Pitääkö entiselle ystävälle olla lojaali?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Sen verran olen lojaali entisille ystävilleni, että en kerro vuosien jälkeen edelleenkään kellekään heidän salaisuuksiaan. Voisin halutessani tehdä hyvin pahaa tuhoa heidän elämilleen, mutta en sitä tee.
Millaisia ystäviä sinulla on oikein ollut...
Kanavoi nuo jutut fiktion kirjoittamiseen.
Vähän sama kuin kysyisi, pitääkö exälle olla uskollinen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö entisen kumppanin asiat pitää salassa? Kuulostaa, että tämä ystävyysjuttu on arempi paikka kuin ex-kumppanista puhuminen...
Minulle on moni kaveri kertonut existä sukuelinten kokoa myöten yksityiskohdat.
Kerro meillekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö entisen kumppanin asiat pitää salassa? Kuulostaa, että tämä ystävyysjuttu on arempi paikka kuin ex-kumppanista puhuminen...
Minulle on moni kaveri kertonut existä sukuelinten kokoa myöten yksityiskohdat.
No olen mäkin nähnyt kaverini saunassa...
Miettisin, haluanko kostaa vai varoittaa toista ikävästä ihmisestä. Jos kyse on jälkimmäisestä, niin kertoisin, uppoamatta liikaa yksityiskohtiin.
Jos kyse on kostosta, niin pitäisin itsestäni sen verran, etten halua vajota samalle tasolle. Moraalinen ihminen ei kosta, ottaa opikseen ja porskuttaa eteenpäin yhtä kokemusta viisaampana. Onnittelee hiljaa itsekseen itseään siitä, että pääsi ikävästä ihmisestä eroon!
Onhan siinä toki se pieni mahdollisuuskin olemassa, että minä en ollut yksipuolisesti uhri, vaan olisin voinut siinä tilanteessa toimia paremmin. Tai ehkä käsitykseni tapahtuneesta ei ole ihan oikea ja objektiivinen. Tämänkään vuoksi kostaminen ei ehkä ole viisasta.
Vierailija kirjoitti:
Miettisin, haluanko kostaa vai varoittaa toista ikävästä ihmisestä. Jos kyse on jälkimmäisestä, niin kertoisin, uppoamatta liikaa yksityiskohtiin.
Jos kyse on kostosta, niin pitäisin itsestäni sen verran, etten halua vajota samalle tasolle. Moraalinen ihminen ei kosta, ottaa opikseen ja porskuttaa eteenpäin yhtä kokemusta viisaampana. Onnittelee hiljaa itsekseen itseään siitä, että pääsi ikävästä ihmisestä eroon!
Onhan siinä toki se pieni mahdollisuuskin olemassa, että minä en ollut yksipuolisesti uhri, vaan olisin voinut siinä tilanteessa toimia paremmin. Tai ehkä käsitykseni tapahtuneesta ei ole ihan oikea ja objektiivinen. Tämänkään vuoksi kostaminen ei ehkä ole viisasta.
Samaa mieltä, kyllä siitä kannattaa varoittaa, jos vaikka toinen on varastanut jotain tai ei maksa velkojaan takaisin. Sitten taas normaalit ihmissuhde-erimielisyydet ovat sellaisia, että niistä en kertoisi mitään eivätkä muut ole asiasta kyselleetkään (että miksi ette enää ole ystäviä). Se on ihan normaalia, että välillä ihmiset elämässä vaihtuu ja todetaan, että tämä ystävyys ei enää ole sitä mitä se oli tai ei ole koskaan ollutkaan. Tuokin on tuttua, että onnittelee itseään, että pääsi hankalasta tyypistä eroon ja ehkäpä toinen osapuoli ajattelee samoin. Eli molemmille onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Hehe, taitaa ketjuun vastanneilla olla oma lehmä ojassa. Jos AP onkin SINUN kaltoinkohtelema ystävä, mitä pelkäisit paljastuvan?
Aika lapsellinen näkökulma, jos kuvittelet kaikkien uskovat katkeran ystävän paljastuksia. Ne kääntyvät häntä itseään vastaan. Ainakin oma tuttavapiirini on riittävän fiksu ymmärtääkseen, että pahan puhuminen kertoo enemmän siitä puhujasta kuin kohteesta.
