Olin tekemässä työhakemusta, mutta painoin ruksista pois, kun näin hakemuksen viimeisen vaiheen

Yhteen työpaikkaan laitoin hakemuksen, nimenomaan juuri tuohon paikkaan räätälöidyn sellaisen. Hain samalla useampaan muuhunkin työpaikkaan ja tuo kyseinen paikka ei ollut ykkösvalintani hankalan työmatkan takia. Viikon päästä sähköpostiin kilahti, että onnittelut, olet päässyt seuraavaan  vaiheeseen. Se ei kuitenkaan tarkoittanut vielä haastattelua vaan olisi pitänyt tuottaa 10 minuutin videoesitys itsestä tietyillä spekseillä ja sen jälkeen olisi ehkä ilmeisesti ollut haastatteluvaihe jatkoon päässeille. Jätin valintaprosessin tuohon ja lopulta pääsin toiseen työpaikkaan, sellaiseen mistä olin ollut eniten kiinnostunut jo lähtökohtaisesti. 

Mietin, kuinka monta kandidaattia jätti leikin jo tuossa "tee itsestäsi 10 minuutin video"-vaiheessa, sillä kyseinen työpaikka oli psykologin paikka, joihin on oikeasti pk-seudun ulkopuolella pulaa hakijoista. 

Vai mitataanko sietämäsi nöyryytyksen määrällä motivaatiota?

Aika jännä ja täysin empatiakyvytön lähestymistapa HR:n ammattilaisilta.

Vierailija kirjoitti:

kookolmonen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakana päähän niin että jää silmänaukot ja päälle vielä aurinkolasit. Lopuksi videon ääni äänenmuuttajafiltterin läpi. Kuvaan tietysti virtuaalitausta jossa olet jossain kuussa.

Taustaksi joku pelto Alabamasta ja siihen vielä palava risti. 

Taustalla on kaveriporukka juomassa mehukattia suoraan pönikästä. Itse esittäydyn toki asiallisesti.

Tästä videosta haastattelija saisi kohtuullisen tyhjentävän vastauksen siihen "kerro itsestäsi" -kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Kesäkuussa hain paikkaa, jossa olisi pitänyt olla valokuva ja suosittelijat. Ei laittanut kumpaakaan. Hakemus meni rekryfirmaan.

Pääsin kuitenkin jatkoon. Piti vastata neljään kysymykseen videolla. Vastaukseni olivat alle minuutin mittaisia. Seuraavaksi paikasta soitettiin ja kysyttiin olenko valmis tinkimään palkasta. Palkasta päästiin sopuun. Seuraavaksi konsulttifirma lähetti kahdeksan kysymystä, joihin piti vastata videolla sekä kaksi kirjallista kysymystä. Lisäksi oli psykologinen testi ja soveltuvuustesti. Tämän jälkeen minulle ilmoitettiin, että edessä on live videohaastattelu. Pari päivää tuon haastattelun jälkeen ilmoitettiin, että sain paikan. Tänään on siellä kolmas työpäivä.

Hoidin nuo videot sun muut vasemmalla kädellä, koska minua tympäisi ja koska minulla oli työpaikka eli ei mitään menetettävää.

Olen 58v megaläski ja susiruma eli ainakaan ulkonäön takia minua ei valittu. 

Kyseessä oli sihteerin työ. 

Siis tämä oli ihan mahtava juttu! Kiitos kun jaoit tämän, koska todistat oikeaksi sen, että kannattaa olla itsevarma ja ennen muuta luonnollinen. Just noin ne videot ja muut pitää tehdä. Itsevarmasti. Toisella kädellä. Koska tietää olevansa hyvä ja jos ei kelpaa, niin työantaja siinä häviää ja sinä jatkat matkaa eteenpäin.

Tästä voidaan kaikki ottaa mallia. Nyt kun seuraava haku tulee vastaan niin älkää yrittäkö olla täydellisiä, vastata kaikkeen, esittää jotain muuta kuin olette. Sinä siellä ruudun takana, sinä olet riittävä ja ihan hyvä. Vastaa niinkuin vastaisit haastattelussa. Se riittää.

