Onko miehesi koskaan lyönyt sinua? (tai muuta väkivaltaa)

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 07:20"]

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 06:58"]

On. Liki kymmenen vuotta oltiin oltu yhdessä, kun siihen asti täysin väkivallaton mies yllättäen kävi kimppuun, läimi ja veti tukasta. Kerroin silloin parille ihmisille, ja kaduin kertomista. Niinpä en kertonut kenellekään, kun mies paria vuotta myöhemmin uudestaan kerran läimäisi.

Olen miettinyt tätä, että ihmiset eivät uskalla kertoa perheväkivallasta, koska tietävät muiden olevan niin ehdottomia. Ehkä meidän kaikkien pitäisi miettiä, että jos joku kertoo meille tuollaista, niin kuuntelisi ja auttaisi ja tukisi ystävän päätöstä, vain vaivihkaa ohjaisi jättämisen suuntaan. Jos heti käskee uhrin jättämään puolisonsa, tämä todennäköisesti sulkeutuu, eikä enää kerro jos jotain tapahtuu.

[/quote]

No, sille on syynsä, miksi kehoitetaan lähtemään suhteesta, jossa on väkivaltaa. Oma siskoni ei lähtenyt, ja hän onkin nyt haudassa. Sinne hän päätyi tuon "no ei se lyönyt kuin kerran, ihan hyvä mies se on" -miehen käsien kautta.

[/quote]

Onkohan kukaan miettinyt tätä väkivaltaongelmaa siten, että jos tuollainen väkivaltainen joutuu ns kiertopalkinnoksi, miten monta naista kerkee pahoinpidellä, kun ainahan on joku ottaja, joka ei tiedä?

Onko kukaan ajatellut, että se, joka yrittää selvitä sen väkivaltaisen miehen kanssa eteenpäin, yrittää auttaa häntä pääsemään irti väkivaltaisesta käytöksestään, ja ottaa vastaan sietämänsä määrän jonkunsorttista väkivaltaa, koska oikeasti voi rakastaa sitä miestään, jonka näkee voivan syystä tai toisesta pahoin, saattaa omalla toiminnallaan säästää muita itseään vielä heikompia naisia joutumasta tuon miehen väkivallan kohteeksi?

Väkivaltaisissakin suhteissa voi olla paljon myös hyvää, pitkiäkin hyviä aikoja. Ja toisekseen, kuka voi sanoa, että se eka pahoinpitely ei olisi se viimeinen, peruuttamattomasti viimeinen. Tai että se olisi ensimmäinen ja viimeinen, kun väkivaltainen itse tajuaa, että teki oikeasti väärin ja hakee apua! Se väkivaltainenkaan ei välttämättä halua olla väkivaltainen, vaan toivoo pääsevänsä itse irti tuollaisesta käytöksestään. En menisi suoriltaan tuomitsemaan häntä alimpaan Helvettiin. Rakkaus on aikalailla pitkämielinen ja kärsivällinen.

Enkä tällä kommentilla halua puolustella väkivaltaisuutta, vaan herätellä yrittämään ymmärtää, miksi joku jää, vaikka on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Todellinen rakkaus, esim pitkässä liitossa, näkee usein paljon syvemmälle kuin pinnallisen rähinän ja väärän käyttäytymisen, ja joskus, ei aina, on vikaa myös siinä toisessa, kuten joku täälläkin oman tilanteensa esitti.

Niin, ja oma vastaukseni ap:n kysymykseen: olen kokenut, ja itsekin jonkin verran väkivaltainen ollut, esim vaatteissa tai hiuksissa roukkunut kiinni. Nykyisin en ole lainkaan väkivaltainen, koska tein oman väkivaltaisuuteni kanssa täydellisen pesäeron. Mieheni oikeastaan vasta silloin aloitti, ja hänkin alkaa jo tajuta, mikä kannattaa, ja mikä ei. Ei kannata esim virkavallan kanssa joutua napit vastakkain.

