Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverisynttärit ahdistaa joka vuosi
31.08.2021 |
Toki jännitän järjestämistä, mitä jos ei oo tarpeeksi hauskaa, mitä jos kukaan ei tykkää tarjoiluista jne..
Mutta eniten jännitän että jos ketään ei kiinnosta, jos kukaan ei tule, tai jos tulevat ja kiusaavat lastani, jne, jne!
Oon ihan hullu... Päiväkoti-iässä nää oli vielä ihan ok, mutta nyt koululaisen kanssa oikeasti ahdistaa joka vuosi. Muistan että n. 10 v iässä aloin itsekin lapsena ahdistua omista synttäreistäni, kun mulla oli pari hyvää kaveria ja tuntui että pitää kutsua monta. Mulla on myös koulukiusauskokemuksia, ja oon tosi herkkä miettimään kiusataanko lastani.
Ja koronasta kommentoijille, kutsumme vain luokkakavereita joiden kanssa on tekemisissä muutenkin.
Ahdistaako lapsen synttärit muita?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Nehän loppuu aikanaan. Ei ole montaa kaverisynttäreitä ollut 10v jälkeen ja omakin poikani piti viimeiset kaverisynttärit 12v.
Meillä päin suurin osa lopetti synttärit 10-vuotiaana, osa jo ekaluokan jälkeen. Oma lapsi järkkäsi vikat synttärit 14-vuotiaana, mutta sitä ennen oli ollut monia synttärittömiä vuosia. Ehdotan synttäriahdistujille, että pidätte ekaluokalla vaan, sitten teette myöhempinä vuosina perheen kesken jotain spessua. Joskus synttärit on hyvä pitää, ettei erotu massasta liikaa. Ekaluokkalaiset on kivoja ja vähään tyytyväisiä yleensä. Siinä näkee myös lasten kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai kamala, tämä synttäritouhu tulee kyllä olemaan tuskaa sitten jos lapsia nyt tulee tehtyä. Muutenkin olen hirveän introvertti enkä tykkää järjestää tai olla esillä, sitten jos pitäisi viihdyttää jotain vierasta lapsilaumaa olisi painajainen kyllä. En oikein osaa olla lasten kanssa ylipäänsä enkä usko että se muuttuisi vaikka oman saisi. No, se on sen ajan murhe. Mutta enpä aiemmin tullut ajatelleeksi tätä asiaa kun lapsen hankkimisen hyviä ja huonoja puolia punnitsin!
Nythän voi olla vielä ulkonakin, joku makkaranpaistoretki olisi kivaa vaihtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vai onko paineita vaan että pitää saada hyvät kuvat someen ?
En ole koskaan kuullu että synttärit aiheuttas stressiä.
Hei. En koskaan laita kuvia someen.
Aina oppii uutta näemmä! Lapseni on minulle maailman tärkein ihminen ja hänen vuokseen järjestelen joka vuosi synttäreitä, vaikka se ahdistaakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nythän voi olla vielä ulkonakin, joku makkaranpaistoretki olisi kivaa vaihtelua.
Niin... Mutta anteeksi uusavuttomuuteni, täällä ei ole mitään grillipaikkaa lähellä. Ja paljon yllätyssateita. Olen kova stressaamaan ja yöunet menisi säätä arpoessa.
Viime vuonna pidettiin sukulaissynttärit ulkona kesken kuivan kauden ja siinäkin oli stressaamista. Sukulaiset sentään osaavat liikkua kauempiinkin paikkoihin, lapset eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei ahdista, aivan ihanaa järkätä jotain hauskaa tekemistä lapsille! Tosin näin korona-aikaan ihan ällöttää joku hoplop-lääpintä-mesta jossa kaikki on niin lähmittyä ettei ihme jos sairaudet leviää.
Meillä on ollut onnistuneita kotisynttäreitä ja yhdet synttärit oli elokuvakäyntinä. Kysykää lapsilta mitä haluaa tai ehdotelkaa ja suunnitelmaa yhdessä. Niin meillä on pärjätty. On haluttu diskoa, aasin hännän laittoa eri teemoilla, ongintaa, aarteen etsintää, kaunistautumissessiota jne. kerran oli kotipihassa pomppulinna vuokrattuna näin korona-aikaan ja se toimi aivan täydellisesti. Annan pitkälti päättää itse kutsumansa kaverit, mutta pidän huolen että jos ryhmästä on tulossa tyttöjä niin ei ainakaan tule tilannetta että yksi tai kaksi nimenomaan jäisi pois ja muut tulisivat, silloin tulevat kaikki.
Ystävällä on uima-allas. Pidettiin parit synttärit siellä. Tytöllä oli kerran missikilpailut. Jokainen voitti jonkun tittelin.
