Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverisynttärit ahdistaa joka vuosi
31.08.2021 |
Toki jännitän järjestämistä, mitä jos ei oo tarpeeksi hauskaa, mitä jos kukaan ei tykkää tarjoiluista jne..
Mutta eniten jännitän että jos ketään ei kiinnosta, jos kukaan ei tule, tai jos tulevat ja kiusaavat lastani, jne, jne!
Oon ihan hullu... Päiväkoti-iässä nää oli vielä ihan ok, mutta nyt koululaisen kanssa oikeasti ahdistaa joka vuosi. Muistan että n. 10 v iässä aloin itsekin lapsena ahdistua omista synttäreistäni, kun mulla oli pari hyvää kaveria ja tuntui että pitää kutsua monta. Mulla on myös koulukiusauskokemuksia, ja oon tosi herkkä miettimään kiusataanko lastani.
Ja koronasta kommentoijille, kutsumme vain luokkakavereita joiden kanssa on tekemisissä muutenkin.
Ahdistaako lapsen synttärit muita?
Kommentit (107)
On ahdistanut vuodesta 1978, kun olin ala-asteikäinen ja mun omilla synttäreillä sai joku mun kakusta vatsataudin - tai niin hän ainakin väitti. Äitini joutui selittämään, eikä suostunut sen jälkeen enää juhlia järjestämään. Sen jälkeen en ollut enää koulussa kovin suosittu, vaikka olin jälkikäteen katsottuna nätti tyttö (silloin kyllä pidin itseäni täysin sysirumana ja ala-arvoisena. Sen jälkeen on kaikki lastenikin juhlat olleet minulle kauheaa pakkopullaa, josta olen jotenkin selvinnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höh, miettikää nyt itsekin, mitä se "kutsutaan koko luokka" tarkoittaa. Jos luokalla on 30 oppilasta, niin hyvin vaikea uskoa kenenkään tätä edellyttävän. Mutta jos esimerkiksi luokalla on 8 tyttöä, ja näistä tytöistä kutsutaan 6, niin onhan se kurjaa niille kutsutta jääneille. Joten tällaisessa tilanteessa olisi järkevää kutsua joko kaikki 8, tai sitten 2-3 parasta ystävää.
Meillä ainakin aikanaan ysärillä joku piti synttärit, johon kutsuttiin puolet luokan tytöistä, ja niistä bileistä puhuttiin ennen ja jälkeen hyvin tarkoituksellisesti myös kutsumattomien kuullen. Selvisin, vahvisti, karaisi, ja mitä kaikkea, mutta tuota käytöstä noilla ohjeistuksilla yritetään ehkäistä. Ihan syystä, mielestäni. Maalaisjärkeä saa käyttää.
Käytin tyttöjä esimerkkinä, mutta kaipa pojillakin on samoja mahdollisuuksia tämäntyyppiseen kiusaamiseen.
Itseäni lasten synttärijuhlat jossain määrin ahdistavat ihan vaan kaiken suunnittelun ja vaivan takia. Stressaa, muistanko kutsua ajoissa, ja jos en, pitävätkö muut vanhemmat minua ihan huonona. Onnistuuko kakku, haittaako, jos on itse väkerretty, eikä leipomosta ostettu. Toivottavasti kukaan ei osta kauhean kallista lahjaa, miten senkin nyt kutsussa sanoisi, voiko sitä sanoa. Ja sitä rataa. Kivat juhlat ovat kuitenkin olleet, varsinkin viime vuoden eskarisynttärit olivat aivan upeat. Ei mitään ihmeellistä, mutta vierasjoukko oli jotenkin mahtava.
Saa lasten synttäreistä stressata, onhan niissä kaikkea kiemuraa. Mutta kyllä ne ratkaistaankin!
Samaistun muuten, mutta itse mietin että haittaako jos on leipomosta ostettu eikä itse leipoma kakku. No olen tullut siihen tulokseen että ei haittaa. Varsinkaan tämän viestin luettuani kun tajusin, että jokatapauksessa ihmiset näkevät asiat eri tavoin.
Suomi täynnä heikkovatsaisia allergisia nirppanokkia, pelkään suorastaan laittaa kenellekään mitään.
Esikoinen kävi kerran synttäreillä, joissa leivottiin pullaa. Oli kuulemma kivoimmat juhlat ikinä.
Omien lasten kanssa on menty aina tällaisella kaavalla
Pullonpyöritys
Tarjoilut
Vapaata leikkiä
Onginta
Vieraita rajallinen määrä, samoin aikaa myös. 2 h on hyvin sopiva.
Tarjoiluja olen katsonut joka vuosi, mutta perushyvä on vaikka vihannestikkuja, lihapullia, sipsiä, keksiä ja kakku. Kakun voi korvata myös esim Arnolds donutseilla. Karkkia maltillisesti.
Ongintapusseihin mä olen yleensä laittanut tarroja, purkkaa, rusinoita ja jonkun pienen karkin tms.
Onginnasta on tehty aina sellainen versio, että välillä joku onkii vaikka vanhan lenkkarin tai leikkikalan ennen kuin saa oikean. Vitsi on yksinkertainen, mutta naurattaa ipania vuodesta toiseen.
Jos vapaa leikki äityy riehumiseksi, niin mulla on takataskussa tuolileikki. Se on tehty tyynyillä tai vaikka pikkupyyhkeillä, riittää kun on joku jolla merkkaa paikan. Tai joskus käsken vain ulos leikkimään.
Nyt tänä vuonna kuopuksen 10 v synttäreillä oli teltta pihassa, ihan tavallinen retkiteltta. Helsinkiläiset kermaperseet hävis sinne telttaan heti kakun jälkeen.
Virheitä, joita olen tehnyt
1) kutsuu liikaa lapsia
2) kolme tuntia on liikaa ainakin mun hermoille
3) popcornia, ne leviää koko taloon
4) liikaa tarjottavaa tai liian työlästä tarjottavaa. Yksinkertainen tarjottava on parasta ja kohtuullinen määrä sitäkin
Valtaosa lapsista on päiväkodissa ja koulussa, ovat tottuneet siihen, että aikuinen käskee ja ohjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan oikeesti oon ite 12v ja oma äiti ei osallistu mun omiin synttäreihin sen verran ku että laittaa tarjoilut ja tekee ehkä jotain pientä ohjelmaa ja menee synttäreiden ajaksi toiseen huoneeseen. te otatte ihan liika stressiä asioista en tiiä vaikuttaako asiaan se että olen ihan suosittu\pidetty