Kädet on ihmisellä sitä varten, että niillä tehdään hyvää, ei pahaa!

Suu on sitä varten, että sillä selvitetään asioita, ei purra toisia ihmisiä, eikä haukuta ja loukata!

Jalat ovat sitä varten, että niillä voi kävellä auttamaan muita, ei ihmisten potkimista varten!

Sydän on sitä varten, että se täytetään rakkaudella ja hyvyydellä, ei vihalla ja pahuudella!

Hyvää tekevän ei tarvitse pelätä kuin niiden puolesta, jotka pahaa tekevät ja yrittää auttaa heitä siitä pois!

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 13:58"]

Miehiltä voisi kysyä samaa, miesvihapalstalla

http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134

[/quote]

Tämä uutinen on tuulesta temmattu ja jonkun naisvihaajalassukan uutisotsikoihin saama, eikä tuolla väitteellä ole tilastollista todellisuusperää! Lassukat saavat vain tuosta jotain itsetyydytystä, kun ovat saaneet tuollaisen uutisotsikon ajettua läpi. Tilastot kertovat edelleen, että puolisonsa tappamista ylivoimaisesti suurin osa on edelleen naisia, ja lastenkin kohdalla se tekijä ei ole aina suinkaan äiti, vaikka paljon on äitienkin tekemää rankkaakin väkivaltaa, joka kohdistunut omiin lapsiin. Muutama vuosi sitten, kun oli järkyttäviä uutisia vähän väliä, tekijä oli pääsääntöisesti sen perheen isä. Jos puolisonsa surmaaja on pääsääntöisesti mies, niin on itsestään selvää, että myös väkivallan käyttäjä on pääsääntöosesti se fyysisesti voimakkaampi ja verbaalisesti kyvyttömämpi, eli mies.

Pitää kuitenkin muistaa, että SUURIN OSA MIEHISTÄ JA NAISISTA ON VÄKIVALLATTOMIA!

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 12:18"]

On lyönyt, purrut, töninyt, repinyt hiuksista jne. 

Se on aina hyvä sellaisten ihmisten huudella tätä: "En antaisi anteeksi jos löisi", "Jäisi lyöminen vain yhteen kertaan" jne., jotka eivät ole itse kokeneet.

Minäkin olin ennen samanlainen nainen, joka hoki, että: "En antaisi ikinä anteeksi jos mies löisi ja jättäisin heti". Kas kummaa, kun ensimmäinen kerta tuli niin anteeksi annoin ja vielä useammankin kerran. Oikeastaan pahoinpitelyt loppuivat vasta silloin kun soitin poliisit ja mies vietti yön putkassa, kävimme kuulusteluissa jne. 

Nyt viimeisimmästä pahoinpitelystä on kaksi vuotta aikaa ja suhteemme voi hyvin, mutta vaikea tuosta kaikesta oli päästä yli. Hän mm. lopetti sen tolkuttoman alkoholinkäytön ettei vastaavia tilanteita pääsisi tapahtumaan. Tänä päivänä uskon rehellisesti ja aidosti siihen, että mieheni ei enää tekisi pahoinpitelisi minua. Tiedostan, että on harvinaista että hakkaava mies lopettaisi hakkaamisen, mutta luotan kyllä täysin että omalla kohdallani mieheni on lopettanut sen. 

[/quote]

Mä en ole ikinä ymmärtänyt naisia, jotka vaan " antaa anteeksi". Okei, siis yhden kerran mä vielä voin käsittää, mutta jos toinen kerta tulee, niin silloin asia on jo sillä tasolla, että jokaine älykäs ihminen tietää, että se ei anteeksi antamalla ja pyytämällä lopu, vaan ASIALLE PITÄÄ TEHDÄ JOTAIN!!!

Ei siis välttämättä tarvitse jättää miestä, vaan oikeasti, aktiivisesti alkaa käsitellä asiaa. Jos mies ei tähän suostu, niin silloin pelin pitäisi olla selvä. 

