Tämä kauhea digitalisaatio sysää kaiken työn asiakkaiden niskoille
Onkohan kukaan tehnyt laskelmia tai tutkimusta siitä, paljonko ihmisten ”vapaa-aikaa” kuluu nykyään itsepalveluun kun perinteisiä palveluita ei enää ole?
Pankit, yritykset, kaupat, jne. ovat päässeet kiinni isoihin säästöihin irtisanomalla asiakaspalvelijat ja sysäämällä kaiken työn asiakkaiden vastuulle digitalisaation nimissä. Pankkitilikin pitää avata itse netissä, ostokset piipata itsepalvelukassalla, ravintolassakin tilata annokset kohta itse sovelluksen kautta… Nimellisesti toki voi odottaa asiakaspalvelijaa, mutta heitä on niin vähän että se veisi vähintään 10-kertaisen ajan.
Nettisivuilla on pelkkä chat ja ”usein kysytyt kysymykset”, puhelinnumeroa asiakaspalveluun ei enää ole - tai jos onkin, niin sielläkin vastaa automaatti. Miten seniorit oikein tulevat toimeen tässä maailmassa jossa omatkin digitaidot (ja kärsivällisyys!) joutuvat jatkuvalle koetukselle? Ei mikään ihme että syntyvyyskin on romahtanut, kuka niitä lapsia ehtii tehdä ja kasvattaa tämän digipannan puristaessa päätä?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten tätä kutsutaan palvelumuotoiluksi ja kukaan ei saisi kritisoida tällaista kehitystä, jossa asiakas nimenomaan joutuu sekä maksamaan että tekemään kaiken työn.
Minua suoraan sanoen vituttaa tämä palvelukusetus johon olemme tulleet. Ei se ole mitään palvelua, lisäksi ei netti osaa vastata jos minulla on kysyttävää. Samoin kaikki julkiset tahot. Mitä enemmän ohjataan nettiin tekemään asiat itse, sitä enemmän hoidan asiat paikan päällä henkilöiden kanssa.
Se kun ei ole mitään asiakaspalvelua, jos asiakas joutuu itse tekemään ja pähkäilemään.
Kerroit suoraan mun työpäivästä asiakaspalvelijana. Asiakas oli selvittänyt asiaa netistä, tuli paikan päälle ja totesi, että eihän tää homma olekaan niinku netissä sanottiin. Etsittiin sitten yhdessä hänen tarvitsemansa tuote LIVENÄ! Ja löytyihän se, nettitiedoista poiketen toisesta paikasta. On se netti joskus kätevä. Joskus ei.
Tuttua. Menossa oli kesällä projekti; tarvittiin rautakauppaa, puutavarakauppaa, autovaraosaliikettä jne. Riemastuttavaa huomata, että kun on käyttänyt tunteja vertaillakseen tavaroita, hintoja ja saatavuuden nopeutta ja menee fyysisesti paikalle, tiskin takana on myyjä, joka ei tiedä mitä myy (autovaraosat), varastosaldo ei pidä paikkaansa (rautakauppa) tai kuten viimeksi huonekaluliikkeessä, ainoa kassahenkilö ei pysty tekemään kassalla mitään, ennen kuin varastossa hiki hatussa juokseva toinen henkilö on kuitannut jotakin järjestelmään (nettivarausten nouto). Aikaa ei säästy yhtään ja kaikkien työelämästä on tullut kamalaa.
Osa nykyaikaista digisivistystä on tietää, missä nettikaupoissa on paikkansa pitävät reaaliaikaiset saldot ja varaussysteemi ja missä puolestaan saldot ovat täysin suuntaa antavia. Halvinta hintaa metsästävät joutuvat usein pettymään.
Ai vähän niinkuin Neuvostoliitossa? Piti vain jostain tietää, milloin tulee mitäkin tavaraa mihinkin kauppaan ja eiku jonottamaan. Kätevän tuntuista tämä digitalisaatio.
Ei, vaan osassa kaupassa se tavara on, jos netissä näin sanotaan. Esimerkiksi Bauhaus, vk.com, gigantti kuuluvat tällaisiin. Tilaat viimeisen tavaran itsellesi ja järjestelmä päivittyy välittömästi ja muille näkyy, ettei varastosaldoa ole.
En tiennytkään, että VKontakte on myös kauppa. Mitä sieltä voi tilata? Hyvä, että Venäjältä löytyy sentään luotettava nettikauppa, jonka järjestelmä pysyy ajan tasalla.
Kyseessä ei ollut verkko-osoite, vaan lyhennetty viite liikkeeseen nimeltä verkkokauppa piste com. Pilunnussinta on helvetin kivaa.
Jos lyhenne viittaa johonkin sellaiseen, johon et halua viitata, niin miksi käyttää lyhennettä? Maailma on hieman isompi kuin muutama sinun lempiverkkokauppasi.
Ei sitten itselle tullut mieleen että jos laittaa väärän osoitteen niin jollekin voi tulla väärä käsitys :'D