Minun puolestani saa siis puhua mitä haluaa, itsensä siinä vain lokaa. Joku raja tietysti siinäkin eli kun joku mainitsi kunnianloukkauksen, niin kyllä itsekin ryhtyisin toimiin, jos levitettäisiin sellaista tietoa vaikkapa somessa. Tällaista on tapahtunutkin eräälle tuttavalle. Vihjeet ja valheet rikoksista esimerkiksi vaikuttavat jo työuraankin, sellaiselle nollatoleranssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi kertoa totuutta, voit kertoa vain oman näkökantasi asioihin.
No tämä. Entinen ystäväni on selitellyt minusta omia näkemyksiään ja suoranaisia valheita ympäriinsä.
Ikävää, miten sairaalloiseksi tyyppi on jälkeenpäin paljastunut.
No, eipähän ole ainakaan ikävä :D
Kyllä sinulla on edelleen tarve kuljettaa häntä mukana, eli on ikävä. Näin kertoo tarinasi kun se kuunnellaan tarkemmalla korvalla.
Kyllä oikaisisin asioita mikäli niitä minun korviini tulisi. Tämä tarkoittaisi kohdallani sitä että jos joku kertoisi minulle että exkaveri sanoo että kaveruutemme päättyi asiaan x, ja se olisi minusta epätotta, niin sanoisin että jaa, minulla on eri näkemys aiheesta, enkä sitten kertoisi tätä eri näkemystä. Jos kaveri menisi asiattomuuksiin valheineen, niin menisin kyllä poliisille asian kanssa.
Sen sijaan en todellakaan kerro mitään mitä olen kaveruutemme aikana salassa pitänyt, eli toisen salaisuuksia. Pyrin myös kohtelemään kauniisti ihmisiä noin yleensäkin, ja varsinkin niitä joilla on minua kohtaan ns. kättä pidempää, Onneksi mistään "salaisuuksista" mitä koskaan olen kellekään puhunut, alkaa olemaan jo 7v aikaa, joten nyt jos joku haluaisi jotain rääpiä niin toteaisin vain että mitäs jotain ikivanhoja juttuja muistelet, menehän jo eteenpäin elämässäsi, ei tuollaisia kukaan terve muistele.
Onneksi ei ole kavereita tällä hetkellä.
Ihan miten vaan. Jos levittelet juttuja entisestä ystävästäsi niin kukaan ei luota sinuun. Koska ajattelevat sinun levittävän juttuja heistäkin kun se aika tulee.
Ja se pitää paikkansa. Luottamuksen voi menettää vain kerran ja sen menettää myös kertomalla juttuja eteenpäin, mitkä sinulle on luottamuksellisesti kerrottu tai olet ystävyyden myötä saanut tietää.
Tuon kun muistat niin ei tarvitse täällä kysellä,että kerronko x-ystävästäni salaisia juttuja vai en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ehkä kohdellut häntä huonosti myös?
Oli kyse ystävyydestä tai parisuhteesta, aina kyse on kahden ihmisen väleistä.
Loukkaukset itseä vastaan tuntuu aina pahemmalle, kuin omat loukkaukset muita kohtaan.Itse käsittelen terapiassa syyllisyyttä päättyneestä ihmissuhteesta. Toimin väärin sanomalla ikäviä sanoja joskus. Hänkin toimi väärin. Minä pyysin anteeksi, hän ei. En halua syyllistää häntä, mutta psykiatriterapeuttini mukaan vika saattaa entisellä tutullani olla persoonallisuudessa.
Itse selvittäisin menneet aina henkilön itsensä kanssa.
En usko, että terapeuttisi on sanonut noin tai sitten hän on täysin epäpätevä.
Mitä vikaa tuossa on? Onpa kauheaa, kun sanotaan, että saattaa olla vikaa persoonallisuudessa. Että oikein saattaa olla!
Minulle on moni kaveri kertonut existä sukuelinten kokoa myöten yksityiskohdat.