Kuten itsekin kirjoitit, miehesi käytti todella ällöttävää väkivaltaa suhun ( oikeasti, kuka aikuinen PUREE??? Hyi saatana, en ikinä saisi takaisin arvostusta tuollaista ihmispaskaa kohtaan)niin kauan kuin olit tyypillinen nainen, ja ajattelit, että kun sä oot niin ihanan spessu ja kyllähän sun rakkautes tietty miehen parantaa. Vasta kun miehesi joutui kohtaamaan tekojensa seuraukset, hän muutti käytöstään.

Älkää olko naiset tyhmiä. teidän itkunne tai rakkautenne ei väkivaltaa lopeta. Ottakaa vastuu omasta elämästänne.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 21:30"]

Mua jotenkin turhauttaa että täällä alapeukutetaan aina kaikki väkivaltaa kokeneet/kokevat, muissakin ketjuissa.

[/quote]

Johtuisiko siitä, että nämä kertovat olevansa edelleen niiden miesten kanssa, jotka ovat lyöneet? 

On. Liki kymmenen vuotta oltiin oltu yhdessä, kun siihen asti täysin väkivallaton mies yllättäen kävi kimppuun, läimi ja veti tukasta. Kerroin silloin parille ihmisille, ja kaduin kertomista. Niinpä en kertonut kenellekään, kun mies paria vuotta myöhemmin uudestaan kerran läimäisi.

Olen miettinyt tätä, että ihmiset eivät uskalla kertoa perheväkivallasta, koska tietävät muiden olevan niin ehdottomia. Ehkä meidän kaikkien pitäisi miettiä, että jos joku kertoo meille tuollaista, niin kuuntelisi ja auttaisi ja tukisi ystävän päätöstä, vain vaivihkaa ohjaisi jättämisen suuntaan. Jos heti käskee uhrin jättämään puolisonsa, tämä todennäköisesti sulkeutuu, eikä enää kerro jos jotain tapahtuu.

On tönäissyt, ottanut tukasta kiinni ja kerran lyönyt nyrkillå selkään. On ulkomaalainen ja ilmeisesti heillä päin (Balkan) normaalia toimintaa. Nykyään tosin näitä ei tapahdu kun ollaan saatu välit paremmiksi.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 15:00"]

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 13:58"]

Miehiltä voisi kysyä samaa, miesvihapalstalla

http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134

[/quote]

Tämä uutinen on tuulesta temmattu ja jonkun naisvihaajalassukan uutisotsikoihin saama, eikä tuolla väitteellä ole tilastollista todellisuusperää! Lassukat saavat vain tuosta jotain itsetyydytystä, kun ovat saaneet tuollaisen uutisotsikon ajettua läpi. Tilastot kertovat edelleen, että puolisonsa tappamista ylivoimaisesti suurin osa on edelleen naisia, ja lastenkin kohdalla se tekijä ei ole aina suinkaan äiti, vaikka paljon on äitienkin tekemää rankkaakin väkivaltaa, joka kohdistunut omiin lapsiin. Muutama vuosi sitten, kun oli järkyttäviä uutisia vähän väliä, tekijä oli pääsääntöisesti sen perheen isä. Jos puolisonsa surmaaja on pääsääntöisesti mies, niin on itsestään selvää, että myös väkivallan käyttäjä on pääsääntöosesti se fyysisesti voimakkaampi ja verbaalisesti kyvyttömämpi, eli mies.

Pitää kuitenkin muistaa, että SUURIN OSA MIEHISTÄ JA NAISISTA ON VÄKIVALLATTOMIA!

[/quote]

Tilasto ei ole koskaan "tuulestatemmattu".

Nalkutus, pihtaaminen ja miehen alistaminen on mielestäsi ok?

Sekään ei käy ilmi mistään tilastoista.

