Muita jotka eivät halua palata etätöistä?
En varmaan ole yksin, kun tutkimusten mukaan yli 80% työntekijöistä länsimaissa, jotka ovat nyt tehneet koronan aikana etätöitä, ei halua palata toimistolle. Ja puolet harkitsisi irtisanoutumista jos pakotettaisiin takaisin toimistolle 5 päivää viikossa.
Mutta olisi kiva kuulla kohtalotovereista täällä Suomessa! Milloin ja missä määrin teidän työpaikoillanne palataan toimistolle, mitä olette siitä mieltä ja kuinka paljon teillä on neuvotteluvaraa työnantajienne kanssa?
Kommentit (2742)
Jodelista luettua: "heräsin klo 7:56 ja aloitin työt klo 8:00. Ihana etätyö"
:D
Minä saan enemmän aikaan etänä. Moni teamsikin menee niin, että teen töitä samalla. Osa kokouksista kun on vaan niin aikasyöppöjä ja lähinnä vain kuuntelen, kun joku osasto kertoo suunnitelmistaan tai uusista tuotteistaan. Ei mun tarvitse tuijottaa herkeämättä esitystä, vaan pystyn keskittymään jopa paremmin, jos teen jotain yksinkertaista sähköpostien lajittelua tai excelhakuja siinä samalla.
Mulle etätyö sopii paremmin kuin hyvin. Saan tehokkaammin aikaiseksi ja työmatkaan ei mene aikaa. Lounaan syö silloin kun on nälkä eikä pakosti puolilta päivin. Voi käydä happihypyllä ulkona.
Toimistolla ovat aina samat tyypit, pystyy luettelemaan....
Työskentelin aiemmin pienessä 12 hengen firmassa, jossa etätyö olisi ollut sallittua. Työporukka oli kuitenkin niin mahtava ja esimiehet huippuja, että ei kukaan etäillyt.
Nykyisessä isommassa firmassa taas etätyötä ei saa tehdä, pomot ovat aivan hirveitä ja ilmapiiri on toksinen. Kaikki ovat etäilleet aina kun se on sallittu, ja kukaan ei pomoja lukuunottamatta ole toimistolle korona-aikana tullut.
Mä irtisanoudun kuukauden päästä, uusi työ on jo sovittu pienemmässä firmassa.
Haluan takaisin yhteisöllisyyden tunteen, enkä työpaikkaa, josta haluaa paeta.
Tavoite ei siis ole sietää työpaikkaa ja toivoa etätyötä, haluan kyllä viihtyä töissä ja toimia hyvien ihmisten alaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin aiemmin pienessä 12 hengen firmassa, jossa etätyö olisi ollut sallittua. Työporukka oli kuitenkin niin mahtava ja esimiehet huippuja, että ei kukaan etäillyt.
Nykyisessä isommassa firmassa taas etätyötä ei saa tehdä, pomot ovat aivan hirveitä ja ilmapiiri on toksinen. Kaikki ovat etäilleet aina kun se on sallittu, ja kukaan ei pomoja lukuunottamatta ole toimistolle korona-aikana tullut.
Mä irtisanoudun kuukauden päästä, uusi työ on jo sovittu pienemmässä firmassa.
Haluan takaisin yhteisöllisyyden tunteen, enkä työpaikkaa, josta haluaa paeta.
Tavoite ei siis ole sietää työpaikkaa ja toivoa etätyötä, haluan kyllä viihtyä töissä ja toimia hyvien ihmisten alaisuudessa.
Vaikuttaa siltä, että etätyö ei ollut tässä se määräävä tekijä, vaan ilmapiiri ja toimintatavat. Etätöissäkin kyllä voi tuntea yhteenkuuluvuuden tunteita.
Olen tehnyt 99 % työurasta etätöitä, joten vaikea kuvitellakaan muuta tapaa. Onneksi olen sen verran korkea asiantuntija, että voin tehdä työni kotitoimistossa omalla ilmoituksellani ilman sen kummempia neuvotteluja asiasta. Voin myös aina tehdä työni riippumattomana konsulttina, joten on kaikki langat omissa käsissä. Sen verran kun seuraan muiden toimistoissa työskentelyä ja kokousten pitämistä, niin se on suurimmaksi osaksi pinttynyt tapa jolle on vaikea löytää enää asiaperusteita.
Työpaikka ilmoitteli, että marraskuun alkuun mennessä piti palata kaikkien toimistolle, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön, niin luonnollisesti ei sitten pidä olla kellään. Lisäksi työaikaa helpompi esimiesten seurata ym. diipadaapa.
Olen ennen marraskuuta ollut kahden etätyövuoden aikana varmaan yhteensä 5 päivää sairaslomalla itseni tai lasten takia ja nyt marraskuun alun jälkeen jo kahdessa KUUKAUDESSA yli 10 päivää. Samoin moni kollega ja varsinkin lasten takia, kun hoitopaikat ei ota yskäisiä lapsia hoitoon.