Millä hitolla videoit, kun ei edes omista mitään kameraa etkä laitetta, jossa sellainen olisi?

Jäi kyllä itseltäkin hakematta, kun vaadittiin jotain videoita

haettiinko näyttelijää? kirjoitti:

Millä hitolla videoit, kun ei edes omista mitään kameraa etkä laitetta, jossa sellainen olisi?

Pöytäkone? Niihin saa halpoja webkameroita. Taisi kympin maksaa uusi kun viimeksi ostin. Ei tietsikkaa? 

Eihän ne kännyt paljoa maksa.

Ei sillä että alkaisin videoimaan muuta kuin lintuja. Jollei työpaikka ole asiallinen niin ei sinne huvita mennäkään. Joko tapaavat henkilökohtaisesti tai eivät ollenkaan. Rekrypelleily johtuu liian suuresta työttömyydestä, jollei saisivat jotain tehdä. Kun hakijoista melkein kaikki ovat päteviä useimmiten noilla mitataan vain epätoivon astetta, kuinka pieneen palkkaan suostuu.

Mutta jos haet, työpaikasta riippuen taustalle tietsikkaa ja mappeja tai kirjoja toimistotöihin, keittiötä ja valmiita pullia keittiötöihin jne. Äläkä pidä kädessä vaan jonnekin missä ei liiku jos halpiskänny jotka ei osaa vakauttaa kuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Joo meinasin kerran hakea puutarhalle salaattia pakkaamaan. Hakemukseen olisi pitänyt laittaa valokuva 😂😂😂

Niin, nämä kaikki hakumukset ovat pitäneet sisällään sen , että halutaan vain KAUNIS työntekijä töihin! Osaamisesta ei niin väliä kunhan sillä on vain jakaa "väliä"... Piikalikka pomon "kourittavaksi"... Ei ole rumilla asiaa noihin paikkoihin... ja siksi työtön olenkin ja pysyn. EN edes aio hakea enää mihinkään! PISTE!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannissa ei saa laittaa työhakemukseen edes kuvaa itsestään, koska kuvien perusteella tapahtuu helposti syrjintää. Videoillapa sitä syrjintää vasta tapahtuukin. Saisi tulla samanlainen systeemi Suomeenkin.

Tämähän se tulee jyräämään videovalinnat pois. Se on ihan selkeää, että rekrytoinnissa vaikuttavat asiat joiden ei pitäisi vaikuttaa ja ongelma on inhimillinen. Nimestä näkee sukupuolen, vähän taustaa ja etnisyyttä, kuvasta näkee iän ja ulkonäön, samoin videosta. Nyt on yleistyneet uusina nämä "anonyymit valinnat", joissa hakemuksista tulee rekrytoijille riisutut versiot eli niissä ei ole nähtävissä esim. ikää, sukupuolta ja ikää. Niistä tehdään ensimmäinen karsinta ja vasta loppuvaiheessa nähdään keistä on kyse ja millaisia he ovat.

Video ei vain toimi tässä mallissa.

Ja jos unelmiesi työpaikka vaatii sitä ja asia on haastava, tee ihan semmoinen käsivaralla kännykällä, missä menet ulos auringonvaloon, esittelet itsesi ja kerrot tiivistelmänä sen mitä ansioluettelosi kertoisi - huom tiivistelmänä. Hymyile ja katso kameran aukkoon, älä näyttöruutuun. Tai vastaa niihin kysymyksiin. Yleensä eka kuvaus on paras, ei haittaa vaikka välillä vähän takeltelee tai miettii. Se on inhimillistä. Hyvin hiottu ja "esitetty" on hieman epäilyttävä.

Ja totta tosiaan, vähän nyt järkeä rekrytoijillekin päähän. Ei sitä videota tarvita ollenkaan suurimmassa osassa tehtävistä. Jos missään.

