Onko miehesi koskaan lyönyt sinua? (tai muuta väkivaltaa)

Ei toisin kuin ex.

Ex oli mustasukkainen ja umpikännissä satutti, sitten seuraavana päivänä ei muistanut ja vähätteli ja muutamassa viikossa asia oli jo muuttunut niin että vähän tönäisi.. siis niin oksettava luuseri!!

Nykyinen mieheni ja lapseni isä on onneksi normaali päästään. Ei ole mustasukkainen vaan normaali eikä ole yli 20 vuoden suhteemme aikana ollut lähelläkään sellainen tilanne että olisi käynyt kiinni.

Ei ole ja tiedän että ei varmasti ikinä tekisi niin. Ei muutenkaan saa mitään kummallisia raivokohtauksia että esim hakkaisi nyrkkiä seinään ym mitä jotkut pitävät normaalina? Mieheni on rauhallinen riitelijä, kuten minä itsekin, eikä ymmärrä itsekään henkilöitä jotka kiihtyy nollasta sataan sekunneissa..

Mua jotenkin turhauttaa että täällä alapeukutetaan aina kaikki väkivaltaa kokeneet/kokevat, muissakin ketjuissa.

Onpas teillä sitten hyvät miehet. En mäkään koe, että mieheni olisi mikään väkivaltainen sekopää, mutta tuon tapauksen jälkeen olen ollut vähän varuillani. Suhteemme on muuten todella hyvä ja hän on hyvä isä lapsillemme. En tiedä miksi hän juuri tuolloin suuttui noin paljon. Ap

Niin ja mun mies on 190cm ja aika lihaksikas, mä taas pieni ja hento, joten mut oli varmaan aika helppo tönäistä sinne lattialle. Ap

Mun mies on laittanut mut pari kertaa lattiaa vasten ja ollut uhkaava. Mutta pakko todeta, että olin aivan itse aiheuttanut ja ansainnut tilanteen. Kävin siis itse usein miehen kimppuun, ja lopulta miehellä meni hermot eikä ollut muuta vaihtoehtoa päästä tilanteesta pois. Noista tilanteista on noin 7 vuotta ja sen jälkeen mies ei ole ollut kertaakaan väkivaltainen, ja mäkin olen kovan työn jälkeen oppinut olemaan väkivallaton. Noissakaan tilanteissa mies ei käyttänyt tarpeetonta väkivaltaa. 

Musta tuli väkivaltainen exäni tekojen jälkeen, en olisi koskaan voinut kuvitella itsestäni sellaista. Mutta onneksi olen nyt päässyt noista ongelmista. 

Ei ole, mutta minä olen kaksi kertaa lyönyt avarilla ja puristanut niin että sattuu. Hävettää. Onneksi mieheni reagoi siihen niin voimakkaasti ettei ole enää alun jälkeen niin käynyt. Olen luonteeltani selvästi äkkipikainen, vaikka missään kodin ulkopuolella se ei ole näkyvillä.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 21:10"]

On. Hakannut silmän mustaksi ja tökkinyt ruuvilla, repinyt hiuksista, potkinut, kuristanut ja lyönyt remmillä. Olen monet kerrat meikkaillut jälkiä piiloon. Ja paennut turvakodille. Eronnutkin. Mutta annoin sitten vielä mahdollisuuden. Olen kokoajan varuillani, mutta kyllä hänkin on varautuneempi. Pelkää, että lähden turvakodille uudelleen ja sossut kimpussa ei ollut kiva juttu. Niistä päästiin niin ei haluta enää riskeerata

[/quote]

"Päästiin" ja "ei haluta". Nuo monikot kertovat oikeastaan ihan kaiken.

Mä en tiedä mitä se on, jos lyöntien jälkeen vielä jatkaa. Kuka siinä antaa mahdollisuuden ja kenelle ja minkä mahdollisuuden. Mahdollisuuden pelolle?

mä elin lapsuuteni pelon alla, kun oli vanhempien välillä perheväkivaltaa. Fyysisesti vahvempi löi.

lapsilla ei ollut mahdollisuutta kasvaa luottavassa ja turvallisessa kodissa.

Pari kertaa.

Ekalla kerralla yritti heittää minua cd-tornilla ja kun ei osunut niin yritti repiä hiuksista.

Tokalla kerralla puristi käsivarsista (jäi mustelmat) ja ravisti todella lujaa.

Yhdessä ollaan oltu pian kuusi vuotta.

Ei todellakaan ole ja jos olisi, se jäisi kyllä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerralsi.

Ei kukaan mies, ei exät eikä nykyinen, ole koskaan lyönyt tai töninyt. Avioliitossa ollaan oltu 10 vuotta ja joskus kriisiaikana on miehen puolelta henkistä tönimistä ollut kerran. Eli mies osaa sanoilla satuttaa, jos haluaa. Meillä on hyvä ja tasapainoinen suhde. En osaa kuvitella itseäni elämään väkivaltaisen miehen kanssa. Joskus olen miettinyt miten onnekas olen ollut koska ihan kaikki elämäni miehet, mukaan lukien yhden illan jutut, niin lyhyet kuin pitkätkin suhteet(niitä on ollut elämässä kymmeniä), ovat kohdelleet minua hyvin eikä uhkaa ole koskaan ollut. En ole riitelijä enkä provosoija. Vihaan väkivaltaa, pelon tunnetta ja toisen alistamista.

Viimeksi sylkäisin minua kasvoihin, koska en ollut hoitanut jotain hommaa. Välillä kohottaa kättä, kun riitelemme. On joskus painanut minut seinää vasten ja ottanut kauluksista kiinni, kun tanssin baarissa hänen mielestään viettelevästi.

*sylkäisi

En sentään itseäni sylkäissyt kasvoihin. :D