Puolisoni puhuu erosta
Puolisoni on minulle tärkein asia maailmassa. En voi kuvitella elämää ilman häntä. Nyt kuitenkin hän on ruvennut puhumaan siitä ettei saa suhteesta mitä tarvitsee ja olisi ehkä parasta jatkaa eri suuntiin. Mitä minun pitäisi tehdä, ettei hän eroaisi?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kysyisit häneltä, että mitä sellaista häneltä puuttuu, jota sinä voisit hänelle antaa.
Olen kysynyt. En osaa kuulemma kohdata ja elämäntyylini on liian erilainen.
Mielestäni elämäntyylimme eivät ole niin erilaiset.
No hänellä on eri mielipide asiasta.
Niin on. Mielestäni hänen näkemyksensä ei kuitenkaan ole realistinen.
Neljässä vuodessa ehtii kyllä huomata, jos toisessa on sellaista, mitä ei pitemmän päälle vaan kestä. Ja ilmeisesti näin on.
Niin ehtii huomata myös viikossa, kahdessa vuodessa tai kymmenessä vuodessa. Löytyykö täydellistä kumppania mistään? En usko. Siksi olen valmis yrittämään enemmän. En usko että tämän täydellisempää kumppania tulee.
Se on sitten game over.Moro kiitos ja näkemiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kysyisit häneltä, että mitä sellaista häneltä puuttuu, jota sinä voisit hänelle antaa.
Olen kysynyt. En osaa kuulemma kohdata ja elämäntyylini on liian erilainen.
Mielestäni elämäntyylimme eivät ole niin erilaiset.
No hänellä on eri mielipide asiasta.
Niin on. Mielestäni hänen näkemyksensä ei kuitenkaan ole realistinen.
Neljässä vuodessa ehtii kyllä huomata, jos toisessa on sellaista, mitä ei pitemmän päälle vaan kestä. Ja ilmeisesti näin on.
Niin ehtii huomata myös viikossa, kahdessa vuodessa tai kymmenessä vuodessa. Löytyykö täydellistä kumppania mistään? En usko. Siksi olen valmis yrittämään enemmän. En usko että tämän täydellisempää kumppania tulee.
Ei sitä täydellistä tarvitakaan, tarvitaan sopiva.
Jos joku ei halua olla kanssasi, älä tee itsestäsi pelleä taistelemalla sellaisesta ihmisestä. Joskus suurinta rakkautta on päästää irti. Itselleenkin.
Tuollainen erolla vihjailu on henkistä väkivaltaa. Ilmeisesti mehesi ei ole onnellinen. Ottakaa aikaero parisuhteesta. Teidän tulisi miettiä asioita uudestaan. Keskustelkaa, onko teillä yhteistä tulevaisuutta ja kohtaako teidän toiveet?
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on jo nähtävästi päätöksensä tehnyt, anna hänen mennä.
Jos hän haluaisi jatkaa kanssasi hän ei ehdottelisi eroa, vaan pariterapiaa tai jotain muuta ratkaisua suhteenne ongelmiin.
Siitä on ollut puhetta. Ja siihen on suostunut. Silti tuntuu että toinen on lähes pyyhkeen kehään heittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen erolla vihjailu on henkistä väkivaltaa. Ilmeisesti mehesi ei ole onnellinen. Ottakaa aikaero parisuhteesta. Teidän tulisi miettiä asioita uudestaan. Keskustelkaa, onko teillä yhteistä tulevaisuutta ja kohtaako teidän toiveet?
Siis miten niin henkistä väkivaltaa, jos kertoo, että haluaa erota? Kai se on parempi, että kertoo halustaan erota, eikä vaan esimerkiksi ota ja häivy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kysyisit häneltä, että mitä sellaista häneltä puuttuu, jota sinä voisit hänelle antaa.
Olen kysynyt. En osaa kuulemma kohdata ja elämäntyylini on liian erilainen.
Mielestäni elämäntyylimme eivät ole niin erilaiset.
No hänellä on eri mielipide asiasta.
Niin on. Mielestäni hänen näkemyksensä ei kuitenkaan ole realistinen.
Sinun näkemyksesi häneen mielipiteensä realistisuudesta ei ole objektiivinen. Se on todennäköisesti hyvin realistinen hänelle.
Väitteelle ”elämäntyylit liian erilaiset” pitää löytyä perustelu. Jos tämän lauseen lausuu ilman perustelua, niin se ei ole realistinen - varsinkin jos elämäntyyleissämme ei sen suurempia eroja olekaan.
En aio kuunnella vain ”erokliseitä” ja hyväksyä asiaa. Elämäntyylit joko eroavat tai eivät eroa.
Jos yrität pitää jostain väkisin kiinni, menetät sen. Anna ihmisten mennä jos he haluavat. Säilytät hänen kunniotuksensa, hyvät suhteet ja mahdollisesti hän myös palaa elämääsi jos haluat silloin niin. Takertumalla menetät aina kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kysyisit häneltä, että mitä sellaista häneltä puuttuu, jota sinä voisit hänelle antaa.
Olen kysynyt. En osaa kuulemma kohdata ja elämäntyylini on liian erilainen.
Mielestäni elämäntyylimme eivät ole niin erilaiset.
No hänellä on eri mielipide asiasta.
Niin on. Mielestäni hänen näkemyksensä ei kuitenkaan ole realistinen.
Sinun näkemyksesi häneen mielipiteensä realistisuudesta ei ole objektiivinen. Se on todennäköisesti hyvin realistinen hänelle.
