Lapsuuden unelma-ammattinne & ammattisi nykyään?

Aika vähän tänne ketjuun tulee varmaan niitä, jotka halusivat juristiksi tai lääkäriksi mutta tulikin työtön yh...

Piti tulla roskakuski mutta tuli paperinpyörittelijä toimistolle.

Kääntäjä tai lakimies. Tuli kotiäitiyden jälkeen työtön.. eli ei mennyt ihan putkeen. Aika usein heräänkin aamuyöllä litimärkänä hiestä, enkä meinaa oikein tajuta, että elämä meni jo.

Työtön.

Ja nyt ole työtön ex-narkomaani kahden lapsen yh.

Ihan hyvin mun on käynyt. Yhteiskunta maksaa.

Halusin arkkitehdiksi, mutta taiteelliset lahjat eivät riittäneet, joten olen kiinteistönjohtotehtävissä. Eikä enää ole edes ikävä arkkitehdiksi. Harvasta tulee Arvo Aalto ja pääsee suunnittelemaan WOW-arkkitehtuuria.

Lääkäri tai hammaslääkäri oli lapsuuden toiveammatit. Kunnes lukioikäisenä totesin, että en halua niin mielikuvituksetonta ammatinvalintaa ja luin itseni rakennustekniikan DI:ksi. Tällä hetkellä työmaainsinöörinä, tulevaisuudessa kenties jotain muuta.

Huonekalumyyjä Iskussa oli toiveammattimi joskus 3-vuotiaana. Nykyään olen töissä huonekalu - ja sisustusalan yrityksessä, en tosin myynnin tehtävissä

Piti tulla tutkija tai fyysikko, maatilanemäntä ja nyt melkein viisikymppisenä opiskelen uutta ammattia, kun terveys petti. Kolmen vuoden päästä ehkä yhteisöpedagogi.

Kukkakauppias ihan lapsena. Sitten pitkään sairaanhoitaja tai opettaja. Olen juristi.

Muotisuunnittelija oli lapseuuden haaveammattini, mutta tulikin lääkäri (sairaalan työasut ovat niin hehkeitä :D)

Eläinlääkärin ammatti oli haaveena, äidinkielenopettaja tuli 😊

Halusin balettitanssijaksi tai viulistiksi. Kouluttauduin sihteeriksi ja teen kirjanpitäjän töitä. En osaa soittaa viulua enkä tanssia balettia, vaikka muuta tanssia harrastinkin pitkään. 

Halusin psykiatriksi sillä kaverin äiti oli ja musta hän oli coolein nainen maan päällä.

Kohtalo päätti toisin, sairastuin niin pahoihin mt-ongelmiin että koulu jäi peruskouluun. Olen pitkäaikaistyötön ja syrjäytynyt.

Ja mitä tapahtui kaverilleni, psykiatrin tyttärelle? Hänestä tuli narkkari. Viimeksi kun kuulin hänestä, oli pahassa laitos- ja huumekierteessä. Jos olet yhä elossa ja luet tämän, kaikkea hyvää sinulle.

Poliisi taisi olla se suurin lapsuuden haave. Olen kuitenkin lähihoitaja ja pidän työstäni.

lapsena halusin arkkitehdiksi, opiskelin muotoilijaksi, liian huono matematiikassa arkkitehdiksi

Lentoemäntä & naispresidentti. Olin ekaan liian lyhyt ja toinen meni myös ohi, Tarja varasti unelmani.

Vierailija kirjoitti:

Minun unelma-ammattini on pienestä pitäen ollut eläinlääkäri - ja muutaman vuoden kuluttua eläinlääketieteellisen lisensiaatin tutkinto onkin purkissa ja pääsen vihdoin ja viimein työskentelemään kunnolla pitkäaikaisen unelmani parissa. :-)

Mites teillä?

sama mutta jouduin vaihtamaan ihmisiin kun tuli allergiaa ja en halunnut ei-eläimiä-hoitavan eläinlääkärin toimenkuvaa.

Lääkäriksi halusin lapsena ja proviisori minusta tuli. Tyytyväinen olen ammatinvalintaani. :)

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriksi halusin lapsena ja proviisori minusta tuli. Tyytyväinen olen ammatinvalintaani. :)

parempi liksakin!

Lastenlääkäri. Kohta valmis saikkari.