Kai sen työnantaja sitten on laskenut, että näin on kuitenkin parempi ja tuleepahan siinä enemmän lasten kanssa leikiskeltyä, kun on niiden kanssa kotona tervehtymässä, eikä koneen ääressä palavereissa istumassa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyön demonisointi jatkuu, nyt kaivettu joku konsultti kertomaan miten etätyö on kamalaa. Ihmiset lihoo kotonaan ja höperöityy. Kumma vaan kun moni kertoo miten nyt ehtii harrastaa ja käydä kävelylläkin välillä.
"- Osa ihmisistä ei halua mennä työpaikalle, jos siellä on huono henki ja ihmisten välisiä jännitteitä tai on kokemuksia työpaikkakiusaamisesta. Kiusaaminen ei ole teamsissa niin helppoa kuin livenä."
Niinpä, niinpä, oma työnantajani vastaa tähän vaatimalla sataprosenttista läsnäoloa. Uusi työ haussa...
Kauheasti tuossa ylen jutussa demonisoidaan etätyötä.
Loppupuolelta artikkelia löytyy kuitenkin yksi irrallisena heitetty kommentti, joka ei oikein tunnu sopivan artikkelin henkeen..
"Järvisen mukaan etätyöskentelyn ongelmista on toistaiseksi kertynyt melko vähän kokemuksia."
Tuosta tulee sellainen fiilis, että onhelmia pitää keksimällä keksiä, kun ei niitä oikein ole muuten tullut.
Vierailija kirjoitti:
tuula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni töitä ei riitä kahdeksaksi tunniksi päivässä, miksi en siis hyödyntäisi luppoaikaa vaikkapa pyykkäämiseen? Ei sitä tekemistä konttorilla ole sen enempää (siellä vain pitäisi olla tekevinään jotakin).
Olisiko sinulle ok, jos palkkaasi pienennettäisiin sellaiseksi, että se vastaisi tekemääsi tuntimäärää? Jos esim. saisit valita a) työtä toimistolla 8 h päivässä nykyisellä palkalla tai b) etätöitä 6 h päivä pienemmällä palkalla (koska tarvitset vain sen verran aikaa)?
Minä suostuisin, jos olisin tuollaisessa tilanteessa (teen jo muutenkin osa-aikatöitä), mutta epäilen, ettei se kaikille kävisi.
Onneksi meillä maksetaan siitä että tekee tulosta eikä paikalla olosta niinkuin edellisessä firmassa. Se oli todella typerä ja vanhoillinen periaate että piti olla läsnä. Jos hoidat hommasi hyvin ja olet tehokas niin kehitystä tapahtuu ja etenet ja samalla nautit silloin tällöin vähän lyhemmistä päivistä. Olisi sairasta että tehokkuudesta rangaistaisiin.
Sinä et taida olla tuo, jolta kysyin, hän nimitäin itse kirjoitti "itselläni ei riitä töitä kahdeksaksi tunniksi". Hän siis ajattelee työtään sen perinteisen 8 tunnin kautta. Tuollaistahan ei tarvitse kirjoittaa, jos työtä tehdä tuloksen eikä tuntien mukaan. Sellaisissa työpaikoissa ei tarvitse olla toimistollakaan kahdeksaa tuntia, jos tekee nopeammin. Eli asialla ei ole mitään tekemistä etätyön tai lähityön kanssa.
Mutta fakta kyllä oikeastaan on, että työt on kaikkialla, sinunkin työpaikallasi, kuitenkin mitoitettu aika lailla kahdeksan tunnin mukaan. Siihen kun liittyy mm. lait siitä, paljonko lomaa saa vuodessa Jos sinun työsi olisi ajateltu niin nopeasti tehtäväksi, että selviät siitä parissa tunnissa päivässä, et saisi täysiä lomia.
Ymmärrän hyvin, että sinulla ja monella muulla on tarve esittää parempaa ihmistä siksi, että on kokonaistyöaika ja etätyö, mutta eihän se loppupeleissä ole muuta kuin lapsellista itsetehostusta.
Kuulostaa siltä, että sinulla on argumentit vähissä.
Minä teen ihan oikeasti osa-aikatyötä. Työaikani on n. 20-30 tuntia viikossa ja laskutan vain tehdyistä työtunneista.
Lomaa "kertyy" tasan niin paljon kuin itse haluan, sillä en ole työsuhteessa.
Lomaa pidän vähintään 3-4 kk vuodessa.
Tällaiseen päädyin kun työttömäksi jäätyäni huomasin vaihtoehtojeni olevan joko vuokrafirman kautta työskentely tai jonkinlainen yrittäjyys.
Valitsin jonkinlaisena yrittäjyyden ja olen tyytyväinen valintaani.
