Tuoreehko parisuhde ja mies haluaisi minun tekevän töitä omassa yrityksessään
Minulla on ihan hyvä ura ja työ yrittäjänä. Teen töitä aika paljon verkostoitumista vaativalla alalla, jonka kantava voima on tunnettuus. Melko tuore miesystäväni on jo pidemmän aikaa ehdottanut sitä, että lähtisin tekemään töitä hänen omistamassaan yrityksessä. Eli lähtisin tavallaan ihan "uusille vesille" luottaen ainoastaan ominaisuuksiini, jotka ovat tarpeen niin nykyisessä kuin mieheni kaavailemassa tehtävässä.
Minulle heräävät mieleen seuraavat kysymykset:
1. Jos en ole palkattu työntiekijä mieheni yrityksessä (mies haluaisi minun toimivan freelancer-pohjalta), minut on erittäin helppoa ulkoistaa tehtävästä mikäli parisuhteessa jotakin menisi solmuun.
2. Jos jättäydyn sivuun nykyiseltä alaltani, paluu ei ole välttämättä ihan kovin helppo ja ruusuinen siinä tapauksessa, että olen tehnyt ihan muita hommia ja lopettanut yhteydenpidon entisiin asiakkaisiini.
3. Nyt minulla on hyvät tulevaisuudennäkymät. Jos vaihdan "uusille vesille", en todellakaan voi ennustaa millään tavalla tulevaisuuttani. Yrittäjänä kannan kuitenkin omat riskini ja jostakin syystä minua pelottaisi joutua yhden ihmisen mielivallan alaiseksi.
Olenko liian kyyninen vai olenko vain realisti? Mies syyttää minua suhteemme kestävyyden kyseenalaistamisesta mikäli puhun em. ajatuksistani hänelle. Hän kuulemma haluaa olla kanssani koko loppuelämänsä. Minä taas ajattelen, että ihmisten mielipiteet muutuvat. Olemme tunteneet alle vuoden.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan exillä olisi kerrottavaa ja varmaan on kaunistellut asioita voisin veikata.
Mielessäni on käynytkin se, että ottaisin yhteyttä. Kynnys on kuitenkin aika korkea. Mies on myös hyvin pitkälle pitänyt hämärän peitossa sen, keitä edelliset (joskin runsaslukuiset) kumppaninsa ovat olleet. Tiedän vain muutaman nimen huolimatta siitä, että olen aina ollut itse avoin exieni suhteen. Siis keitä ovat, mitä ovat tehneet jne. En toisin sanoen ole kokenut tarvetta salailuun toisin, kuin nykyinen seurustelukumppanini. Tosin en myöskään ihan ymmärrä, miksi asialla olisi väliä. Kumppanini on joka tapauksessa ollut ihan eri tasolla kiinnostunut existäni verrattaessa omaan kiinnostukseeni hänen aiempia kumppaneitaan kohtaan.
Selkein ero tuntuu olleen siinä, että omat exäni ovat olleet koulutettuja, loogisesti ajattelevia sekä tunnepuoleltaan kehittyneitä yksilöitä. Nykyisen kumppanini exät ovat olleet osin ns. elämämkoululaisia ja/tai muuten vain vähän heikommin pärjääviä yksilöitää. Tämä seikka on vähitellen tullut ilmi ja kieltämättä tieto ei lisää arvostustani miestä kohtaan.
ap
Ehkä nuo hänen exät on oikeasti fiksuja naisia vaikkei yllä kriteereissä hänen vaatimalle tasolle paperilla kuten sinä mutta oletko varma että naisten tausta on tuo ja että ovat tuollaisia millaisen kuvan antaa heistä. Sekin että on puhunut tuolla sävyllä vähän vihjaa että ei ole ihan mallikkaasti mennyt asiat.
Hep! Tämä voi olla semmoinen hyväksikäyttäjä, ”delegoija”, nakittaja ja kontrolloija, joka hitaasti tuhoaa naisystävänsä. Kohtapa kaikki eksät ovatkin ”hulluja” ja elämänkoululaisia yms. reppanoita. Ja tuo aloituksen ”etkö luota minuun” kuulostaa todella pahalta.
