Mies suuttui totaalisesti. Nyt suhde kriisissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen hieman tuollainen, että jos olen todella todella vihainen ja vielä provosoidaan niin voi suusta tulla sammakoitakin. Silti ymmärrän, että erolla ja lähdöllä uhkailu on todella väärin ja syvältä. Ja jotenkin tuntuu, että jos sillä uhkailee niin sitä myös sisimmissään haluaa. Että olisin mieluummin ilman sinua kuin tässä riitelemässä kanssasi. Pitää opetella itsehillintää riitatilanteissa. Esim. sanoo, että lähen nyt happihyppelylle tms. ennen kuin sanon jotain tyhmää ja peruuttamatonta.

Tavallaan olen samaa mieltä. Itsekin massiivi riidan yhteydessä huudan, itken ja rukoilen, että voisimme erota. Anelen hellpoa eroa, rukoilen polvillani, että auta minua pääsemään sinusta eroon. Siihen mies vaan vittuilee, että voit painua helvettiin, mutta en taatusti auta. Sitten itketään hysteerisesti loppupäivä ja rauhoitutaan ja huomenna ajatellaan, että eikai tästä mihinkään pääse. Kunnes tulee seuraava massiivi riita.

Aidosti sisimmässäni toivon kahta eri asiaa, joko tämä meidän helvetti loppuu nyt heti ja helposti eron myötä, tai sitten tämä meidän helvetti loppuu jonkun mystisen asenne tms korjausliikkeen myötä, ettei kaikista hankalista asioista aina lähtisi asiat menemään suuresti päin vittua.

Miehelläni on äärimmäisen huono itsetunto, ja hän ottaa KAIKEN hyökkäyksenä. Minä olen itsekin heikkoihminen joka itkee joka asiasta, mutta en jaksa enää itkeä mieheni kanssa ja hänen takiaan.

Eli kun riidan yhteydessä huudan tai rukoilen haluavani eroa, tarkoitan sitä. Sitten kun se riita on ohi, en enää tiedä mitä haluan.

Miksi odotat että hän päättää erosta. Päätä itse erota, tuohan on ihan hirveä suhde ja hirveää elämää. Ei normaali elämän ja parisuhteen tuollaista henkistä kidutusta kuulu olla, eikä kukaan tuollaista kestä koko elämää.

Yksi exä sanoi usein riidan lopuksi viiltävänsä ranteensa. Kerran sitten tilanne meni siihen että annoin veitsen käteen ja käskin menemään kylppäriin niin on helpompi siivota. Ne puheet sitten loppuivat ja pian sit näytinkin hänelle ovea.

Mut siis kato ku, siis niinku kato ku...mä oon vähä tämmönen, siis kato... ku mä oon silleen vähä vaikee. Siis kato ku mä haluun siis...

turvallista sotaa, turvallista sotaa, turvallista sotaa. (vapaa lainaus Vestan biisista (yllätys, yllätys) Turvallista sotaa)

Suomeksi: mun on saatava kiukutella, haukkua, mitätöidä, pilkata, uhkailla, ehkä vähän läppäistä sua silleen turvallisesti, silleen, että otat mut hirmu vakavasti ja pidät täysipäisenä ihmisenä, etkä huuda takaisin, et vihaa vaan rakastat, et lyö varsinkaan takaisin, et pilkkaa. Siis ollen pskasanko, kynnysmatto ja nyrkkeilysäkki silleen turvallisesti samassa paketissa.

Kävikö ulko-ovi? Mitähhhhh?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan yleisesti ottaen, milloin on oikea hetki ottaa eroajatukset puheeksi? Myönnän, että olen 14-vuotisen liiton aikana kahdesti riidan aikana ottanut puheeksi, ettei kanssani ole pakko olla ja ettei meidän ole pakko yrittää asua saman katon alla. Onko se erolla uhkailua, jos olen ihan tosissani, vakavissani, ehdottanut eroa vaihtoehdoksi? Olenko toiminut väärin?

 

Olemme riitojen jälkeen kyllä sitten löytäneet sovun ja muuttaneet asioita, mutta minua on kyllä jäänyt kalvamaan se, olenko nyt ollut se kamala erolla uhkailija. Olen kyllä oikeasti ollut ihan lähtökuopissa eikä sekään tunnu hyvältä ajatukselta, että lähtisi edes varoittamatta. Tyhmältä olisi tuntunut myös jotain leffaa yhdessä katsellessa yhtäkkiä ottaa puheeksi, että niin, oon muuten eroa miettinyt. Kyllä ne ajatukset luontevammin tuli ääneen sanottua, kun oli vanha tuttu konflikti taas käsillä just siinä hetkessä.

Minä en näe tätä uhkauksena, vaan vaihtoehtona. Tämän kuullessa toinen ymmärtää että sun mitta on täynnä tätä nykyistä, ja voitte joko parantaa yhdessä tilanteen tai voitte laittaa kantapäät vastakkain.

Kiitos vastauksesta, näin toivoin itsekin, että vastapuoli on asian tulkinnut. :) Mittani oli silloin oikeasti täynnä, oli vaikea edes hengittää. Kerroin kyllä samassa yhteydessä rakastavani miestä valtavasti, enemmän kuin tulen ikinä ketään rakastamaan, mutta etten vain kestä tällaista yhteiseloa enempää. Ja tässä tapauksessa mies tosiaan muutti käytöstään.

Jos asunto on teidän yhteinen, mies ei voi häätää sinua kodistasi. Pidä kiinni oikeuksistasi!

