Nepsylasten vanhemmat! Mikä avuksi, kun lapsi pärjää koulussa ns. rimaa hipoen?

Kyseessä tokaluokkalainen, jota tutkittiin jo viime vuonna, mutta se ei johtanut mihinkään. Lähete lisätutkimuksiin tuli paluupostissa takaisin, koska ongelmat eivät ole (vielä) järjettömän suuria.

Ongelmana siis mm. heikko keskittyminen, uppoutuu omaan maailmaansa ja piirtelee vihkoonsa eikä kuuntele opettajaa. Ei muista kuluneesta päivästä mitään, vaikka kysyisi heti koulun jälkeen. Läksyjä ei aina merkkaa ylös, koska teki jotain muuta sillä hetkellä, ja jos merkkaakin, ei ole varma mitä niissä pitää tehdä. On kuitenkin hyvä parissakin aineessa, siitä ei ole kyse- osaa kunhan malttaa istua alas ja keskittyä hieman. Ei häiritse muita tunnilla muttei toisaalta uskalla kysyä opeltakaan, jos jokin menee ohi.

En oikein tiedä mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Julkinen puoli ei ota vastaan tutkittavaksi, eikä toisaalta ole varaa yksityisellekään. Koulunkäynnistä ei tule mitään jossei vanhempi jatkuvasti tue kaikessa ja viestittele opettajan kanssa. Ei kai tämän ihan näinkään tulisi mennä?