Ihmistä joka ei luota sokeasti on todella vaikea huijata. Silloin on hyvä vaatia täyttä luottamusta. Sekin on kaasuvalottamisen muoto käyttäytyä todella oudosti ja epäluotettavasti ja samaan aikaan tehdä uhrille selväksi että kaikki järkevä ajattelu ja tilanteiden kyseenalaistaminen on väärin. Noin niitä "hulluja" exiä sitten tehdään. Hullut exät on yleensä niitä kun on nähnyt läpi ja tietää totuuden siitä ihmisestä. Kaikki järjissään olevathan näille sekopäille on hulluja.
Ymmärrän, miksi teit avauksen.
Karismaattinen ja sinulle tärkeä ihminen on tehnyt ehdotuksen, esitellyt muuten hyvä diili on kyseessä ja olet hämmentynyt koska et pysty itse näkemään tätä upeutta.
Mutta hän oli niin vakuuttunut ja vakuuttava... tämän takia ihmiset lähtee kaikenmaailman ternimaitobisneksiin. Nähdään se innoittunut ihminen, joka sanoo kaiken olevan tuotteen/idean/elämäntavan ansiota. Ajattelee, että ehkä se salaisuus siitä valkenee.
Sinä olet kutenkin oikeassa epäilyinesi. En lähtisi tuohon diiliin, paitsi sitten omilla ehdoillani joissa takaisin sopimuksen tasapuolisuuden. Nyt tuota ei ole sulle mitään. Ja tulevaisuuden optioilla (sitku saadaan se miljoonakauppa) ei tee mitään ennen kuin rahat on tilillä.
Mitkä olisi hyödyt sinulle? Niitä ei ole ainuttakaan. Siis miksi ihmeessä vaihtaisi työtä.
Osakkuus firmasta, vakityöpaikka, korkeampi palkka, paremmat edut, päätösvaltaa jne.. siis nämä ovat syitä vaihtaa parempaan.
Ei huonompaan suuntaan kannata töitään vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tää aloitus on totta, niin ihmettelen kuinka oot pärjänny tollasilla älynlahjoilla yrittäjänä :D
Pointtini olikin se, että tämä koko ehdotus on ihan oman maailmanjärjestykseni ulkopuolelta. Niin päätön, että on vaikea käsittää sitä. Yritän nyt hahmottaa sitä, onko oma skeptisyyteni omituista vai ainoastaan tervejärkisen mielipide.
Olen ollut parisuhteessa ja oletusarvo sellaisessa on se, että kumppani haluaa toiselle vain hyvää. Tähän käsitykseeni miehen ehdotus on tuonut erittäin omituisen särön.
ap
Kyllä mies tärkeimmälleen haluaa hyvää. Siis yritykselleen.
Mä jatkaisin oman yrityksen kanssa ja etsisin fiksumman miehen.
Otsikkosi on virheellinen, kun eihän hän ottaisi sinua firman palkkalistoille, vaan jatkaisit edelleen yrittäjänä!
Kaikki riski olisi sinulla ja niitä olisiyrittäjänä vielä enemmän kuin mitä sinulla on nyt. Hän olisi pelkästään voittopuolella, sinä pelkästään häviäjäpuolella. Et tuonut esiin ainuttakaan pointtia, miksi tuo olisi hyödyllinen diili sinulle. Koska niitä ei ole.
Mies on joko hemmetin tyhmä tai sitten vain puusilmäinen oman edun tavoittelija. Tai pahimmassa tapauksessa kontrolloiva narsisti, joka haluaa sinut satimeensa.
Haiskahtaa kyllä paskalta. Mies suorastaan painostaa sinua heittämään urasi junan alle. Työ ja parisuhde-elämä aina erillään. Joku koira siinä on haudattuna, vähän sama kuin ehdottaisit avioehtoa ja toinen rupeaisi syyllistämään siitä. Älä suostu.