Ja vaikka tässä on ollut hyviä vitsikkäitä heittoja miten videota esitetään pikkujouluissa kaikille vitsinä niin yleensä rekryävä firma kyllä sitoutuu lakeihin ja asetuksiin, ja videoiden katsomista ja säilytystä koskevat tietyt säännöt.

Videosta ja osoitteesta katsotaan myös sosiaaliluokka ja pyritään vetämään johtopäätöksiä ihmisen yksityiselämästä. Itsellä on esimerkiksi aika vanha asunto. Vaikka pidänkin sen siistinä, ei se näytä kovin hyvältä kuvissa kulahtaneine tapetteineen. Joo ja en tasan tarkkaan sitten virittele mitään studiokankaita kotiini, enkä lähde metsään puhumaan yksikseni. Lähellä on myös kaupungin vuokratalo, jossa on lähes sama osoite ja joskus esim. uudet työkaverit ovat luulleen minun asuvan kyseenomaisessa talossa, vaikka ei toki heitäkään saa työhaussa syrjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kieltenopena teettänyt näitä vieraalla kielellä osana kurssia, joka käsittelee koulutusta ja työelämää. Tähän mennessä kaikki ovat saaneet sen tehtyä ja itse asiassa moni on suorastaan loistanut tehtävässä. Onpa tyytyväinen kun ajattelen että mun opiskelijat ovat saaneet harjoitusta tässä ja ehkä heille kynnys hakea tällaiseen paikkaan on sitten matalampi.

Apua, olet oikea kauhujen opettaja, painajainen suorastaan! Olen törmännyt opinnoissa itsekin kaltaiseesi opettajaan joka nautti oppilaiden nöyryyttämisestä. Tosin meillä videot vielä vertaisarvioitiin. Voin kertoa että kiusattuna inteoverttinä olikin aivan todella kiva kuvata itsestään video, jossa ääni tärisi ja hermostutti, olin pinkki kuin possu, hikoilin ja änkytin. Sitten lähettää video korppikotkille, jotka repivät minut kappaleiksi jo perus luokan edessä pidettävän esitelmän jälkeen. Olette hirviöitä!

Saan aivan erilaista palautetta opiskelijoiltani :) Ensinnäkään kukaan muu ei videoita nähnyt, vain minä. Tunsin opiskelijani hyvin siinä vaiheessa, koska olin heitä opettanut jo usealla kurssilla ennen sitä. Kaikille annoin henkilökohtaisen palautteen, jossa panostin nimenomaan kaiken positiivisen kertomiseen. Tiedoston sen jo ohjeistamisvaiheessa, että moni joutuu menemään epämukavuusalueelle, mutta jotenkin ilmeisesti onnistuin heidät motivoimaan, koska videot oli loistavia. Nuoret osaa tehdä enemmän kuin joskus ajatteleekaan, kun heille vaan antaa mahdollisuuden. Myös sellaiset, jotka eivät kirjallisissa töissä olleet mitenkään hyvin aina pärjänneet, onnistuivat videossa mainiosti. Olin tosi ylpeä ihan jokaisesta ja sen heille kerroin. Ja kuten totesin, heiltä sain hyvää palautetta ja sen voimalla jaksan ottaa tämänkin palautteen vastaan :D

Et sentään tehnyt niin kuin eräs minun opettajani - kurssilla oli eräällä tunnilla filmaaja ja jokaisen piti siinä muiden kurssilaisten edessä suostua filmattavaksi ex tempore. Opettajan kirjaamat kunkin kurssilaisen arvostelut jaettiin koko ryhmälle. Muistan eräänkin arvostelun, jossa filmattua kritisoitiin siitä, ettei hän mukamas ollut katsonut kaikkia "yleisön" edustajia tarpeeksi paljon silmiin.

Varmaan ihan kiva juttu - ekstroverteille hölisijöille, jotka muutenkin ottavat jatkuvasti itsestään kuvia ja filmaavat itseään ja toisiaan.

Meille introverteille tuo kurssin läpimenovaatimus oli kammottava asia.

