Lue keskustelun säännöt.
Te joilla on yksi lapsi (eikä enempää tule)
07.10.2014 |
Olisitko halunnut toisen/useamman lapsen, mutta sitä ei jostain syystä tullut? Vai teitkö päätöksen että yksi lapsi riittää (tuntuuko että lapsi kaipaisi sisaruksia)?
Kommentit (38)
En halua toista. Tämä riittää ja on enemmän kuin ajattelin ylipäätänsä edes hankkia. Enemmän tuon miehen projekti tää lapsiasia kuin mun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:40"]
Olisitko halunnut toisen/useamman lapsen, mutta sitä ei jostain syystä tullut? Vai teitkö päätöksen että yksi lapsi riittää (tuntuuko että lapsi kaipaisi sisaruksia)?
[/quote]
Ja kannattaa muistaa, ettei lapsi välttämättä halua sisaruksia. Itsekkin melkein 11 vuotiaana nappulana totesin vasta syntyneestä pikkusiskosta, että toivottavasti se saa mahasyövän.
Ei ole koskaan tuntunut, että sen kummemmin haluaisin lapsia. Yksi meni kokeilun piikkiin ja tämä on ihan hyvä näin, ei kiitos enempää. Lapsi ei ainakaan toistaiseksi (6v) ole tuntunut kaipaavan sisaruksia.
ainoat lapset on aika kauheita, nelonen on hyvä esimerkki
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:50"]
ainoat lapset on aika kauheita, nelonen on hyvä esimerkki
[/quote]
Juuri näin. Ainoat lapset on aina sydämettömiä tyranneja, jotka ei kykene yhteistyöhön kenenkään kanssa. Sisaruksia omaavat sen sijaan ovat aina ihania ja hyväntahtoisia, ystävällisiä ja toiset huomioonottavia. Sisarukset ei koskaan riitele keskenään ja ovat aikuisenakin sydänystäviä ja tukevat toisiaan ihan kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:50"]
ainoat lapset on aika kauheita, nelonen on hyvä esimerkki
[/quote]
Pikkuveljeni kyllä diggasi systeristä. Outo tyyppi muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:50"]
ainoat lapset on aika kauheita, nelonen on hyvä esimerkki
[/quote]
Juuri näin. Ainoat lapset on aina sydämettömiä tyranneja, jotka ei kykene yhteistyöhön kenenkään kanssa. Sisaruksia omaavat sen sijaan ovat aina ihania ja hyväntahtoisia, ystävällisiä ja toiset huomioonottavia. Sisarukset ei koskaan riitele keskenään ja ovat aikuisenakin sydänystäviä ja tukevat toisiaan ihan kaikessa.
[/quote]
Iso peukku nohevasta sarkasmista.
Olen ainoa lapsi ja halusin vain yhden lapsen. Sisaruksia en ole koskaan kaivannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:50"]
ainoat lapset on aika kauheita, nelonen on hyvä esimerkki
[/quote]
Juuri näin. Ainoat lapset on aina sydämettömiä tyranneja, jotka ei kykene yhteistyöhön kenenkään kanssa. Sisaruksia omaavat sen sijaan ovat aina ihania ja hyväntahtoisia, ystävällisiä ja toiset huomioonottavia. Sisarukset ei koskaan riitele keskenään ja ovat aikuisenakin sydänystäviä ja tukevat toisiaan ihan kaikessa.
[/quote]
Iso peukku nohevasta sarkasmista.
[/quote]
Noheva? Onko sitä käyty oikein joku kirjoittajakurssi
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:58"]
4 ai kauhee xD
[/quote]
Onhan tuo melko kylmästi sanottu näin liki 25v jälkeen ajateltuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuis ainakin ihan hirveältä olla ainut lapsi.Kun vanhemmat kuolee niin sitä on totaalisesti yksin.Ei ole ketään joka on jakanut lapsuuden kanssasi,sitä on vaan yksin.Ei ole ystävät esim serkut sama asia,he eivät ole kuuluneet ydinperheeseen.
Yksi lapsi, emme ole enempää suunnitelleet missään vaiheessa. Lapsi ei ole ainakaan vielä kaivannut sisaruksia eikä ole koskaan kysynyt, miksi ei ole enempää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:17"]Musta tuntuis ainakin ihan hirveältä olla ainut lapsi.Kun vanhemmat kuolee niin sitä on totaalisesti yksin.Ei ole ketään joka on jakanut lapsuuden kanssasi,sitä on vaan yksin.Ei ole ystävät esim serkut sama asia,he eivät ole kuuluneet ydinperheeseen.
[/quote]
No mulla on yksi veli jonka kanssa ei olla tekemisissä, lämmittää hirveästi.