Sisko on töissä museossa, saatiin sinne myös kummallekin lapselle järjestettyä.
Onhan näitä ollut. Kotona ei oikein ikinä.
Esikoinen harrastaa liikuntaa. Heillä synttärit on pyydetään koko joulkue Raxiin. Lounasseteleillä selviää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ruokkiko vanhemmat oravanpyörää, tuohan on ihan älytöntä kutsua koko luokkaa synttäreille. Onko joku laki , joka määrää? Todennäköisesti kaikille osapuolille pakkopullaa.
Ei ole lakeja, mutta esim. Päiväkodin vanhempainillassa oli ohjeistus, että kutsutaan mieluusti ryhmän kaikki pojat/tytöt, ettei kukaan jää ilman kutsua ja näin tule paha mieli. Sama systeemi jatkui alakoulun luokilla. Meillä pojan synttäreille siis kutsuttiin luokan kaikki pojat.
Yritän kuvitella tänne meidän kerrostalokolmioon kaikki päiväkotiryhmän 18 tyttöä (laskin viimesyksyisestä ryhmäkuvasta ihan uteliaisuuttani). Ei sillä, etteikö olisi varaa järjestää noin monelle kotisynttäreitä, mutta ihan oikeasti: kaikilla ei ole. Ja mielestäni keltään ei voida olettaa, että vuokraisi tilan, johon mahtuu koko ryhmä. Meillä on lisäksi kolme lasta, joten kolme kertaa vuodessa tuollaiset pippalot? Ei käy.
Itse lukeudun myös heihin, joita ahdistaa oman lapsen kaverisynttärit. Ensin pelkään, ettei kukaan tule. Sitten pelkään, ettei kukaan viihdy (olen surkea keksimään ohjelmaa). Sitten alan ahdistua niistä muutamasta kaistapäästä joita aina mahtuu joukkoon: joku sotkee tahallaan, joku haastaa riitaa, joku huutaa täyttä kurkkua kaikki asiansa, joku haukkuu synttärisankarin lelut/kodin/harrastukset ja sitten on se yksi vakiovieras, joka yrittää saada ne omat bestiksensä supattamaan johonkin nurkkaan.
Täytyy sanoa, että pahinta tuhoa on saaneet aikaan esikoisen (synt. 2009) muutama kaveri, joista toinen rikkoi tahallaan pari leluasetta ja toinen aloitti nyrkkitappelun. Ensin mainitun vanhemmille kerroin mitä oli tapahtunut, mutta he luikkivat vähin äänin pois, eikä enää moikattu kun nähtiin. Jälkimmäinen nyrkkisankari sai kuulla kunniansa paitsi meidän eteisessä, myös kotonaan, ja jälkeenpäin tuli myös pahoitteluviesti tapahtuneesta sekä meille, että sille toiselle jota kerkesi lyömään ennen kuin ehdin väliin.
Miettikää kohdallenne, te jotka kannatatte "kaikki kutsutaan" - mentaliteettiä, että aikamoiseen tilanteeseen sillä muut vanhemmat asetatte.
Kyllä minä ainakin mietin sitä, että jos lapseni saa syntymäpäiväjuhlakutsun, että voiko lapsen päästää syntymäpäiväjuhliin ja osaako käyttäytyä siellä. Toistaiseksi on voinut ja hyvin on mennyt/käyttäytynyt. Jos ei olisi jo arjessa sellainen käytös niin en todellakaan päästäisi muiden vaivoiksi vaan saisi opetella ensin käyttäytymään jos tekee mieli mukaan.
Miten olis retrosynttärit? Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo valmistavat tarjottavaa lastenkutsuille. Ruiskeksejä ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän loppuu aikanaan. Ei ole montaa kaverisynttäreitä ollut 10v jälkeen ja omakin poikani piti viimeiset kaverisynttärit 12v.
Meillä päin suurin osa lopetti synttärit 10-vuotiaana, osa jo ekaluokan jälkeen. Oma lapsi järkkäsi vikat synttärit 14-vuotiaana, mutta sitä ennen oli ollut monia synttärittömiä vuosia. Ehdotan synttäriahdistujille, että pidätte ekaluokalla vaan, sitten teette myöhempinä vuosina perheen kesken jotain spessua. Joskus synttärit on hyvä pitää, ettei erotu massasta liikaa. Ekaluokkalaiset on kivoja ja vähään tyytyväisiä yleensä. Siinä näkee myös lasten kavereita.
No mitäs kun lapsi haluaa synttärijuhlat, sanotko että et sä sellaisia tarvitse, olethan jo 8-v.
Meillä ei oteta stressiä kavereitten kutsumisesta. Meillä on viisi lasta, ja kaksi vanhinta teiniä ei kiinnosta pyytää kavereita kotiin, mutta me juhlitaan silti, teen kakut ja herkut, jokaisen synttäreille.