Ei siksi, etteikö sitä olisi selvinnyt, vaan siksi, ettei nyt vain halunnut päästä jonkun tallennetietokantaan räävittäväksi myöhemmin esim. muilla kursseilla (katsotaanpa tämä klippi, älkää esiintykö näin kuin tämä henkilö jne).

Itse kieltäydyin kunniasta, jostain syystä sain kuitenkin arvosanan siinä kuin muutkin. Kai se oli helpompi opettajalle, ettei yksi jäänyt ilman tuommoisen takia.

Hanttihommien hakuvaatimuksena videoklippi on tietenkin täysin ylilyövä - sillä voi sitä paitsi loistaa joku laiskimus, joka nyt vain on hyvä klipintekijänä, kun taas työtehtävissä sellaista sisällöntuottoa tai esiintymistä ei tarvita.

Toisekseen on mahdotonta tietää, minne se klippi sitten joutuu, kun sitä asiaa ei voi pelkällä takaisin vaatimisella hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä haettiin ihmistä, joka oli aina halunnut kehittyä hyvästä tiskaajasta maailman parhaaksi tiskaajaksi.

Minulla on työkokemusta tiskarintöistä, mutta en todellakaan hakenut noin halventavasti tehdyn ilmoituksen vuoksi.

Tiskarinhommia osaa tehdä suojatyöläisetkin. Tiskit koneeseen, odotat ja laitat kaappiin. Ei siinä voi kehittyä, kuin nopeus...

Kyllä voi kehittyä, esim. miten päin astiat kannattaa tietyntyyppisessä koneessa asetella jotta ne puhdistuvat mahdollisimman hyvin. Isossa esim. opiskelijaravintolassa tms kun tiskataan, ja etenkin jos on mahdottoman niukka henkilöstöresurssi, saa kyllä painaa tukka putkella viittä asiaa yhtä aikaa ja olla salamannopeat reaktiot, eikä siinä taatusti mikään suojatyöläinen pärjää. Jonkun pitää hallita myös koneen pikku huoltoja yms. Mutta maailman parhaaksi kehittyminen... huh huh.

Apua. Mua vaivaannuttaisi olla maailman paras tiskaaja.

Eihän "maailman parhaan tiskaajan" seulominen ole edes mahdollista, koska silloin pitäisi ihan kaikkien tiskaajien (+jopa tiskaamattomien, kun ei vaadi koulutusta) kilpatiskata täsmälleen samoissa olosuhteissa.

Kuka normaali ihminen videoi itseään muutenkaan koskaan? Se tuntuu typerältä ja vaivaannuttavalta keskittyä omaan pärstäänsä. Youtube-sukupolvelle normaalia, muille turhaa itsensä korostamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesäkuussa hain paikkaa, jossa olisi pitänyt olla valokuva ja suosittelijat. Ei laittanut kumpaakaan. Hakemus meni rekryfirmaan.

Pääsin kuitenkin jatkoon. Piti vastata neljään kysymykseen videolla. Vastaukseni olivat alle minuutin mittaisia. Seuraavaksi paikasta soitettiin ja kysyttiin olenko valmis tinkimään palkasta. Palkasta päästiin sopuun. Seuraavaksi konsulttifirma lähetti kahdeksan kysymystä, joihin piti vastata videolla sekä kaksi kirjallista kysymystä. Lisäksi oli psykologinen testi ja soveltuvuustesti. Tämän jälkeen minulle ilmoitettiin, että edessä on live videohaastattelu. Pari päivää tuon haastattelun jälkeen ilmoitettiin, että sain paikan. Tänään on siellä kolmas työpäivä.

Hoidin nuo videot sun muut vasemmalla kädellä, koska minua tympäisi ja koska minulla oli työpaikka eli ei mitään menetettävää.

Olen 58v megaläski ja susiruma eli ainakaan ulkonäön takia minua ei valittu. 

Kyseessä oli sihteerin työ. 