Ei ole lyönyt, mutta kerran otti rinnuksista kiinni niin etä paita repesi, se oli ainoa kerta kun on käynyt käsiksi.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 06:58"]

On. Liki kymmenen vuotta oltiin oltu yhdessä, kun siihen asti täysin väkivallaton mies yllättäen kävi kimppuun, läimi ja veti tukasta. Kerroin silloin parille ihmisille, ja kaduin kertomista. Niinpä en kertonut kenellekään, kun mies paria vuotta myöhemmin uudestaan kerran läimäisi.

Olen miettinyt tätä, että ihmiset eivät uskalla kertoa perheväkivallasta, koska tietävät muiden olevan niin ehdottomia. Ehkä meidän kaikkien pitäisi miettiä, että jos joku kertoo meille tuollaista, niin kuuntelisi ja auttaisi ja tukisi ystävän päätöstä, vain vaivihkaa ohjaisi jättämisen suuntaan. Jos heti käskee uhrin jättämään puolisonsa, tämä todennäköisesti sulkeutuu, eikä enää kerro jos jotain tapahtuu.

[/quote]

No, sille on syynsä, miksi kehoitetaan lähtemään suhteesta, jossa on väkivaltaa. Oma siskoni ei lähtenyt, ja hän onkin nyt haudassa. Sinne hän päätyi tuon "no ei se lyönyt kuin kerran, ihan hyvä mies se on" -miehen käsien kautta.

Miehet on hakkavia sikoja? JUU JUU.

Misandria on sairaus.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 21:30"]

Mua jotenkin turhauttaa että täällä alapeukutetaan aina kaikki väkivaltaa kokeneet/kokevat, muissakin ketjuissa.

[/quote]

Ihmiset taitavat alapeukuttaa monesti viestissä kerrottua huonoa käytöstä, kuin itse viestiä.

Ei ole. Mun ukkoa ei saa auuttumaan sitten millään. Itse kyllä välillä lauon mitä sattuu kun suutun,mutta miestä en saa suuttumaa..naureskelee kyllä.

Kannattaa vähän miettiä mitä sanoo ja kauanko jatkaa sitä ulinaa.

Jossain vaiheessa hyvältäkin ihmiseltä napsahtaa. Tuskin miehenne ihan turhaan on purrut tai sylkenyt päin naamaa.

On, ns. pyöritteli pitkin olohuonetta ja väänti käsiä ja jalkoja, tarttui myös kurkista kiinni. Mietin edelleen jatkanko suhdetta kun taipumus näköjään tarpeeksi vihaisena on tälläiseen käytökseen. Muuten on kaikinpuolin hyvä mies enkä olisi IKINÄ voinut uskoa että tekee niin.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 16:45"]On, ns. pyöritteli pitkin olohuonetta ja väänti käsiä ja jalkoja, tarttui myös kurkista kiinni. Mietin edelleen jatkanko suhdetta kun taipumus näköjään tarpeeksi vihaisena on tälläiseen käytökseen. Muuten on kaikinpuolin hyvä mies enkä olisi IKINÄ voinut uskoa että tekee niin.
[/quote]

Siis kurkusta tietenkin.

on, lyönyt tyynyllä ja kaatanut sängylle vihaisena. kerran puraisi leukaan ja heitti shampoo pullolla päähän kännissä. Nykyään ei enää juo, jos alkoa ottaa niin mä löydän oven.

Mua ei ole koskaan yksikään mies lyönyt, en viettäisi minuuttiakaan suhteessa jossa kokisin pelkoa. Mikä ihme saa ihmisen elämään pelossa tai yleensä sotkeutuu ihmiseen joka on väkivaltainen, niin sokeaan rakkauteenkaan ein usko.

Ei ikinä.

Toinen sivu

Olen sinkku mutta viimeisimmässä suhteessa oli väkivaltaa. Pahinta oli ettei mies tunnustanut sitä väkivallaksi, kun kännissä puristi käsiini mustelmat ja kerran jopa kävi kimppuuni niin että taju lähti.