Väitteelle ”elämäntyylit liian erilaiset” pitää löytyä perustelu. Jos tämän lauseen lausuu ilman perustelua, niin se ei ole realistinen - varsinkin jos elämäntyyleissämme ei sen suurempia eroja olekaan.
En aio kuunnella vain ”erokliseitä” ja hyväksyä asiaa. Elämäntyylit joko eroavat tai eivät eroa.
Tunteille ei pidä eikä löydy perusteluita. Jos yrität suhtautua rationaalisesti tunne asioihin, olet väärässä automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso on jo päätöksensä tehnyt ilmiselvästi, ei siinä auta kuin katsoa kun tämä lähtee.
Mistä tulkitset hänen tehneen päätöksen?
No kun puhuu erosta ja syytä kysyttäessä sanoo, ettei suhde hänen kannaltaan toimi kuten haluaa. Ja jos on jo kertaalleen tekohengitetty, niin kyllä se toisella kerralla on jo siinä.
En allekirjoita kanssasi tätä väitettä. Tauko suhteesta ei ratkaise mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kysyisit häneltä, että mitä sellaista häneltä puuttuu, jota sinä voisit hänelle antaa.
Olen kysynyt. En osaa kuulemma kohdata ja elämäntyylini on liian erilainen.
Mielestäni elämäntyylimme eivät ole niin erilaiset.
No hänellä on eri mielipide asiasta.
Niin on. Mielestäni hänen näkemyksensä ei kuitenkaan ole realistinen.
Sinun näkemyksesi häneen mielipiteensä realistisuudesta ei ole objektiivinen. Se on todennäköisesti hyvin realistinen hänelle.
Väitteelle ”elämäntyylit liian erilaiset” pitää löytyä perustelu. Jos tämän lauseen lausuu ilman perustelua, niin se ei ole realistinen - varsinkin jos elämäntyyleissämme ei sen suurempia eroja olekaan.
En aio kuunnella vain ”erokliseitä” ja hyväksyä asiaa. Elämäntyylit joko eroavat tai eivät eroa.
Mitä ajattelit saavuttaa sillä että et hyväksy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdisti lukea jo aloitusta. Riippakivi...
Olisitko itse valmis eroamaan tuosta noin vain? Itse en ihmettele miksi nykyään erotaan niin helposti. Heti ollaan valmiita antamaan periksi eikä haluta työstää ongelmia.
Mistähän sinä tiedät kauanko ap:n puoliso on asioita työstänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa mietintäpaussi. Älä pakota.
Ollaan otettu sellainen puoli vuotta sitten. Päätettiin jatkaa mutta ongelmat jatkuu
Mitä konkreettisia ongelmia siis on?
Jos on konkreettinen ongelma, vaikka kommunikaatiossa, sitä voi yrittää korjata.
Jos toinen on sitä mieltä että olette käytännössä liian erilaisia ihmisiä (”elämäntyyliltään erilaiset ”) niin sitä on vaikeampi korjata. Ellei muuta elämäntyyliään sitten molemmat, ja kumpikin yritä mennä kohti kultaista keskitietä.
No tietenkin järjestät itkupotkuvinkuvanku -kohtauksen jossa uliset, ettet voi elää ilman häntä ja uhkaat i t semurhalla ja sit harrastatte kiihkeää seksiä ja hankkiudut raskaaksi. Homma hoidettu, onnellisen ikuisen yhdessäolon perusta rakennettu.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku ei halua olla kanssasi, älä tee itsestäsi pelleä taistelemalla sellaisesta ihmisestä. Joskus suurinta rakkautta on päästää irti. Itselleenkin.
Rakkautta on se, että yhdessä ollaan hyvät ja huonot ajat - tiettyyn pisteeseen saakka
Vierailija kirjoitti:
No tietenkin järjestät itkupotkuvinkuvanku -kohtauksen jossa uliset, ettet voi elää ilman häntä ja uhkaat i t semurhalla ja sit harrastatte kiihkeää seksiä ja hankkiudut raskaaksi. Homma hoidettu, onnellisen ikuisen yhdessäolon perusta rakennettu.
Uskon että yksi ongelma suhteessamme on se että en järjestä tällaisia ”itkupotkuraivareita”. Olen hyvin looginen ja ratkaisukeskeinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kysyisit häneltä, että mitä sellaista häneltä puuttuu, jota sinä voisit hänelle antaa.
Olen kysynyt. En osaa kuulemma kohdata ja elämäntyylini on liian erilainen.
Mielestäni elämäntyylimme eivät ole niin erilaiset.
No hänellä on eri mielipide asiasta.
Niin on. Mielestäni hänen näkemyksensä ei kuitenkaan ole realistinen.
Sinun näkemyksesi häneen mielipiteensä realistisuudesta ei ole objektiivinen. Se on todennäköisesti hyvin realistinen hänelle.
Väitteelle ”elämäntyylit liian erilaiset” pitää löytyä perustelu. Jos tämän lauseen lausuu ilman perustelua, niin se ei ole realistinen - varsinkin jos elämäntyyleissämme ei sen suurempia eroja olekaan.
En aio kuunnella vain ”erokliseitä” ja hyväksyä asiaa. Elämäntyylit joko eroavat tai eivät eroa.
On mieletöntä väitellä aiheesta. Ihmiset eivät ole aina varmoja syistä miksi ovat yhdessä tai miksi eroavat ja eivät osaa pukea sitä sanoiksi. Vaikka "voittaisit" väittelyn, menetät hänet vain varmemmin.
Siihen tarvitaan kaksi. Jos miehesi ei halua niin et voi pakottaa. Jos rakastat häntä, päästät hänet menemään. Tai siis eihän se siun päästämisestä ole kiinni, mutta tiedät kyllä.