Kiusaava ja ahdistava äiti
Äitini on kiusaaja ja ahdistava ihminen. Hän kommentoi aina muka vaivihkaa asioitani että joku on sanonut jotain tai että joku sama asia mikä minulla sattuu olemaan on hänen mielestä huono jne. Aivan kuin yhteys ei olisi aivan selvä. Hän ei sano "minusta sinulla on rumat hiukset", vaan kommentoi että "sellaiset hiukset on sitten kauheat". Tai arvelee että joku asia voi olla minulle arka paikka, ja kommentoi sitä että joku oli sanonut että sitä ja sitä. Ja ei oikeasti ole saattanut sanoa mitään, vaan hän itse ajattelee niin.
Siis koko ajan arvostelee minua ja kommentoi asioitani. Hän myös miettii asioitani ja elämääni ihan liikaa. On kotiäitinä ollut vuosia, ei omaa elämää eikä ystäviä. Hänen seurassaan ahdistaa koska hän möläyttää koko ajan jotain ilkeää tai ikävää, ja yrittää udella yksityisasioita. En kestä hänen seuraansa. Nuorempana kun olin lapsi hän oli myös koko ajan huonolla tuulella ja hänellä oli raivareita jotka purki minuun. Hän on selitellyt näitä myöhemmin että hän oli masentunut yms mutta tämän johdosta en ole häneen yhtään kiintynyt enkä halua viettää aikaa hänen kanssaan. Välejä en voi laittaa poikki tai en näe muuta perhettä silloin kun haluan.
Mikä toimii tällaisen ihmisen kanssa? Ei hän varmaan kuole ainakaan 20 vuoteen vielä.
Kommentit (4)
Pidät huolen, että sinulla on paljon pakollisia menoja ja tekemisiä (oikeita tai keksittyjä), jottet voi tavata mammaa kuin hyvin harvoin.
Voi esim. sanoa, että opiskelet englantia maanantaisin (kun varsinaisesti katsot englanninkielistä tv-sarjaa).
Onnistuu hyvin, ellette asu jollain pienellä paikkakunnalla, missä kaikki tietävät kaiken kaikista.
Opiskelet avoimessa yliopistossa kulttuurihistoriaa tms. tiistaisin ja torstaisin (verkossa etänä voi toteuttaa oikeastikin), käyt kuntosalilla perjantaisin, uimahallissa, ostoksilla ja bilettämässä lauantaisin ja sunnuntaina pakko nukkua, levätä ja pestä viikon pyykit, että jaksaa ja pystyy tekemään taas seuraavan viikon em. pakolliset tekemiset ja menot.
Äidille ei jää aikaa kuin korkeintaan joulupäivänä, koska aattona käyt ilahduttamassa sairaita lapsia/vanhuksia jossain laitoksessa ja tapaninpäivänä olet hiihtämässä. Lomat matkustelet ja kesälomalla kotona hoidat joka päivä lomamatkailevan ystäväsi koiria 15 kilometrin päässä, joten ei ole pikku juttu.
(Voi siis tehdä nämä tai ainakin sanoa tekevänsä...)
Häpeän äitiäni joka on ilkeä eikä osaa kontrolloida turpavärkkiään. Kun sanon varsin viileästi ja asiallisesti että esim tuo ei ollut mukavan kuuloista hän loukkaantuu. Siis kuka on loukkaava ja kuka loukattu menee mullin mallin.
Onnistuisikohan, jos sopisit äitisi kanssa, että hänen luonaan kävisi näitä SPR:n ystävätoimintaan ilmottautuneita. Pitäisi tietysti olla kokeneita ja mielellään terveysalan eläkeläisiä tms.
Kun hänellä olisi muuta touhua lähes joka päivälle, ei hänkään ennättäisi roikkua niin paljon lapsessaan tai lapsissaan.
Voithan myös kokeilla, että ehdotat, että puhelujen sijaan siirrytte kokonaan kirjeenvaihtoon. Sinä sitten joko luet tai et lue hänen kirjeitään. Kirjeethän voi myös tallettaa erilliseen laatikkoon ja viedä ullakolle tai vaatekaapin nurkkaan ja lukea sitten joskus. Voithan kirjoittaa mitä haluat ja ihan mistä tahansa, iloisia uutisia maailmalta, mielipiteitä televisio-ohjelmista, lumen tulosta jne. Ei ole välttämätöntä kirjoittaa yhtään mitään ihmissuhteestanne, se ei vatvomalla parane. Muuten yhteydenpito on tietysti minimissään.
Olla hänen kanssaan vain jonkun toisen, esim kaverin kanssa, ei yksin.