Usein juhlitaan perheen kesken muittenki synttäreitä ja kaikki on ollu tyytyväisiä.
Ei ressiä, kaikilla on kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei oteta stressiä kavereitten kutsumisesta. Meillä on viisi lasta, ja kaksi vanhinta teiniä ei kiinnosta pyytää kavereita kotiin, mutta me juhlitaan silti, teen kakut ja herkut, jokaisen synttäreille.
Usein juhlitaan perheen kesken muittenki synttäreitä ja kaikki on ollu tyytyväisiä.
Ei ressiä, kaikilla on kivaa.
Jaa. No ei kai sitä viiden kanssa jaksa niin kiinnostua.
Jep jokavuotinen stressin aihe. Ihan kauheaa sanoa mutta korona on pelastanut jo kahdesti, ettei ole tarvinnut järjestää mitään. Kotiin en kehtaa kutsua, asutaan pienessä kerrostalossa ja lapsen kaverit isoissa hienoissa omakotitaloissa. Hoplopeissa ym. On helppo pitää mutta ihan järkyttävän hintaista. Eniten ahdistaa jos lapsille tulee keskenään joku riita, en osaa yhtään olla vieraiden lasten kanssa. Pelkään aina etten osaa puuttua oikealla hetkellä
Tai puutun liian tiukasti ja nolaan lapseni... kohta on nuoremman lapsen vuoro aloittaa tämä synttäri”putki”, hänellä ei ole kuin yksi ystävä joten tässä onkin sitten uusi stressi aihe, tuleekohan kukaan Kutsuttu juhliin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tällaisena aikana ei järjestetä juhlia. Täällä ihan itsestään selvä asia.
Vierailija kirjoitti:
No tällaisena aikana ei järjestetä juhlia. Täällä ihan itsestään selvä asia.
"Tällaista aikaa" on nyt ollut 1,5 vuotta ja jäljellä voi olla loppuelämä.
Ihan ok pitää juhlat juuri esim. luokkakavereille, joiden kanssa on muutenkin samassa porukassa.
Vierailija kirjoitti:
Miten olis retrosynttärit? Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo valmistavat tarjottavaa lastenkutsuille. Ruiskeksejä ym.
Haha, loistoidea!
Kuivakkaa kääretorttua omenahillolla
Täytekakku banaanilla ja karkeilla koristeltuna
Ja juomaksi sokeritonta, liikaa laimennettua puolukkamehua.
Nurkassa diskoteekki.
Koristeena pari ilmapalloa :D
Pukeutuminen 70’s tyylisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ööh? Jos eivät pidät tarjoilusta? Ihan perus kakku, keksejä, karkkia, limsaa, mehua.. eihän lapset muuta tarvitse. Leikkivät keskenään. Näin meillä on aina ollut ja hyvin mennyt :)
Ei kannata tehdä asioista liian vaikeita.
Peruskakku ei uponnut kun meidän omaan synttärisankariin. Kaikki muut tenavat nyrpisteli. Pöydässä kun on karkkia niin se kippo kahmitaan heti tyhjäksi ja sen jälkeen alkaa riehuminen. Kokeilin tätä hommaa kolmesti kotona, jonka jälkeen suosiolla tramppaparkiin synttärit x2.
Kaikki teemat ja teemavärit on musta ihan turhia - eikö teemaksi riitä ihan vaan synttärit?
Meidän espoolaisille kermaperselapsille ja niiden kavereille on riittänyt kotisynttärit mainiosti. Onginta yms. perusleikit uppoaa joka kerta. Muutamia hoplop-synttäreitäkin on vuosien varrella ollut, ja nekin on toki lasten mielestä kivoja, mutta ei mitään huippuerikoista luksusta, kun jokainen on hoplopissa silloin tällöin muutenkin käynyt. Nyt korona-aikaan lähipiirissä on ollut mm. metsä- ja pilkkisynttäreitä ja nehän ne niitä wow-tapahtumia on olleet.
Tuo "koko luokka kutsutaan" ei olisi meillä toiminut, koska yksi luokan pojista oli niim huonokäytöksinen ja aggressiivinen etten mistään hinnasta olisi ottanut häntä lapse synttäreitä pilaamaan. Jäi sittemmim (yläasteikäisenä) mm. tuhopoltosta kiinni ja muista rötöksistä. Oli jo ekaluokkalaisena erityisen hankala.
On ehkä itsekäs asenne, mutta oma lapseni sai aikanaan valita itse ne 4-6 kaveria jotka kutsui. 11-12 v ikäisenä loppuivat synttärijuhlat. Lapsi halusi mieluummin esim. elokuviin parin kaverin kanssa.