Kyllä se oma puoliso ja perhe on tukena sitten kun omista vanhemmista aika jättää, eikä ole yksin.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:17"]
Musta tuntuis ainakin ihan hirveältä olla ainut lapsi.Kun vanhemmat kuolee niin sitä on totaalisesti yksin.Ei ole ketään joka on jakanut lapsuuden kanssasi,sitä on vaan yksin.Ei ole ystävät esim serkut sama asia,he eivät ole kuuluneet ydinperheeseen.
[/quote]
Olen haudannut omat vanhempani. Muistot heistä minulla pysyvät aina. En tarvitse siihen ketään muuta ihmistä, että pystyn heitä muistelemaan. Surun hetkellä omasta perheestäni oli suuri tuki. En siis missään vaiheessa ollut "yksin".
Itse ottaisin mielellään vain yhden lapsen! c:
Yhden lapset elättää kevyesti ja on varaa kaikenlaisiin harrastuksiin ja leireihin joissa lapsi sosiaalistuu ja oppii PALJON uusia taitoja. Näin lapsesta kehittyy viisas, sosiaalinen mutta myös hyvin yksinkin pärjäävä aikuinen (koska ei ole sisaruksia).
Hyvin pääsisi ulkomaillekin matkailemaan kun on vaan yksi lapsi.
Lapsi pääsisi näkemään maailmaa ja niiden eri maiden omia tapoja (uskonto, kulttuuri jne) mikä saisi lapsen pohtimaan asioita eri kantilta ja kasvamaan vielä lisää henkisesti.
Yksi lapsi on the best idea ever! :'>
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:17"]
Musta tuntuis ainakin ihan hirveältä olla ainut lapsi.Kun vanhemmat kuolee niin sitä on totaalisesti yksin.Ei ole ketään joka on jakanut lapsuuden kanssasi,sitä on vaan yksin.Ei ole ystävät esim serkut sama asia,he eivät ole kuuluneet ydinperheeseen.
[/quote]
Tuota, mulla on myös oma perhe, joten en mä yksin jää sitten kun vanhemmat kuolevat. Ja tuohon lapsuuden "jakamiseen", eikös koko elämä kuitenkin eletä tietyllä tavalla "yksin" - vaikka olisi 15 sisarusta, niin kyllä se oma kokemus on aina uniikki. Lapsuuden jälkeen on myös nuoruus, opiskeluaika jne. eikä kukaan voi niitä kaikkia "jakaa".
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:17"]
Musta tuntuis ainakin ihan hirveältä olla ainut lapsi.Kun vanhemmat kuolee niin sitä on totaalisesti yksin.Ei ole ketään joka on jakanut lapsuuden kanssasi,sitä on vaan yksin.Ei ole ystävät esim serkut sama asia,he eivät ole kuuluneet ydinperheeseen.
[/quote]
Tuota, mulla on myös oma perhe, joten en mä yksin jää sitten kun vanhemmat kuolevat. Ja tuohon lapsuuden "jakamiseen", eikös koko elämä kuitenkin eletä tietyllä tavalla "yksin" - vaikka olisi 15 sisarusta, niin kyllä se oma kokemus on aina uniikki. Lapsuuden jälkeen on myös nuoruus, opiskeluaika jne. eikä kukaan voi niitä kaikkia "jakaa".
[/quote]
Varmaan sitä jakamista on enemmän ennen kouluikää. Koulussa on sitten taas tiukemmin niiden oman ikäisten kanssa tekemisissä. Ja opiskellessa opiskelukavereiden.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 14:17"]
Musta tuntuis ainakin ihan hirveältä olla ainut lapsi.Kun vanhemmat kuolee niin sitä on totaalisesti yksin.Ei ole ketään joka on jakanut lapsuuden kanssasi,sitä on vaan yksin.Ei ole ystävät esim serkut sama asia,he eivät ole kuuluneet ydinperheeseen.
[/quote]
Tuota, mulla on myös oma perhe, joten en mä yksin jää sitten kun vanhemmat kuolevat. Ja tuohon lapsuuden "jakamiseen", eikös koko elämä kuitenkin eletä tietyllä tavalla "yksin" - vaikka olisi 15 sisarusta, niin kyllä se oma kokemus on aina uniikki. Lapsuuden jälkeen on myös nuoruus, opiskeluaika jne. eikä kukaan voi niitä kaikkia "jakaa".
[/quote]
Varmaan sitä jakamista on enemmän ennen kouluikää. Koulussa on sitten taas tiukemmin niiden oman ikäisten kanssa tekemisissä. Ja opiskellessa opiskelukavereiden.
[/quote]
Ei kaikilla. Minun veljeni on mua 6 vuotta vanhempi, meillä ei ole ikinä ollut mitään yhteistä.
Tuntuu, että yksi riittää. En usko lapsen erityisesti kaipaavan sisaruksia, hänellä on paljon läheisiä serkkuja ja ystäviä.