuisena.
Ensimmäisen? Siis sen yläasteella olleen random tyypin kans jonka kans pussailin pari viikkoo...? Olen jo 40 ja minulla on ollut monia lyhyitä suhteita ja 3 pidempää joista yhdestä lapset, ennen tätä nykyistä suhdetta. Sen oikean, jota syvästi rakastan, löysin vasta 5v sitten. Tätä ennen en uskaltanut kuunnella sydäntäni, vaan tyydyin samanlaiseen tunneköyhyyteen kuin vanhempani. Mut onneks ei ollu liian myöhäistä löytää sitä oikeaa.
Ensimmäinen naiseni antoi pakit jo 1kk jälkeen. "en vain tuntenut itsessäni sitä jotain" "olisit ollut mulle liian hyvä"
Koska ensimmäiseni huomasi sittenkin tykkäävänsä pojista.
En tietenkään ole, ei kai se ole tarkoituskaan. Eri asiat kiinnostavat eri iässä. t. keski-ikäinen
Alue: Aihe vapaa
että halusin vain päästä irti neitsyydestä. Tyypistä en pitänyt ja kun oltiin touhattu, sanoin että " ei tästä taida tulla mitään" . Olin aika julma siis, tyyppi kun luuli että suhde on vasta alussa... (olin nuori ja tunteeton, näin jälkikäteen arvioituna)
On harmittanut ihan hirveesti sit myöhemmin tuo. Tuon jälkeen en touhannutkaan loppuun asti kenenkään kans (aina vaan jotain pettingiä tmv) ennen kuin tapasin aviomieheni. Hänellä oli poikuus tallella ja minua harmitti hirmuisesti etten ollut enää neitsyt. Aviomiestä ei kyl tilanne haitannut, mut itseäni siis kyllä.