Lähde nyt sieltä lokkeilemasta.

Vierailija kirjoitti:

Naisen mieli on ailahtelevainen.

mies53v

Miehen mieli on ailahtelevaisempi. Terveisin poliisi ja oikeuslaitos.

Ole nöyrä ja kuuliainen miehesi alamainen, ehkä saat vielä mahdollisuuden?

Olen sanonut miehelleni muutamaankin kertaan että pitäisi varmaan erota, tai että pitäisköhän mun muuttaa pois. Nuo on sellaisissa tilanteissa sanottu joissa mikään muu ei ole enää auttanut miestä tajuamaan että nyt on kyse sellaisesta asiasta, että jos se ei selviä niin en voi olla hänen kanssaan yhdessä enää. En ole "toteuttanut uhkaustani" niin kuin sitä joku haluaa kutsua, koska asiat on sitten saatu selvitettyä kun mies on havahtunut eropuheen myötä. 

Nyttemmin kun mies on lopettanut oman käytöksesnä noissa tilanteissa, ei ole tarvinnut ottaa eroakaan esiin.

Mikäli asioita ei olisi saatu selvitettyä, olisin eronnut.

Vierailija kirjoitti:

Ex-vaimoni oli tuollainen. Haukkui, sekoili ja uhkaili lähtemisellä suuttuessaan. Seuraavana päivänä sitten itkua, että enhän minä sitä tarkoittanut kun uhkasin viiltää autosi renkaat ja haukuin pataluhaksi. No siksi se onkin ex-vaimo.

Hienoa nähdä että MIEHIÄ on sittenkin olemassa, eikä kaikki ole nysvöjä mammanpoikia, joita ohjaillaan miten tahansa ❤

N-43

Hae kaupasta hyvää ruokaa, laita miehelle viesti perään ja pahoittele.

Kun mitta tulee täyteen. Kun et enää kestä toisen tekemisiä, käytöstä josta olet sanonut sen miljoona kertaa niin. Minä sanon ääneen että pitääkö tässä oikeasti erota? Aletaanko ettiä asuntoa? Joskus tilanne menee tuohon pisteeseen kun toinen ei suistu näkemään kuinka huonosti kumppani voi. Toinen on Pakko saada heräämään! Massiivisen romahduksen jälkeen alkaa keskustelu johon myös puoliso osallistuu. Jos ei halua tajuta suhteen tilaa eikä yrittää mitään niin silloin oikeasti erotaan. Tämä erokeskustelu, "uhkailu" on meillä ollut ainoa toimiva keino saada asioita tapahtumaan viimeisen 30 vuoden aikana, niin hullulta kuin kuulostaakin.

Missä miehesi voisi olla?

Tarjoaisin kaljat ja kunnon pihvit, että on laittanut sinut kerralla ojennukseen.

Autan etsimään paremman naisen siinä sivussa.

Mene peilin eteen ja mieti, mitä olet tehnyt väärin ja myönnä nämä itsellesi. Osoittele myös peilikuvaasi ja huuda/ hauku sitä.

Vierailija kirjoitti:

NO jos kämppä on yhteinen, niin ei mies sua voi siitä uloskaan pakottaa. Joudut ostaa sen ulos, tai se ostaa sut ulos. Ei voi tehdä noin, että ilmoita kun olet häipynyt. Se on sun kämppäs yhtä lailla. 

Typerää silti tuollainen erolla uhkailu suutuspäissään. Nyt sitten järjestätte asiat, kämpän jako yms.

Mies on itse lähtenyt ensin, totta kai voi päättää, että saman katon alle hän ei enää tule. Ja totta kai asunto menee myyntiin pikimmiten, tuskin hän haluaa asua vuokralla JA maksaa lainaa. Kyllä se menee myyntiin.

Totta kai ap voi ostaa miehen ulos, jos rahaa on. Mutta ei miehen ole pakko palata enää saman katon alle. En minä palannut.

Siis sinä saat suuttuessasi sanoa mitä tahansa mitä sattuu, mutta mies ei sitten saakaan mennä näihin sinun johdatteluihisi sitten mukaan? 

Aikuinen ihminen on vastuussa siitä mitä suustaan päästää ulos. Lakkaa selittelemästä k-päisyyttäsi niin voit vaikka vahingossa kasvaa aikuiseksi jossain vaiheessa. 

Mun ex-aviomies ja lasteni isä uhkaili liki 8 vuotta lähtemisellä. Uhkasi lähtevänsä nukkumaan sohvalle, jos ei saa seksiä. Uhkasi lähtevänsä omaan asuntoon, jos en järjestä hänelle yllätystapahtumia. Uhkasi eroavansa minusta, koska en ihaile häntä. Eli minun jättämisestäni tuli normaalia puhetta ja mun tunteet vaan hiipuivat ja rakkaus kuoli pikkuhiljaa. Ei erolla ja lähtemisellä uhkailla aina kun on huonolla tuulella, se vie kaiken perustan parisuhteelta ja vie luottamuksen kumppaniin ja yhteiseen elämään.

No me erosimme lopulta. Mies oikeasti jätti minut. Oli hankkinut uuden naisen jo avioliiton aikana selkäni takana. Sitä onnea kesti heillä vuoden verran ja sai sekin nainen jäädä.

Ihan itse olet hautasi kaivanut.

No mutta tuohan on kätevä! Saat kivan kämpän itsellesi, jos hän ei kerran ei aio palata ennen kuin poistut.

Archien sanoin olet "epästabiili paska".