-yrittäjämies
Hohhoijaa, taas tätä! Minusta tämä haiskahtaa saman tyypin aloitukselle, joka aina keksii näitä ”alempiarvoisia” miehiä, jotka huijaavat, pettävät ja yrittävät hyötyä hänestä ja juttu kiihtyy kliimaksin asti. Itse on joka aloituksessa se älykkäämpi ja viattomampi osapuoli, joko avioliitossa tai muussa suhteessa. Ja aina pitkälle koulutettu, asunto arvoalueelta, ystäväpiiri professoritasoa. So booooooring 🥱🥱🥱😴😴😴
En ymmärrä, miksi jatkat suhdetta miehen kanssa. Pidät häntä alempiarvoisena ihmisenä. Pitemmän päälle suhde ei tulisi toimimaan, vaikka mitään yrityskuvoita tai muita mieheen liittyviä epäilyksiä ei olisi. Toimivassa suhteessa molemmat ovat tasa-arvoisia (koulutuksesta tai ammatista riippumatta) ja kumpikin arvostaa toista.
Pizzaa vai kebabiako sinun pitäisi alkaa tekemään ja tarjoilemaan miehesi firmassa?
Älä vaihda töitä. Syyksi riittää jo ihan se, että tykkäät nyktisestä työstäsi. Koskaan ei kannata vaihtaa huonompaan työsuhteeseen ellei ole tosi hyvä palkka. Varsinkin tässä tilanteessa kannatta pitää oma työ, eikä mennä uuden puoliskon yritykseen freelanceriksi. Parisuhdetta ja työtä harvoin kannattaa sekottaa toisiinsa. Varsinkin sitä, että toinen on esimies asemassa ja toinen alainen asemassa töissä.
Sinänsä ihmettelen, että miksi se sun mies haluaa, että vaihdat työtä kun sulla on nyt jo hyvä ura menossa ja jos miehen tarjoama työ ei kerran ole selkeä jatko uralla eteenpäin menemiseen... Kalvaako sun ura sen itsetuntoa vai ajatteleeko se, että helpompi perustaa perhe uudessa järjestelyssä (jos siis ootte sen ikäisiä että lapset ois tulevaisuutta). Vai onko mies omistushaluinen tai kontrolliin pyrkivä.
Et todellakaan lähde tuollaiseen. Sanot miehelle vain suoraan, että noup ja pidät oman yrityksesi.
Eihän Ap tekisi töitä miehensä firmassa, vaan jatkaisi yrittäjänä. Kantaisi edelleen yrittäjän riskin yksin. Erona vain, että riski olisi vielä suurempi kuin nykyisessä tilanteessa yrittäjänä.
Huonompaan diiliin pitäisi vaihtaa, hah. Kukaan mies ei ajattelisi naurettavaa ehdotusta kahta sekuntiakaan.
Olette tunteneet alle vuoden ja hän jo pitemmän aikaa painostanut sinua tähän uuteen työhön ja vielä syyttää. Juoksisin karkuun ja nopeasti enkä todellakaan pohtisi asiaa sekuntiakaan.
Eikö sinua yhtään huolestuta tuo miehen manipuloiminen?
Tyypillistä naisilta. Alkaa nyt edes miettiä, että olenko MINÄ nyt kyyninen ja ikävä ihminen, kun TOINEN tekee naurettavan ehdotuksen. Ehdotuksen, jolle pitäisi vain nauraa ja kuitata saman tien: "joo ei".
Miksi kukaan tekisi HUONOMMAN diilin kuin mikä tilanne itsellä on työelämässä tällä hetkellä!?
Rakkaussuhde ei ole rekrytointi. Raja kulkee siinä.
Mies ei harkitsisi tuollaista ehdotusta sekuntiakaan.
Tämän verran selkärankaa naisillakin pitäisi olla.
Ei missään tapauksessa ennen papin aamenta.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään tapauksessa ennen papin aamenta.
Miksi sittenkään vaihtaisit paskempaan diiliin yrittäjänä kuin mikä tilanne on tällä hetkellä?
Sitten korkeintaan voisin ymmärtää, jos olisi osakkuus firmasta ja hyväpalkkainen vakkarisopimus vakaassa, hyvässä firmassa.
Huijarin prototyyppi.