Työni teen kokonaan etänä.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyön demonisointi jatkuu, nyt kaivettu joku konsultti kertomaan miten etätyö on kamalaa. Ihmiset lihoo kotonaan ja höperöityy. Kumma vaan kun moni kertoo miten nyt ehtii harrastaa ja käydä kävelylläkin välillä.
"- Osa ihmisistä ei halua mennä työpaikalle, jos siellä on huono henki ja ihmisten välisiä jännitteitä tai on kokemuksia työpaikkakiusaamisesta. Kiusaaminen ei ole teamsissa niin helppoa kuin livenä."
Niinpä, niinpä, oma työnantajani vastaa tähän vaatimalla sataprosenttista läsnäoloa. Uusi työ haussa...
Kauheasti tuossa ylen jutussa demonisoidaan etätyötä.
Loppupuolelta artikkelia löytyy kuitenkin yksi irrallisena heitetty kommentti, joka ei oikein tunnu sopivan artikkelin henkeen.."Järvisen mukaan etätyöskentelyn ongelmista on toistaiseksi kertynyt melko vähän kokemuksia."
Tuosta tulee sellainen fiilis, että onhelmia pitää keksimällä keksiä, kun ei niitä oikein ole muuten tullut.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin aiemmin pienessä 12 hengen firmassa, jossa etätyö olisi ollut sallittua. Työporukka oli kuitenkin niin mahtava ja esimiehet huippuja, että ei kukaan etäillyt.
Nykyisessä isommassa firmassa taas etätyötä ei saa tehdä, pomot ovat aivan hirveitä ja ilmapiiri on toksinen. Kaikki ovat etäilleet aina kun se on sallittu, ja kukaan ei pomoja lukuunottamatta ole toimistolle korona-aikana tullut.
Mä irtisanoudun kuukauden päästä, uusi työ on jo sovittu pienemmässä firmassa.
Haluan takaisin yhteisöllisyyden tunteen, enkä työpaikkaa, josta haluaa paeta.
Tavoite ei siis ole sietää työpaikkaa ja toivoa etätyötä, haluan kyllä viihtyä töissä ja toimia hyvien ihmisten alaisuudessa.
Se on varmaan totta, että osa etäilee huonon työilmapiirin vuoksi. Meillä päällikkö + hänen liehittelijät hekuttavat lähityöt aivan ihaniksi ja ovat niin "huolissaan" etätöitä tekevistä, kun ei nähdä fyysisesti. Kumma vaan, että kun koronan takia saa olla etätöissä niin paljon kun haluaa, vain n. 10-20 % työntekijöistä tulevat toimistoon. Päällikkönä minua kyllä hävettäisi tuollainen tekopyhä hehkuttaminen ja "huolehtiminen". Syksyllä tämä samainen päällikkö suunnilleen löi nyrkin pöytään, että nyt kaikki tulevat konttorille sataprosenttisesti. Ei ilmeisesti jaksa/osaa ajatella mistä tilanne johtuu tai ei välitä, eikä halua olla yhtään joustava, vaikka hybridityö toimisi todella hyvin (jopa sataprosenttinen etätyö on toiminut korona-aikana). Tilanteen jotenkin sietäisi, jos edes hybridityö olisi sallittua, mutta nyt on kyllä uusi työpaikka haussa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut toimistolla melkein kokoajan pakollisia etätyöjaksoja lukuun ottamatta ja voin sanoa hyötyneen siitä. Ei ole vaikea erottua edukseen nykyisin muista työntekijöistä, joiden olemassa oloa ei tunnuta huomaavan enää kuin poissaoloissa pakollisissa palavereissa tai silloin, ku työt on tekemättä.
Eikö teidän palavereihin voi osallistua etänä?
Toiseen huomiosta riippuvat ihmiset masentuvat kun joutuvat olemaan yksin ja toiset eivät huomiota tarvitse pärjätäkseen
En voi muuta sanoa kuin olette säälittäviä luusereita. Mikä pelottaa? Kuolema?
En halua eikä todennäköisesti ole edes tarvis.
laiskimmat viihtyy lähitöissä esittämässä pomoille työntekoa
En halua lähitöihin, jossa on paljon rokottamattomia nuoria. Olenkin vaihtamassa työpaikkaa. Entinen yläkouluope
Täällä taas kaikki omassa kuplassa elävät. Poliisit, palomiehet, ambulanssi ensihoitajat, ruokakaupan ihmiset jne. eivät voi tehdä etätöitä.
Etätöissä olet kyllä aika ”kasvoton, hajuton ja mauton!” Uralla eteneminen on myöskin vaikeampaa; ethän ole oikein fyysisesti edes olemassakaan!
Meillä tuli etätyösuositus 3 viikkoa sitten. En kyllä ehtinytkään käydä loka-marraskuussa toimistolla kuin 2-3 kertaa… ja pikkujouluissa joulukuun alussa.