Siis tämä oli ihan mahtava juttu! Kiitos kun jaoit tämän, koska todistat oikeaksi sen, että kannattaa olla itsevarma ja ennen muuta luonnollinen. Just noin ne videot ja muut pitää tehdä. Itsevarmasti. Toisella kädellä. Koska tietää olevansa hyvä ja jos ei kelpaa, niin työantaja siinä häviää ja sinä jatkat matkaa eteenpäin.

Tästä voidaan kaikki ottaa mallia. Nyt kun seuraava haku tulee vastaan niin älkää yrittäkö olla täydellisiä, vastata kaikkeen, esittää jotain muuta kuin olette. Sinä siellä ruudun takana, sinä olet riittävä ja ihan hyvä. Vastaa niinkuin vastaisit haastattelussa. Se riittää.

Jap, tuostakin näemme ettei ns pärstäkertoimella ole väliä vaan toki nähdään ettei ole hakaneulaa nenässä poikittain tai muuta työyhteisöön sopimatonta tatuointia keskellä otsaa.

Ja eiköhän perimmiltää videohaussa ole kyse ettei saada näitä massahakuja vaan tulija on oletettavasti hieman miettinyt haenko tuonne?

Huh huh, onneksi olen itsenäinen ammatinharjoittaja ja voin aika pitkälti valita asiakkaani kun töitä riittää (ja alalla tulee riittämään). Nakkelen vaan pois kaikki hankaliksi rupeavat. En näin kymmenen vuoden jälkeen varmaan enää sopeutuisi palkkatyöläiseksi mikäli edes ikinä pääsisin tällaisissa prosesseissa jatkoon. Myötätuntoni on työtä hakevien puolella. Ja noista pitäisi vaatia tarkka GDPR-selvitys...

haettiinko näyttelijää? kirjoitti:

Millä hitolla videoit, kun ei edes omista mitään kameraa etkä laitetta, jossa sellainen olisi?

PCn kamera maksanee 15 euroa?

Viber/WhatsUp video, kännykän videoliite?

Hain kerran lentokentän lähtöselvitystiskille töihin. Olisi pitänyt vastata videohaastatteluun, jossa oli muistaakseni kolme haastattelijan ennalta nauhoittamaa kysymysvideota ja niihin olisi pitänyt vastata kolmella eri videolla. Laitoin heille kysymyksen, että miksi ihmeessä tällainen on tarpeellista ja sain vastaukseksi, että siinä testataan hakijan heittäytymiskykyä, jota tarvitaan mm. kuulutusten tekemiseen lentokentällä.

Hmmmmmmm. Mietitäänpä tätä hetki.

Jos kerran työssä tarvitaan kuulutustentekokykyä, niin miksi ihmeessä hakemuksessa ei ollut kohtaa, jossa pitäisi nauhoittaa pelkästään omaa ääntään ja esittää tekevänsä kuulutus? Miksi ihmeessä pitäisi videoida kolme kertaa omaa pärstäänsä ja kertoa itsestään ja heikkouksistaan ja vahvuuksistaan ja lässyttää jotain siitä, että mitä on hyvä asiakaspalvelu??? En ymmärrä :DD

Jätin hakemusprosessin sikseen.

Nyt kun tarkemmin ajattelen: videoita on pyydetty vain sellaisiin organisaatioihin, joilla on hyvin suuri asiakaspalveluosasto.

Eli niitä pyydetään konttorin kehitystöihinkin "vanhasta tottumuksesta".

Jos työnantaja/firma penää videohakemusta, niin silloin pitäisi olla vastaavasti myös heilläkin videoilmoitus.

Se filmin käyttötarkoitus, käsittely ja säilytys pitäisi avoimesti ja rehellisesti kertoa ja taata kaikille hakijoille.

Olen palkannut kymmenittäin ihmisiä suureen firmaan tässä vuosien varrella ja hyvin on pärjätty ilman videoita. Virherekryjä ei ole tullut. Videota pitäisi käyttää harkiten ja vain jos sillä on alalle todellista merkitystä. Kysymys on kaikkien järkevästä ajankäytöstä.

Kun kuvaakaan ei periaatteessa saa pyytää.